Vertaistukea lääke- ym. vieroitukseen

[Ryysy]

Onko Jillillä sertraliini 100mg tabletteina vai 50mg tabletteina? Minulla on tuo 50mg tabletti (ollut oikeastaan aina).

(Tämä ketju saattaa alkaa näyttää ulkopuolisen mielestä kohta (ellei jo nyt) jotenkin hyvin kyseenalaiselta. Ainakin omasta mielestäni näyttäisi, jos en itse kuuluisi lopetusyrittäjiin.)

Mutta ihmettelen vieläkin tuon edellisimmän lääkärin järkevyyttä ja sopivuutta... ja mietin, mihin tahtiin lopettamisessa muita on ohjeistettu (lääkärien taholta)...? Niin, varmaan toki lääkärit katsovat potilaan henkilökohtaisen tilanteen mukaan asioita, mutta ehkä kuitenkin voi olla niin, että eri lääkärit neuvoisivat tasan samassa tilanteessa olevia ihmisiä eri tavoin.

Onneksi sattui tuommoinen lääkäri (ja juuri minulle). Tai onneksi lukuisat epäonnistuneet lopetus- ja vähennysyritykset ovat osoittaneet sen, että lopettaminen ei omalla kohdallani vain ole mahdollista varmaan yhtään nopeampaan tahtiin. Voi olla, että ei olisi onnistunut edes tuo lääkkeen puolittaminen kertarysäyksellä. Onneksi on pikkusakset! Ja tätäkään puolikasta en uskalla lopettaa seinään. Jos nimittäin olisi sattunut lääkäri, joka olisi sanonut "kaks viikkoa näin ja kaks viikkoa näin ja sitten loppu", niin ei tasan olisi ikinä tullut yhtään mitään.

[Helmenkalastaja]

--- Tämä ketju saattaa alkaa näyttää ulkopuolisen mielestä kohta (ellei jo nyt) jotenkin hyvin kyseenalaiselta.

Kyllä vain. En voi käsittää mikä teihin kaikkiin on iskenyt.

[Ryysy]

Julkisilta saa rauhoittavia kyllä. Onneksi. Vielä. Riippuu paljon lääkäristä ja varmaan potilaastakin. Lääkärit tekevät silti joskus täysin kestämättömiä "seinään lopetus" tai kahdella kolmasosalla vähentämispäätöksiä... potilasta tapaamatta tietenkin... Jos taas on potilaan tavannut, voi tehdä lääkemuutoksia kuinka huvittaa. Esimerkiksi yhtäkkiä xanor / alprox muuttuukin opamoxiksi jne. Käsitykseni mukaan bentsodiatsepiineissa jotkut nähdään vielä "pahempina" kuin toiset. Jotkut lääkärit taas kertovat avoimesti, että "anteeksi nyt, kun jouduit taas tänne kuulusteluun tai varmaan siltä tuntuu ainakin, mutta meidän pitää seurata aina tarkkaan tätä rauhoittavien käyttöä". Jopa apteekihenkilökunta on mukana tässä bentsohysteriassa "no kannattaako tätä nyt vielä uusittavaksi lähettää"... No, ei kannata sitten, tuumpa tänne myöhemmin muuten vain asioimaan ihan vain sanoakseni, että no joko sen nyt voi uusittavaksi lähettää... "Sinullahan pitäisi olla näitä vielä jäljellä..." Vttu.

Rauhoittavia ollaan aina vähentämässä kuitenkin... kyllähän niihin toleranssia tulee, mutta sivuvaikutuksina elämää ja ihmisiä, hyvällä tuurilla töitä ja kouluakin. Käsitykseni mukaan, mikäli ihminen on töissä / koulussa / jossain yhteiskunnallisesti hyväksyttävässä jutussa ja syö rauhoittavia, niin lääkärit määräävätkin niitä helpommin. Saatetaan hoitohenkilökunnan toimesta perustella esim. "lääkkeen lopettaminen ei ole nyt ajankohtaista, tärkeämpää on saada koulu päätökseen".

