Seitsemän veljestä

[Kyllästynyt]

Seitsemän veljestä on ehkä suomen kuuluisin kirja suomalaisten keskuudessa, mutta yllättävän harva on sitä kokonaisuudessaan lukenut.

Oletko sinä?

Olen, useita kertoja.

PS. Sana "Suomen" kirjoitetaan ISOLLA alkukirjaimella.

Ja vaikka kirjoitat "mutta yllättävän harva on sitä kokonaisuudessaan lukenut", tarkoittanet kuitenkin "yllättävän harva on sen kokonaisuudessaan lukenut" - koska ihminen lukee "kokonaisuudessaan" eikä paloiteltuna ruumiina.

[Kyllästynyt]

Oliko jotain erityisen mieleenpainuvaa ja mitä kirja sinulle kertoi, tuliko oivalluksia tai muuta?

Koska olen lukenut sen useita kertoja, voisi joku fiksu siitä päätellä minun kokeneen teoksen lukemisen arvoiseksi.
En kuitenkaan näe syytä ryhtyä luettelemaan itsestäänselvyyksiä tai naiiveja latteuksia ensimmäisestä Suomen kansaa rehellisesti kuvaavasta teoksesta jne.

[Kyllästynyt]

Oliko jotain erityisen mieleenpainuvaa ja mitä kirja sinulle kertoi, tuliko oivalluksia tai muuta?

Koska olen lukenut sen useita kertoja, voisi joku fiksu siitä päätellä minun kokeneen teoksen lukemisen arvoiseksi.
En kuitenkaan näe syytä ryhtyä luettelemaan itsestäänselvyyksiä tai naiiveja latteuksia ensimmäisestä Suomen kansaa rehellisesti kuvaavasta teoksesta jne.

Miksi sinun pitäsi kirjoittaa naiiveja latteuksia, miksi et, kirjoita niinkuin koit sen?

Koska se miten kirjan koin on kuvattu niin monta kertaa ja niin monella suulla, että kuvaukset ovat kuluneet latteuksiksi.

[Kyllästynyt]

Koska se miten kirjan koin on kuvattu niin monta kertaa ja niin monella suulla, että kuvaukset ovat kuluneet latteuksiksi.

Tuskin siitä kuitenkaan tällä palstalla on aikaisemmin kovin montaa kertaa keskusteltu. Eli tavallaan "sisäpiirin" juttu tuokin.
Itse kirjoitin oman arvioni ainoatakaan aikaisempaa arviota lukematta.

Se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että Seitsemän veljeksen kirjallisuusarvostelu on tehty ja kirjoitettu niin monta kertaa, etten koe mielekkääksi siihen (täälläkään) ryhtyä.

[Kyllästynyt]

Ei kai tässä nyt kirjallisuusarvostelusta ole kysymys vaan keskustelusta kirjan pohjalta...

Tuollainen keskustelu on mielestäni kirjallisuusarvostelua, tai ainakin siihen verrattavissa olevaa keskustelua.

... Jokainen asia mikä on itse löydetty on kuitenkin itse löydetty riippumatta siitä onko joku löytänyt samat asiat aikaisemmin. Arvo itselle kuitenkin on juuri itse löytämisessä ja oivaltamisessa...

Kyllä, mutta Seitsemän veljeksen omakohtainen "löytäminen" tai "oivaltaminen" on niin kulunut klisee, etten halua moisia latteita fraaseja uudelleenkirjoittaa.

... On myös ihmisiä jotka eivät ole kirjaa lukeneet ja sattaisivat sen perustella kiinostua sen lukemaan...

Ymmärtääkseni kaikki tällä palstalla kirjoittavat ovat täysi-ikäisiä ja todennäköisesti ovat jo peruskoulussa kyseisen kirjan lukeneet. Jos eivät ole, on tietenkin hyvä jos sinun esimerkkisi rohkaisemina siihen tarttuvat, mutta uskon kuitenkin valtaosan tämän palstan kirjoittajista sen jo (viimeistään teini-ikäisinä) lukeneen.

