Lauri kirjoitti:KOULU SYRJII POIKIA.
Koululaitoksen naisistunut ilmapiiri suosii tyttöjä. Ensimmäisiltä luokilta lähtien tyttöjen lukutaito on parempi kuin poikien, ja menestys muissa aineissa rakentuu lukutaidon varaan. Lukiot täyttyvät tytöistä, ja korkeakouluista valmistuneista 64 prosenttia on naisia.
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ ... a_miehilleAloitin tästä uuden kejun, kun feminismin eri puolia käsittelevä ketju tuppaa harhautumaan asiasta.
Ylen uutisissa kerrottiin syistä:
http://yle.fi/uutiset/amerikkalaistutki ... ma/7465465 11.9.2014 :
Suomalaisia on pidetty oikeana lukukansana. Mutta miten on laita tulevaisuudessa, sillä nuorten lukeminen on vähentynyt roimasti. Etenkään poikia ei lukeminen kiinnosta. Herttoniemen yhteiskoulun 9-luokkalaiset pojat myöntävät, ettei kirjoja tule vapaa-ajalla juuri luettua.
Opettajat eivät voi sille yhtään mitään, jos oppilaita ei kiinnosta lukea kirjoja vapaa-ajalla. Lukutaito kehittyy lukemalla paljon.
Lukemista edistävä Lukukeskus on kutsunut Brozon Suomeen luennoimaan opettajille ja muille alan ammattilaisille. Amerikkalaiseen tyyliin Brozo on tiivistänyt teoriansa kolmen kohdan mantraan.
- Oikeanlaista luettavaa, oikeassa iässä ja oikealla tavalla. Luettavan ei tarvitse välttämättä olla romaani tai edes kirja. Se voi olla vaikka käyttöohjeita tai tietokonepeleissä olevaa tekstiä. Luettavan on oltava suhteessa kehitystasoon, se ei saa olla liian vaativaa tai monimutkaista.
Mikään ei estä lukemasta muutakin kuin romaaneja tai kirjoja. Ei koulussakaan oppitunneilla romaaneja luettu, silloin kun minä kävin koulua. Väittääkö Brozo tuossa, että pojat ovat sitten lähtökohtaisesti lahjattomampia kuin tytöt?
Myös sukupuolimallit istuvat tiukassa. Poikia ei useinkaan kannusteta lukemisen pariin, sillä pojissa arvostetaan urheilullisuutta ja toiminnallisuutta. Myös ryhmän paine on usein kova juuri pojilla. Brozo korostaakin roolimallien tärkeyttä.
Eikös tuo ole perinteinen roolimalli, että poikien pitäisi olla urheilullisia? Siis toisin sanoen, perinteiset roolimallit eivät kannusta poikia lukemaan.
Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin opettajakunta on melko naisvaltaista. Siksi Brozo kaipaa koulujen toimintaan mukaan vapaaehtoisia näyttämään mallia lukevista miehistä.
- Esimerkiksi eläkkeellä olevat tai muuten vain vapaaehtoistyöhön pystyvät miehet voisivat, vaikka keskustella kirjoista poikien kanssa.
Miksei, mutta lisäisikö tuo todella kiinnostusta lukemisharrastusta kohtaan? Vähän epäilen.
Vaikka poikien lukemisesta ollaan huolissaan, ei Herttoniemen yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vesa Nikkilä näe asiaa kovin synkkänä.
- Aina on ollut niitä poikia, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta ja lukevat mielellään. Sitten on aina niitä, jotka tulevat seiskaluokalle ja sanovat ylpeinä, että en ole lukenut yhtään kirjaa.
Niin. Oma asenne merkitsee eniten koulumenestyksen kannalta.