Lahjakkuusharha

[Ryysy]

Lahjakkuusharha

Koulussa ja kotona korostetaan usein lasten lahjakkuutta oppimisen avaimena. Niinpä lapset haluavat vaikuttaa lahjakkailta ja peittelevät työmäärää, joka oppimiseen liittyy. He eivät halua näyttää "tyhmiltä", sillä opettajien, vanhempien ja kavereiden edessä älykkäältä näyttäminen on tärkeää. Omia ponnisteluja hävetään, koska omaa tyhmyyttä ei haluta näyttää. Lahjakkuusharha saa lapset välttämään haasteita ja pelkäämään virheitä. Menestyksen vaatima kova työ koetaan uhkana itsetunnolle. Sen sijaan, että tartuttaisiin haasteisiin, usko lahjakkuuteen menestystekijänä saa lapsen kadottamaan itseluottamuksensa ja motivaationsa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjakkuus

[Ryysy]

Oletteko harrastaneet lapsena tai aikuisena samaa?

Kyllä olen. Olen huomannut, että moni muukin on - tai sitten ei ole. Syynä tähän "en ole lukenut kokeeseen" ei ollut ainoastaan se, ettei halunnut vaikuttaa tyhmältä, vaan myös ehkä se, että pänttääminen ym. ei ollut kovinkaan "coolia".

Tämä on aika inhottava "harha", jos on kovin yleinen, koska silloin saa oudon käsityksen siitä, ettei pärjää niin hyvin kuin muut. Ainakin itselläni on vieläkin sellainen käsitys, että joudun tekemään ainakin kolminkertaisen työn tietyn asian oppimiseen / omaksumiseen muihin verrattuna. Tietysti nuoret oppivat nopeammin. Sanotaan, että on hyvä piirre ihmisessä, jos on ns. nopea oppimaan. Luulen kuitenkin, että tästä huolimatta opin ja sisäistän asioita keskimääräistä huonommin, mutta tämän 'harhan' takia on vaikea sanoa, miten oikeasti on.

[Psykopatologia]

Tuo(kin) osoittaa, kuinka helppo koulu ja lukio nykyään ovat. Vielä 1960-luvulla k a i k k i tekivät jo keskikoulussa - 10 - 11 -vuotiaasta - hirmuisesti läksyjä.

En muista ennen kuulleenikaan, että lahjakkutta kehumalla motivoitaisiin opiskelemaan - taitaa olla kukkua.

[Maaria]

Minä olen aina joutunut pänttäämääm paljon, lukemaan monta kertaa, että saan suht hyvän numeron, eikä siltikään tule kiitettävää aina. Minulla on hidas sytytys ja huono muisti ja kenties pää on lääkkeiden käytöstä entisestään pehmentynyt. Erityisen hyvä en ole koskaan koulussa ollut, olin joko keskitasoa tai vähän alapuolella.

[toope]

Tuo(kin) osoittaa, kuinka helppo koulu ja lukio nykyään ovat. Vielä 1960-luvulla k a i k k i tekivät jo keskikoulussa - 10 - 11 -vuotiaasta - hirmuisesti läksyjä.

En muista ennen kuulleenikaan, että lahjakkutta kehumalla motivoitaisiin opiskelemaan - taitaa olla kukkua.

Eihän tästä ole kuin pari viikkoa, kun kirjoitettiin eräästä lukion tai yläasteen opettajasta joka ei ikinä anna läksyjä. Sanoi, että kaiken voi tehdä tunnilla.

Joten aika helpoksi on mennyt. Vaikka enpä minäkään juuri ole koulussa muuten käynyt kuin tenteissä.

[Helmenkalastaja]

Tuo(kin) osoittaa, kuinka helppo koulu ja lukio nykyään ovat. Vielä 1960-luvulla k a i k k i tekivät jo keskikoulussa - 10 - 11 -vuotiaasta - hirmuisesti läksyjä.

Onko tuo tarkoitettu vitsiksi?

[Ryysy]

Penskana kyllä kuulin aikuisilta, että "meidän aikana kyllä tehtiin läksyjä monta tuntia" ja itse ihmettelen nyt, kun joku hutaisee perskoulun läksyt viiteen minuuttiin... tai puoleen tuntiin.

[Ryysy]

En muista ennen kuulleenikaan, että lahjakkutta kehumalla motivoitaisiin opiskelemaan - taitaa olla kukkua.

