Mikä psykoterapiassa auttaa?

[Runo]

Jotta olisi mahdollisimman sekavaa: myös Kelan vammaistukea voi käyttää psykoterapia-kustannuksiin. Tosin 1.6. alkaen ei ole käytännössä kävelevä mielenterveys-sairastaja voinut saada enää kuin 217,66 euroa.


16 vuotta täyttäneen vammaistuki:

Oikeus perusvammaistukeen ei enää edellytä erityiskustannuksia.

Perusvammaistukeen on jatkossa oikeus henkilöllä, joka ei saa eläkettä saavaan hoitotukeen oikeuttavaa eläkettä ja jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja jolle aiheutuu sairaudesta tai vammasta olennaista haittaa.

Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen (93,28 e/kk) korotetuksi tueksi (217,66 e/kk).

Ylintä vammaistukea (422,06 e/kk) ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella.

[Psykopatologia]

Mirri:
(- -)
Psykiatristen sairauksien kohdalla hoitotahon tarjoama lääkinnällinen kuntoutus kai on usein psykoterapiaa, mutta voihan se silloinkin olla jotakin muuta. Tai vaikka useamman terapiamuodon yhdistelmä.

Mitä silloin jäisi lääkinnällisen kuntoutuksen ulkopuolelle?

Käsittääkseni ainakin akuuteimman vaiheen hoito ei ole lääkinnällistä kuntoutusta. Esimerkiksi leikkaus ei ole lääkinnällistä kuntoutusta, eikä murtuman kipsaaminen. Myöskään akuutin psykoosin tai akuutin vaikean masennuksen hoito ei välttämättä ole lääkinnällistä kuntoutusta. Käsittääkseni akuuteimman ja kriittisimmän vaiheen pitäisi olla voiton puolella sairaudessa kuin sairaudessa ennen kuin voidaan aloittaa lääkinnälliseksi kuntoutukseksi nimetty asia.

Mutta kun minä olen maallikko näissä asioissa, niin otan taas avukseni tämän Kuntoutusportin linkin, joka mielestäni aika hyvin selittää mistä on kyse, ja myös sen, että (akuutti) sairaanhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus ovat aika vaikeasti rajattavissa toisistaan eroon:
http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi ... kuntoutus/

Enpä tiedä linkin hyvyydestä.

Ilmaus lääkinnällinen kuntoutus ei oikein sovi psyykkisiin häiriöihin, joiden luonne ei useinkaan ole samalla tavalla akuutti kuin ruumiillisissa sairauksissa. Ihmisethän ovat psyykkisesti "sairaita" usein koko elämänsä ja tai ainakin kymmeniä vuosia.

Lääkinnällinen viittaa lääkkeisiin, ei puhehoitoon. Mutta medical viittaa myös latinan verbiin mederi, parantaa, ja tässä mielessä lääkinnällinen voi käydä tietynlaisena yleisterminä tai kokoomana.

10:54
Ko. sivusto selittää asioita siten kuin ne ovat - riipumatta siitä, ovatko käytetyt ilmaisut "hyviä" tai "huonoja" - minä taas olen kiiostunut määrittelyiden hyvyydestä sinänsä.

[Psykopatologia]

Jos maksaa itse, tavoitteena voi olla esimerkiksi 'pystyä nauttiman itämaisista madoista'.

Eikö sama päde siihen jos saa Valtava-tuen terapiaansa? (Työkykyä ylläpitävä Kelan kuntoutusterapia on toki toinen juttu)

Ei minusta, sillä eihän sh-piiri maksa terapiaa, jos potilas ilmoittaa motiivikseen "pystyä nauttimaan madoista" tms.

Mutta ottaisin tässä esiin muinaisen proteesisi sille, että psykoterapeutti laskuttaisi potilasta osin tämän maksukyvyn mukaan. Tosin maito maksaa saman rikkaalle ja köyhälle, mutta taas lasten päivähoito ei. Klenkoille myös mm. kulkuneuvojen maksut voivat olla halvempia kuin normaaelille.

[Kyllästynyt]

Alistetaanko potilasta siinäkin määrin ettei hän saa itse määrätä tavoitteitaan vaan yhteiskunta ja terapeutti tekee se puolestaan? ...

Mitä alistamista siinä olisi; maksaja laatii säännöt ja sanelee ehdot.

... Voi olla niinkin monen kohdalla että vaikka omana päätavoitteena ei olisi töihin meno niin onnistunut terapia aikaansaa sen että vointi paranee siinämäärin että jopa päätyy terapian jälkeen menemään töihin/opiskelemaan vaikkei tämä alkuperäinen tavoite ollutkaan...

Mielestäni sangen epätodennäköinen skenaario. Jos potilas ei itse ole nimenomaan kiinnostunut/motivoitunut kuntoutumaan työkykyiseksi, ei se "vahingossa" tai sivutuotteenakaan tapahdu.

... On monta syytä jotka tekevät sen ettei se ole alkuperäinen tavoite...

Potilaalla voi olla tuhat ja yksi syytä olla haluton kuntoutua työkykyiseksi, mutta on maksajan asia päättää onko syytä käyttää resursseja vain "itämaisista madoista" nauttimiseen.

... Potilas voi uskoa ettei hänen vointinsa koskaan parane niin hyväksi, hän voi olla kiinnostumaton mm. persoonallisuushäiriön vuoksi, eristynyt, katkera huonojen työkokemusten vuoksi...

Too bad ja "voi voi". Jos potilas ei halua (olipa syy mikä tahansa) tulla työkykyiseksi, on mielestäni sangen todennäköistä, että mikään terapia tai hoito häntä hyödyttäisi.

