Lauri kirjoitti:Vanhat ukot tai mummot ei tule terapioista miksikään. Rahan tuhlausta. Persoonallisuus on jo luutunut siksi mikä se on, eikä sitä pysty terapialla muuttamaan.
Vanhuus on luopumista. Ikätoverit sairastuvat ja kuolevat, kumppani sairastaa tai kuolee, oma kroppa haurastuu, sairaudet aiheuttavat rajoituksia, mahdolliset lapset voivat aiheuttaa huolta, kukaan ei ota todesta, kukaan ei jaksa kuunnella...
Ei vanhat ukot ja mummot psykoanalyysia tarvitse tai persoonallisuuden muuttamista, mutta tukea-antava terapia voisi helpottaa monen vanhuksen elämää. Lääkärilläjuoksut voisivat vähentyä ja vointi parantua, jos ikäihminen pääsisi tarvittaessa puhumaan koulutetun psykoterapeutin kanssa edes joskus.
Oltaisiinkohan me suurten ikäluokkien jälkeiset "terapiaikäluokat" valmiimpia parantamaan elämänlaatuamme psykoterapian avulla tarvittaessa myös vanhana. Omalla kustannuksella suurimmaksi osaksi varmaankin.