Ei ole kukkua. Eikä varmaan mielestäsi kokonaan olekaan? Eihän tarvitse suoraan sanoa, että "oletpa lahjakas", kun se tehdään kiertoilmauksin esim. kehumalla onnistumisia tai ihmettelemällä (vaikkapa kiinnostuksesta kumpuavaa) taitoa. Voidaan myös sanoa hämmästyneenä "sinullahan on lahjoja tähän" silloin, kun huomataan, että joku ei-niin-hyvä on kehittynyt jossakin kouluaineessa (minkä voi konkreettisimmin huomata arvosanojen parantumisesta). Voi olla, että henkilö (oppilas) ei ole itsekään huomannut osaavansa, pystyvänsä tai olevansa asiassa taitava ja kehityskelpoinen. Lahjakkuutta sinänsä en jaksa lähteä nyt pohtimaan.

[toope]

Juo Beroccaa, ehkä piristyt vähäsen.
Hyvää yötä.

[Helmenkalastaja]

Minun kokemukseni 60-luvun koululaisena ovat hyvin erilaiset kuin PP:llä. Kokeisiin luin, mutta kotitehtävät tein välitunneilla. Lukiossa tein matematiikan kotitehtävät kotona, koska niissä oli haastetta; välitunneilla niitä ei olisi ehtinyt tehdä. Tuskin olin ainoa laatuani.

[Ryysy]

Juo Beroccaa, ehkä piristyt vähäsen.
Hyvää yötä.

Vinkki syysretkille:

Ota kuksa esiin, kaada lämmintä vettä siihen, lisää Berocca ja nauti! (Testasin joskus ja hyvää oli, huom. ei toimi kotioloissa.)

[Psykopatologia]

Menin Tossuun (keskikoulu) 1956 ja kirjoitin (lukio) Ogelista 1965, joten koulukokemukseni ovat hieman aiemmalta ajalta kuin Helmenkalastajalla (tarkennan).
Tossun rehtori Jouko Palonen ylpeili spartalaisisella kurilla.

Tuolloin kasvatettiin, että ensin tehdään läksyt ja sitten vasta mennään ulos.

[Helmenkalastaja]

Eivät niin.

[Lauri]

Laurin menetelmä: Reppu nurkkaan ja ulos.

[Ryysy]

(...) Minulla on hidas sytytys ja huono muisti (...)

Mutta ah sitä oivaltamisen moninkertaista ihanuutta!

[M.Aitoparta]

Mutua:
Vielä 90-luvulla painotettiin enemmän muistia. Asiat käytiin niin hitaasti ja useasti läpi että tälläinen normikaverikin ehti kyllästyä moneen kertaan. Nyt 2010-luvulla, kun olen seurannut tyttären koulunkäyntiä, olen havainnut että tietoa on enemmän ja ne käydään nopeammin läpi, toisin sanoen jos et heti ymmärrä, saatat tippua kyydistä. Ja vastuuta on sälytetty vanhempien harteille, sen olen huomannut. Voisin väittää, että olen auttanut tytärtäni näiden reilun neljän kouluvuoden aikana enempi kuin isäni auttoi mua ja neljää sisarustani koko meidän koulutiemme aikana.

[Valkosiipi]

Tuolloin kasvatettiin, että ensin tehdään läksyt ja sitten vasta mennään ulos.

Myös 90-luvulla meidän naapurustossa kasvatettiin noin.

[Psykopatologia]

Niin, sehän on yleinen ja aina pätevä periaate: ensin työ ja sitten huvi.

Lukiossa oli aina vieraissa kielissä kotiläksynä kirjallinen käännös suomesta vieraalle (ruotsi, englanti, saksa, ranska). - Eikö teillä?

[Ryysy]

Nykyisin on kai näyttöjä siitä että läksyjen tekeminen edistää oppimista hyvin vähän.

Nykyään ollaan kai siirtymässä yhä enemmän ryhmä/tiimitoimintaan (ainakin kokeiluasteella), jossa isketään viisaat päät yhteen ja keksitään ja jaetaan yhdessä asioita, jolloin oppiminen ei ole puhtaasti opettajajohtoista, vaan itseohjautuvaa (?) sekä ryhmän yhteistä vastuuta korostavaa, mm. edistymisen suhteen. Luin jostakin herrasta... alkoikohan nimi B:llä... voin laittaa linkkiä, jos muistan kenestä ja kenen testeistä ja aatoksista puhun...

[Ryysy]

Lukiossa oli aina vieraissa kielissä kotiläksynä kirjallinen käännös suomesta vieraalle (ruotsi, englanti, saksa, ranska). - Eikö teillä?

Hö. Viestini on hävinnyt. Kirjoitin aiemmin, että ei ja että voithan antaa kyseisenlaisia tehtäviä. Myös suomeksi kääntäminen käy!