... Terapia voi auttaa kaikkiin noihin - parantaa oireita jotka työelämässä olemisen on tehnyt mahdottomaksi, parantaa persoonallisuushäiriön, saada uskomaan itseensä ja muiden hyväntahtoisuuteen, vapauttaa alkuperäiseen sairauteen sidottua energiaa, jopa helpottaa mahdollisia työelämään haitanneita kognitiivisia oireita jne.

Ei ketään voi vastoin hänen omaa haluaan parantaa.

[Pinja]

Jos haluaa toteuttaa tavoitteita täsmällisesti, pitäisi joka kerta potilaan ennen terapiatuntia miettiä mistä puhuu ja mihin ei kannata taas tuhlata aikaa. Sitten, kun miettii tunnin aikana puhuttavia valikoimiseen menee enemmän aikaa, tunnit pitäisi siis suunnitella etukäteen. Toisaalta se on vastaan psykodynaamisen/psykoanalyyttisen psykoterapian ideaa vapaan ajatuksen kulun ilmaisemisesta.

Potilasta ei voi pakottaa käyttämään lääkitystä, joten jos lääkityksellä pystyisi töihin, mutta jos ei halua käyttää lääkitystä ei pysty töihin.

[Kyllästynyt]

Jos maksaa itse, tavoitteena voi olla esimerkiksi 'pystyä nauttiman itämaisista madoista'.

Eikö sama päde siihen jos saa Valtava-tuen terapiaansa? (Työkykyä ylläpitävä Kelan kuntoutusterapia on toki toinen juttu)

Ei minusta, sillä eihän sh-piiri maksa terapiaa, jos potilas ilmoittaa motiivikseen "pystyä nauttimaan madoista" tms.

No potilas tietenkin kirjoittaa sh-piirille mitä piiri haluaa kuulla ja ottaa terapiasta sitten irti sen mitä itse haluaa siitä saada.

Kannustatko ihmisiä valehtelemaan?
En usko, että lääkäriä ja/tai terapeuttia voisi huijata niin perusteellisesti, että tuollainen onnistuisi.

[Pinja]

Sanotaan myös terapian hyödyn olevan suurempi, jos käyttää yhtaikaa lääkitystä, mutta ketään ei voida pakottaa lääkityksen käyttöön.

[Pinja]

Tavoitteet, täytyy olla konkreettiset (fyysisesti tai aistein havaittavia) esim. käy kaupoissa yksin, tiskaa astiat, muistaa ottaa lääkkeet, syö 5 kertaa päivässä, pesee hampaat 2 kertaa päivässä, laihtuminen jne.
Toiveet terapian suhteen taas voivat olla esim. itsetunnon kasvaminen, ristiriitojen käsitteleminen, itseluottamuksen kasvu, vuorovaikutustaitojen oppiminen jne.

Tavoitteet koskevat siis terapiasta saatuja hyötyjä arjen toiminnoissa
Toiveet taas koskevat terapian hoidon toteutusta.

Olisi hyvä, että laaditaan sekä toiveet hoidon/kuntoutuksen suhteen, että tavoitteet mihin hoidolla/kuntoutuksella pyritään.

Hoidon toteutuksen suunnitelma pitäisi laadia psykoterapeutin kanssa yhdessä, ei potilas voi täysin tietää miten masennus tai ahdistus parannetaan, terapeutti tietää mihin pitää kiinnittää huomiota. Tavoitteista potilas tietää, mitä ei pysty tekemään ja mitä pitäisi pystyä tekemään, tavoitteetkin on hyvä miettiä psykoterapeutin kanssa.

[Valkosiipi]

Terapia voi auttaa kaikkiin noihin - parantaa oireita jotka työelämässä olemisen on tehnyt mahdottomaksi, parantaa persoonallisuushäiriön, saada uskomaan itseensä ja muiden hyväntahtoisuuteen, vapauttaa alkuperäiseen sairauteen sidottua energiaa, jopa helpottaa mahdollisia työelämään haitanneita kognitiivisia oireita jne.

Aika epärealistinen käsitys yhteiskunnan maksaman terapian mahdollisuuksista...

[Kissi]

Valkosiipi sori, en jaksa nut paneutua aiheen, mutta ihan irralleeen puhutusta sanon, että, ellei ihminen sisäistä (siihen tarviaa neuvoja ja opastusta)terapian oivaltavaa voiman sanomaa, eikä pysty(jostain syystä)hyödyntämään terapiaa, se saattaa olla haitaksi ja vammauttaa psyykeä . Olen siis sitä mieltä että psykoterapia ei sovi kaikille, vaan ajaa ihmisen itsemurhaan. Tästä pitäisi keskustella jo terapian alussa, säästyi monta terapian itsemurhaan ajanutta. Pitäisi tuoda potilaalle selväksi, että ;itsemurha ajatukset on osana prosessia eikä jättää potilasta ahdistuneena miettimään näitä;lopetan kaiken, en jaksa tätä enää.

[Valkosiipi]

Terapeutti on huono tai ainakin mokaa, jos hän vammauttaa potilaansa psyykeä.

[Pinja]

Silloin, kun olin polilla psykoterapiassa ja uhkasin terpeutilleni, että teen itsemurhan niin hän vastasi, että senkus vaan teet. Jos olisin tehnyt, olisi psykoterapeutti ollut asiaan syyllinen, mutta ketäpäs häntä olisi ollut syyttämässä, kun minä olisin ollut haudassa.

[Valkosiipi]

Mutta koska et tehnyt itsemurhaa, polin tyyppi oli arvioinut sinut ihan oikein, että uhkailet vain...

[Pinja]

Uhakailuahan se oli, jolla yritin hakea sitä, että hän olisi välittänyt minusta, mutta toisin kävi. Kuka nyt uhkailijasta välittäisi.