[Ryysy]

Muistatko miten niistä vieroittauduit? Siis vähitellen kaiketi, mutta oliko siihen jokin systeemi, että lääkäri vaikka sanoi, että syö kaksi viikkoa 3x0,25/pvä, sitten kaksi viikkoa 2x0,25/pvä...? Vai pitikö se vain voinnin mukaan?

Itselläni on aika hankala tilanne, koska on riippuvuus (fyysinenkin käsittääkseni), minkä vuoksi syön ainakin yhden kappaleen päivässä, vaikken olisikaan mihinkään menossa. Joskus on viime aikoina ollut päivä-pari väliä, mutta todella harvoin. Lisäksi tuon toleranssin takia, joudun syömään sitä yliannoksina 'erityisissä' tilanteissa. Eli käytännössä, jos ennen suoriuduin vaikkapa esitelmästä kuudella tabletilla, niin nyt täytyy ottaa yhdeksän. Sama homma... alkoholittomat juhlat ynnä muut tilanteet, lääkärikäynnit, virastoasioinnit, kaikki. Koko ajan täytyy laskea paljonko on jäljellä...

Jos siis menen lääkäriin ja syön viisi alproksia, se tietää sitä, että seuraavana päivänä syön vain yhden jne., koska määräys on kolme päivässä.

Tämmöistä on elämä lääkeriippuvaisena, joka kuitenkin tarvitsee lääkettä.

[Maaria]

Tilanne on tämä, minulla on 100mg Sertralin ja 375mg Lyrica ja yritän pikkuhiljaa Lyricaa pienemmäksi.
Päivitän tätä sitten kun tiiän, missä menen...Rauhoittavia ei minulla ole. Kun ja jos lääkevähennys onnistuu, pitäisikö siirtyä koviin huumeisiin... Sertralin ei ole kovin vahva lääke, mutta oon lukenut että Lyrica on ja yritän siksi vähentää...Lyrica on muuten sopinut minulle, mutta en pidä sen ruokahalua lisäävästä vaikutuksesta.

[Pinja]

Minulla on lääke mikä lisää ruokahalua, koventaa nälän tunnetta ja se lukee yleisissä sivuvaikutuksissa ja olen asian itsekin huomannut. Silti laihdutan, mutta vaatii vain enemmän työtä ja ponnisteluita. Kannattaa myös arvioida mitkä asiat ovat tekosyitä.

[Ryysy]

Tilanne on tämä, minulla on 100mg Sertralin ja 375mg Lyrica ja yritän pikkuhiljaa Lyricaa pienemmäksi.
Päivitän tätä sitten kun tiiän, missä menen...Rauhoittavia ei minulla ole. Kun ja jos lääkevähennys onnistuu, pitäisikö siirtyä koviin huumeisiin... Sertralin ei ole kovin vahva lääke, mutta oon lukenut että Lyrica on ja yritän siksi vähentää...Lyrica on muuten sopinut minulle, mutta en pidä sen ruokahalua lisäävästä vaikutuksesta.

En mitenkään pystyisi lopettamaan / vähentämään sertraliinia sellaiseen tahtiin, että esim. puolittaisin annoksen kerralla. Joillakin onnistuu. Mielestäni jopa tuosta 50mg tabletistakin saisi olla pienempää annoskokoa, mutta kun ei ole. Ja edelleen syön tuota puolikasta (voiko sen sanoa, että 25mg - meneekö nuo määrät aina lääkkeissä tuolleen loogisesti?) Luulen, että taannoinen siirtymä 100mg:sta suoraan 50mg:aan oli mahdollinen ainoastaan siitä syystä, että söin isompaa annosta vain ehkä max. pari kuukautta. Tuostakin on usea vuosi aikaa.

Minusta _tuntuu_, että joillakin (eli minulla) lääkkeen vähentäminen voi olla kytköksissä paljon muuhunkin kuin siihen, että kokee lääkkeen oikeasti tarpeettomaksi. En tiedä miksi juuri psyykelääkkeisiin saattaa liittyä huonommuuden tuntemuksia herkemmin kuin lääkkeisiin, joita syödään fyysisiin sairauksiin. Ehkä koska psyykejuttuihin liittyy edelleen jonkinlainen leimaava vaikutus.

