Jillille yhteisruno

[Maaria]

Sade kohisi läpi hämärän.

[Maaria]

Tämä päivä oli pimeä ja raskas
sade kohisi läpi hämärän
jokin synkkä varjo esti pääsyni 
auringonvalon alle
tuona helteisenä heinäkuun päivänä
Hän oli ilmestynyt usvan lailla , varoittamatta
hipaisten olkapäätäni
jäisillä sormillaan.

[Maaria]

Tämä päivä oli pimeä ja raskas
sade kohisi läpi hämärän
jokin synkkä varjo esti pääsyni 
auringonvalon alle
tuona helteisenä heinäkuun päivänä
Hän oli ilmestynyt usvan lailla , varoittamatta
hipaisten olkapäätäni
jäisillä sormillaan.

MItä voisin tehdä? 
Minne voisin paeta?
Yön hiljaisuudessa varjot
taipuivat kahisten minua kohti.

[Kissi]

Tämä päivä oli pimeä ja raskas
sade kohisi läpi hämärän
jokin synkkä varjo esti pääsyni
auringonvalon alle
tuona helteisenä heinäkuun päivänä
Hän oli ilmestynyt usvan lailla , varoittamatta
hipaisten olkapäätäni
jäisillä sormillaan.

MItä voisin tehdä?
Minne voisin paeta?
Yön hiljaisuudessa varjot
taipuivat kahisten minua kohti.

Nostan katseeni tähtikirkkaalle taivaalle, näen tuikkeen, avaruuden ikkunan

[karsee nimimerkki]

Tämä päivä oli pimeä ja raskas
sade kohisi läpi hämärän
jokin synkkä varjo esti pääsyni
auringonvalon alle
tuona helteisenä heinäkuun päivänä
Hän oli ilmestynyt usvan lailla , varoittamatta
hipaisten olkapäätäni
jäisillä sormillaan.

MItä voisin tehdä?
Minne voisin paeta?
Yön hiljaisuudessa varjot
taipuivat kahisten minua kohti.

Nostan katseeni tähtikirkkaalle taivaalle, näen tuikkeen, avaruuden ikkunan

Sieltä ruudusta - kuin nyt ollakaan - kurkkii Jill aivan täysissä voimissaan
taakseen jättänyt on psykopatian ja kaiken sen surkean apatian
josta synny ei lasta eikä paskaa, iänikuista toraa ainoastaan.