Parhaat lastenkirjat kautta aikojen

[toope]

Kyllä Lotta kirjoja on 47.

Minä en voi lukea Narnia-kirjoja, koska mielikuvitukseni ei riitä fantasian ymmärtämiseen.

[toope]

http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/ark ... 1dd7670ed7

hoks. nuorten kirja
samasta paikasta löytyy myös Narnia-kirjat ja ovat luokassa-lasten-.

[Kyllästynyt]

Kyllä Lotta kirjoja on 47...

http://anna.fi/kirjava-kammari/lindgren ... tta-kirjat

Lotan seikkailuista voi lukea viidestä kirjasta: Ensimmäisenä ilmestyi lastenromaani Lotta, Janne ja Minnamanna (Barnen på Bråkmakargatan, 1958/suom. 1964), ja seuraavaksi edelleen romaanimainen Se pikkuinen Lotta (Lotta på Bråkmakargatan, 1961/suom. 1962). Tämän jälkeen Lotta on esiintynyt kolmessa kuvakirjassa: Osaa Lottakin ajaa (Visst kan Lotta cykla, 1971/suom. 1974), Lotta osaa mitä vain (Visst kan Lotta nästan allting, 1977/suom. 1978) ja Lotta on iloinen (Visst är Lotta en glad unge, 1990/suom. 1990). Kaikkien kustantaja on WSOY. Lotasta on tehty myös kaksi elokuvaa 1990-luvulla...

[Helmenkalastaja]

Lotta-sarjaa kirjoitti salanimellä Merri Vik ruotsalainen Ester Ringnér-Lundgren. Oheisesta Wiki-linkistä näkee, kuinka monta kirjaa sarjaan kuuluu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ester_Rin ... r-Lundgren

[Mirri]

Taisi Lotta-sarjan kirjat olla lastenkirjoja Lotan ollessa vielä lapsi. Mutta hänestähän tuli sitten nuori ja myöhemmin vielä aikuinen; äitikin jopa. Ei ihme, että Lotta-sarjasta tuli Lotan kasvamisen myötä nuorten kirjasarja. Minä muistan Lotan hänen lapsuudestaan, 60-luvulta, enkä ole lukenut Lotan nuoruudesta enkä aikuisuudesta mitään. Sama juttu Tiinan kohdalla; taisi Tiinasta tulla oppikoululainen, ja vähän sen jälkeen minusta tuli 'liian vanha' lukemaan Tiina-kirjoja. Paitsi jos olisin tiennyt Tiinan tarinan jatkuvan aikuisuuteeni asti, olisin saattanut innostua lukemaan sarjan loputkin kirjat - siis suurimman osan koko pitkästä sarjasta.
Mutta ei kai vielä ole myöhäistä...

[Maaria]

Muistan ainakin Elsa Beskowin täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen, myös Mestaritontun seikkailut oli hyvä ja sitten Rudolf Koivun kuvittamia satuja, sekä Peppi Pitkätossu, Pekka Töpöhäntä jne.

[Kyllästynyt]

Lotta-sarjaa kirjoitti salanimellä Merri Vik ruotsalainen Ester Ringnér-Lundgren. Oheisesta Wiki-linkistä näkee, kuinka monta kirjaa sarjaan kuuluu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ester_Rin ... r-Lundgren

Ahaa. Minä puhuin Astrid Lindgrenin kirjoittamista Lotta-kirjoista.

[toope]

Niitäkin kyllä on enempi kuin 2-3, kuten aikaisemmin sanot.

[Helmenkalastaja]

Minulle tuttuja ovat kolmen ensimmäisen Lotta-kirjan nimet, mutta tuskin olen niitä lukenut, sillä ne ovat ilmestyneet vasta 70-luvun puolivälin tienoolta lähtien. Tiina-kirjoja olen näköjään lukenut tusinan verran.

Kirjastojen pitää luokitella kirjat kuuluviksi johonkin luokkaan, vaikka mahdollisia luokkia voisi olla useampiakin. Niinpä esimerkiksi joissakin kirjasarjoissa alkupään kirjat voisivat kuulua lastenkirjoihin, kun taas loppupään kirjoissa saatetaan kirjoittaa enemmän nuoria koskettavista aiheista. Näin esimerkiksi L.M. Montgomeryn Annat ja Runotytöt ja L.M. Alcottin kirjat. Sama koskee mielestäni Harry Pottereita. Myös Muumi-kirjat ovat eri tavalla antoisia eri-ikäisille.

Kyllästyneen toteamuksen jälkeen täytyy lisätä: ilmankos minustakin tuntui, että jonkin Lotta-kirjan olen kyllä minäkin lukenut ja Lindgrenin teoksista se löytyi: Se pikkuinen Lotta. Lindgreninkin Lotta-kirjoja näkyy olevan peräti viisi kappaletta. Onpa hämäävää, että samannimisiä sarjoja on kaksi!

[Kyllästynyt]

... Onpa hämäävää, että samannimisiä sarjoja on kaksi!

Niin on, mutta kumpaakohan sarjaa Mirri muisti (lapsena?) lukeneensa?