Mielestäni se, että on jostakin lääkkeestä riippuvainen, minkä koen omalla kohdallani yhtenä syynä haluta lääkkeiden lopettamista, ei kuitenkaan saisi olla peruste lääkkeen lopettamiselle. Ja sana riippuvuus tarkoittaa tässä sitä, että vointi tai toimintakyky on lääkehoidosta riippuvainen.

Myös Lyricasta ollaan (kiitos MOT vai mikä se ohjelma oli) tekemässä nyt jotakin hirveää myrkkylääkettä, vaikka se on monille suuri apu ja joillekin ehkä ainoa toimiva lääke. Se, että SSRI:tä ei nähdä "vahvana lääkkeenä" ei tee siitä yhtään sen parempaa tai huonompaa lääkettä. Kyse on yksilöllisyydestä. Jollekin sopii SSRI kuin nenä päähän tai se voi olla jopa elinehto, se pitäisi jotenkin saada kaaliutumaan. Itsestäni on _omalla kohdallani_ kehittynyt SSRI-vastainen, koska (kuten olen aiemminkin kirjoittanut) mikään hoitotaho ei ole ikinä tukenut esittämääni ajatusta, kun olen sanonut haluavani lopettaa lääkkeen. Se on _itselleni_ varsin tehoton. Sen sijaan rauhoittavia sekä ennen pitkää myös Lyricaa ja muita oikeasti toimivia lääkkeitä ollaan vähentämässä kuin maailmanloppu olisi tulossa. Tämän takia minun on vaikea tavallaan hahmottaa... öö... siis sitä, että vähennänkö / lopetanko lääkettä (nuo demonisoidut) ns. oikeasta syystä vai en.

[Kissi]

Mieluiten itse ottaisin mielialalääkkeitä ja rauhottavista Xanoria niinpaljon, että aina olisi maksimaalisen hyvä fiilis. Kuitenkin oma syyni lääkkeiden minimaaliseen käyttöön, on pelko pään lahoamisesta. En häpeä, vaan luulen noiden lääkkeiden edesauttavan mielen tylsistymistä ennenaikaisesti, varsinkin koska vanhenen(minäkin)ja kammoan ajatusta kemikaali vaurioisista vanhoista aivoista. hmm.

[Hilppa]

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja keskivaikeaa masennus "vanhentavat" aivoja ja heikentävät jopa muistia. Ei niiden hoitoon asiallisesti lääkärin määräämänä käytetty lääke.

[Ryysy]

Trissekin voisi siirtää lääkevähennysjutut tänne, niin olisi 'helpompi' sanoa edes jotain. Vaikka ei lääkäreitä kukaan (kai?) ollakaan, niin voisi edes jakaa kokemuksia.

[Maaria]

Minun puolestani päätän surullisenkuuluisat lääkevähennys yritykseni toistaiseksi. Tämä lääkitys on ollut suht toimiva, joten saa olla. Mulle tuli outoja kokemuksia, jopa sen jälkeen, kun olin jo palannut entiseen tasoon ja Lyricassa, muutaman kerran jopa korkeampaan. Olin uneton, pelokas, itkuherkkä, itsetuhoinen, surullinen, masentunut, tuskainen, pohjattoman kauheaa seuraa siis. Yhdessä vaiheessa pelkäsin meneväni psykoosiin, sillä olin outo ja vihamielinen, hyvin rauhaton, keskittymiskyvytön. Loppumatkan äidin luota kotiin makasin auton etupenkillä, takin alla peloissani, että jotain pahaa tapahtuisi tai kävisin miehen kimppuun. Välillä taas kömmin hänen kainaloonsa, enkä uskaltanut liikahtaa.

[Ryysy]

Hyvä päätös! Tuliko nuo kaikki kauhut siis Lyricasta?