... Vaan eihän tässä kenenkään tarvitse väkisin notkua.

Ei tarvitsekaan, ja siksi vain vastasinkin sinun kysymykseesi kirjan lukemisesta.

[jupe]

Kiven kielenkäytön ainutlaatuisuuden olen tajunnut vasta vanhempana. Aikaisemmin pidin sitä vanhanaikaisena.

[Pier Lemuar]

Tanyakin luki.

[Mirri]

Viittaan Gabrielin kirjoittamaan aloitusviestiin, joka käsittääkseni ei ollut ensinkään huono...

En ole koskaan lukenut Seitsemää veljestä kokonaan, vaikka Aleksis Kiven Kootut teokset on ollut saatavillani lapsuuskotini kirjahyllyssä. Nyt 'vanhoilla päivilläni' törmäsin samaan kirjaan uudelleen, ja vähän tuntui kuin olisin löytänyt aarteen. En toki vieläkään ole uppoutunut veljesten tarinaan syvemmin kuin ennenkään, koska keskittymiskykyni ei riitä, mutta toivon vielä tulevaisuudessa tekeväni niin.
Uskon - kuten täällä on jo todettukin - että vanhemmiten lukija näkee teoksessa vanhahtavine ja kenties tylsänkin tuntuisine teksteineen uusia ulottuvuuksia.

En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt sitä, että klassikoita luetetaan 'pakkopullana' keskenkasvuisille peruskouluissa. Se on vähän kuin pakkoliikunta: kokemuksista jää niin huonoja muistoja, että voi kulua vuosikymmeniä ennen kuin vanhat muistot karisevat, ja uskaltautuu lukijana tarttua kirjaan, jota kenties kasvuvuosina on lukenut lähinnä itkien - ilman minkäänlaista lukemisen nautintoa. Sellaista nautintoa ja oivaltamisen iloa, jota esimerkiksi Seitsemän veljestä voi lukijalleen tarjota.
Toisaalta kyseinen teos on muistaakseni sikäli hyvä, että monitasoisuudessaan se tarjoaa kiinnostavaa luettavaa monen ikäisille, joten fiksut opettajat tietysti ovat tarjoilleet oppilailleen siitä vain maistiaisia ilman mitään pakkolukemisia.

[toope]

Minä en ole sitä pakkolukenut peruskoulussa vaan luimme vaan pätkiä ja sitten näyttelimme pari kohtausta.

[Psykopatologia]

Tuomarikäärme

JUHANI. Sanotaanpa myöskin: joka keväällä ennen käen kukkumista tämän
tuomarikäärmeen käsittää, sen keittää ja syö, hän ymmärtää korpin puheen,
josta hän saa tiedon, mitä hänelle siitälähin on tapahtuva.

EERO. Sanotaanpa vielä niinkin: joka keväällä jälkeen käen kukkumisen
tekee kaiken tämän se mies ymmärtää korpin puheen, josta hän saa tiedon,
mitä hänelle sitäennen on tapahtunut.

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (1870)

[Psykopatologia]

Seitsemän veljestä (verkossa) http://www.gutenberg.org/files/11940/11940-8.txt

[Kyllästynyt]

Minä olen lukenut elämäni aikan paljon kirjoja. Onko sinulla joku erityinen syy uskoa että en olisi sitä lukenut?...

En tiedä Idiootista, mutta minulla on kolme erityistä syytä uskoa, ettet ole kovin monta kirjaa elämäsi aikana lukenut:
1. Oikeinkirjoitustaitosi on surkea. 2. Ulosantisi heikko ja 3. Sanavarastosi niukka.

[toope]

Minulla ei ollut tarkoitus poimia tähän mitään "monitahoisinta tai loistavinta" kirjaa maailmassa vaan nimenomaan Kiven Seitsemän Veljestä, koska se on tai oli itselleni ajankohtainen.