[Mirri]

Se Astrid Lindgrenin Lottakin on lapsuudesta tuttu, ainakin yksi niistä, mutta olisin miltei ollut valmis syömään olemattoman karvahattuni muistellessani 60-luvulla lukeneeni sen Lotta-sarjaksi sanotun kirjasarjan ensimmäisiä kirjoja. Niinpä jouduin aivan pihalle yrittäessäni käsittää, että siitä kirjasarjasta muka olisi ensimmäiset suomennokset syntyneet vasta vuonna 1974.
Äitini myötä lapsuudessani kuitenkin on ollut ruotsi vahvasti läsnä, joten on mahdollista, että olen tutustunut kyseisiin kirjoihin 60-luvulla ruotsinkielisinä. En tiedä kuinka paljon minulle on tarjottu ruotsinkielistä luettavaa 60-luvulla, mutta luultavasti sitä on ollut.
Kuitenkin minulla on sen Lotta-sarjan ensimmäisistä kirjoista vahva muistikuva suomenkielisinä; silti, vaikka olen ollut vuonna 1974 jo seitsemäntoistavuotias. Luulen, että silloin en lukenut niitä varsinaisesti itse, vaan luin niitä toisille; ne olivat kirjauutuuksina kerhokaapissani, ja niitä luettiin kerholaisille jatkokertomuksena. Siksi tuntuvat niin tutuilta.

Tällaista muistelen, mutta vannomaan en mene. On ollut aika erikoinen kokemus tämä, että muistoja tästä Lotta-sarjasta on, mutta jotenkin ne eivät täsmää eivätkä osu ajallisesti kohdalleen. Mutta minulla tosiaan on ollut kaksi vaihetta, jolloin olen uppoutunut lasten- ja nuorten kirjoihin: oma lukemisaikani ja sitten se vaihe, jolloin luin toisille ja myös hain heille - tytöille - kirjastosta luettavaa.

[Kyllästynyt]

Karvapallot saattavat tukkia kissankin ruoansulatuksen, älä ihmeessä rupea reuhkaasi järsimään.

Sarjakuvista suosittelen lämpimästi luettavaksi paitsi Tenavia, myös Lassia ja Leeviä.

[toope]

Kyllä Astrid L;n Lotta kirjoja on suomennettu 1962.
Seuraava on vaan mielenkiintoinen linkki kirjasta eikä mitään todista.

http://joklaaja.blogspot.fi/2012/07/ast ... lotta.html

[jupe]

Miten Liisa ihmemaassa vaikutti teihin lapsena? Minä ahdistuin niin paljon, että piti jättää kesken.

[Kyllästynyt]

Apropos, muistin juuri Velanperillisen suuresti rakastaman kirjan. En tiedä mihin se on kadonnut, mutta jos joku sen kirjahyllystään löytää, olen halukas sen ostamaan.
Pekka Vuori:

Otto ja Ville, kaksi reipasta rikkojaa

Mainio kirja!

[Mirri]

Muistelen, etten koskaan ole varsinaisesti lukenut Liisa ihmemaassa -kirjaa. Enkä oikein tutustunutkaan siihen. Tarina taisi olla minulle liian merkillinen ja käsittämätön, liian mielikuvituksellinen, tai jotakin sellaista - en pitänyt siitä kirjasta.
En muista olenko joskus yrittänyt lukea kirjaa alusta loppuun, tai olenko kenties joskus jollakin tavoin kahlannutkin sen läpi, mutta ainakaan se ei ole millään lailla auennut eikä tarjonnut mitään lukemisen iloa ja nautintoa. Sekopäinen juttu, jotenkin noin lienen ajatellut tai kokenut kirjan sisältöä ihmetellessäni.

Onkohan tuo Liisa ihmemaassa kuulunut kirjana joskus koululukemistoon, muistaakohan kukaan?
Minulla on sellainen tunne, että olen sen kirjan kanssa ollut tekemisissä enemmän kuin olisin halunnut, ja aikuisena sen teksteihin tai kuviin törmätessäni olen huomannut niiden tuntuvan hämmästyttävän tutuilta. Silti, vaikken oman muistini mukaan ikinä ole lukenut kirjaa, vaan korkeintaan silmäillyt ja selaillut.

[Kyllästynyt]

"Liisa ihmemaassa" sisältää niin paljon viittauksia englantilaisiin "sisäpiirin vitseihin" ja yksityiskohtiin, että niitä tuntemattomille kirjan sisältö tai sanoma ei avaudu niin kuin on ollut tarkoitus.

[Mirri]

Pirkko Koskimiehen Pupu Tupuna -kirjat tulivat tutuiksi omien lasteni myötä. Pupu Tupunaa luettiin ja rakastettiin.

Olen luullut tämän pupun olevan 80-luvun keksintö, mutta Wikipedia kertoo Pupu Tupunan syntyneen jo vuonna 1972:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pupu_Tupuna

[Kyllästynyt]

Lapseni saivat lahjaksi Pupu Tupuna -kirjoja, ja minä inhosin niitä. Aivotonta lässytystä.

[Mirri]

Tässä yksi Pupu Tupuna -sarjan esittely, joka sisältää niin kirjojen kuvia kuin tekstejäkin; esittelijänä vuonna 1982 syntynyt Tupunan ystävä:
http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lu ... upu-tupuna