Eihän Kyllästyneen kirja-ketjun avaukset mitenkään voi olla samansuuntainen tai kilpaileva ketju sun aloituksen kanssa, jos ketjusi tarkoitus oli se mitä kirjoitat.

[toope]

No perkele, käythän itsekin lähes jokaisessa ketjussa aukomassa päätäsi vaikka et ymmärrä mitä ketjussa puhutaan.

[Kyllästynyt]

Eli väität siis että valehtelen?...

En, koska "monta" ja "paljon" ovat suhteellisia käsitteitä.

... Jos lukee kaikki vastineesi tähän ketjuun niissä on kaikenkaikkiaan hyvin negatiivinen ja halventava perussävy.
Mitä se kertoo mielestäsi sinusta?...

Sanapari "kaiken kaikkiaan" kirjoitetaan erikseen.

... Onnistun kuitenkin usein avausteni pohjalta stimuloimaan sinua ja ei ole ensimmäinen kerta kun avaat samansuuntaisen tai jopa kilpailevan ketjun aiheesta.

Entä sitten? Sinun aloittamasi ketju koskee Seitsemää veljestä, minun suomenkielistä kirjallisuutta yleisesti.

... Tämä ei kuitenkaan ole ketju minusta tai Kyllästyneestä vaan Seitsemästä Vejeksestä. Eli hiukan harkintaa siihen sävyyn jos päätätte osallistua.

Miksi sitten käännät keskustelun minuun?

PS. Suomenkielisten kirjojen nimissä ensimmäinen sana on isolla alkukirjaimella, mutta seuraavat sanat pienellä. "Seitsemän veljestä" - ei "Seitsemän Veljestä".

[toope]

Mikä on mielestäsi paljon kirjoja? Jos oppikirjojen lisäksi on lukenut 1000, 2000, 3000 kirjaa tai enemmän?

Kyllä kai sitä tietää onko lukenut 1000 vai 3000 kirjaa.
Sun iässä ei taida olla kovin paljon lukenut, jos olet lukenut 3000 kirjaa.

[toope]

72 vuotta.
Munkaan iässä ei ole paljon lukenut, jos on lukenut 3000 kirjaa.
Yleensä paljon lukenut, lukee kirjan päivässä eli vuodessa n. 360 kirjaa.

[toope]

Eli et siis ole paljon lukenut, ei sitä pidä hävetä.

Seitsemään veljestä en siis ole lukenut kokonaan vaan se jäi siihen, kun koulussa luettiin pätkiä ja näyteltiin. Olin lukkari.
Olen myös käynyt lapsena katsomassa Nurmijärvellä näytelmän kirjasta, se taas oli hyvä. Itse kirja on niin tylsä etten sitä kokonaan kyllä saa ikinä luettua.

[Mirri]

72 vuotta.
Munkaan iässä ei ole paljon lukenut, jos on lukenut 3000 kirjaa.
Yleensä paljon lukenut, lukee kirjan päivässä eli vuodessa n. 360 kirjaa.

Kai lukeminenkin voi olla pakkotoiminto. Onko pakkomielteinen lukeminen hyvä vai huono asia; sitä varmaan voitaisiin joskus tällaisella foorumilla miettiä.

Täällä kirjaluettelojen laatiminen on syystä tai toisesta suosittua, kirjojen sisällöstä puhutaan harvoin. Herää kysymys: ehtiikö paljon - tai peräti pakkotahtisesti - kirjoja lukeva saada kirjoista mitään irti ja oppia niistä mitään? Ahmiminen ei yleensä ole terveellistä tai ei ainakaan hyödyllistä, koska pitäisi ehtiä sulatellakin...

[Kyllästynyt]

Eli et siis ole paljon lukenut, ei sitä pidä hävetä.

Heh, nyt puhut häpeästä väärälle miehelle. Se on taiteenlaji jota on hyvin harvoin tullut opeteltua...

Valitettavasti tuo on ilmiselvää.