Itse en uskaltanut edes kirjoittaa tänne sertraliinin seinään lopetuksen aiheuttamia olotiloja ja ajatuksia. Siitä tuli tosi outoja ajatuksia ja fyysisiä tuntemuksia. Pelkäsin myös, että tulen "lopullisesti hulluksi", koska ajattelin, että kaikki oireet ovat kuvittelemiani ja ne paheni vaan päivä päivältä. Oudoista ajatuksista kirjoitinkin jo toiseen ketjuun, sitten oli äkkipikaisuutta (aggressioita?), nukkumisvaikeuksia ym. Ne sähköiskut oli ylitsepääsemättömän kamalia (lopulta niitä tuli niin, ettei ollut edes minuutin väliä). Tuntui, että vasen jalka ja oikea käsi puutui, koko ajan piti hiplata / tunnustella kasvoja, räpsytellä silmiä, oli jotain outoja nykäyksiä kehossa, sitten tuli yhtäkkiä tunne että kieleni on tulessa. Vieläkään en näistä fyysisistä oireista osaa sanoa, onko nämä olleet totta vai kuviteltua. Mutta ainakin äärimmäisestä hikoilusta sain ihan "fyysiset todisteetkin" - se hien määrä oli jotain ihan käsittämätöntä!

Söin tässä yhtenä päivänä pari 75mg:sta Lyricaa, koska ahdisti, ja rauhoittavia en voi käyttää "ylimääräiseen" ahdistukseen, koska silloin joutuisin syömään niitä monen päivän annoksen saadakseni riittävän vaikutuksen tai edes unen. En tiedä olisiko tuo mennyt ohi alkoholillakin, mutta minä nyt söin ne Lyricat sitten.

[Ryysy]

Hyi apua, nyt menin vahingossa ja vaikutusalttiina lukemaan kolmoishermosärystä ja siis paras kuvaus oman kokemukseni mukaisista SSRI-lopetusoireista on kuvaus kolmoishermosärystä sillä erotuksella että homma oli koko kehossa eikä pelkästään kasvoissa:

Kolmoishermosäryn oireet

Kolmoishermosäryssä esiintyy ajoittaisia lyhyitä, sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja yhden tai kahden hermohaaran alueella. Suurin osa kiputiloista paikantuu toisen (yläleuka ja poskien seutu) tai kolmannen haaran (alaleuka) alueelle. Otsan seudun (ensimmäinen haara) kipuilu on harvinaisempaa.

Kipu voi ilmaantua kasvojen ihon koskettamisesta, hampaiden pesusta tai syömisestä. Lisäksi kasvoille puhaltava kylmä tuuli ja viima voivat laukaista sen. Kipu tulee lyhyinä tikutteluina tai "sähäyksinä", jotka kestävät muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin. Hankalimmillaan kipu voi estää kasvojen tai hampaiden pesun tai puhumisen, joskus jopa syömisen. Tällainen kipuvaihe voi jatkua yhdestä päivästä useisiin kuukausiin, useimmiten muutamia viikkoja. Suurimmalla osalla kipuvaihe uusiutuu muutaman kerran vuoden sisällä, mutta on välillä poissa pitkiä aikoja.

-Terveyskirjasto
__

Liittyyköhän muihin "sairauksiin" näitä sähköiskumaisia tuntemuksia ja mistä ihmeestä niissä on ylipäätään kyse? Olispa täällä joku neurologi.

[Ryysy]

Vahva tunne, että en pysty olemaan ilman Lyricaa.

[Ryysy]

Erikoista taas apteekissa, kun mahdollisimman vaikeasti pitäisi kaikki tehdä:

-Hei, ottaisin lääkkeen X ja haluan, että se laitetaan uusittavaksi samantien.
-Jaa-a, tuota noin, nyt sanon kyllä, että tätä ei vielä kannata uusia.
-Kyllä nyt sen haluan uusia.
-Tämähän kestää sinulla kymmenen päivää, että kannattaa uusia sitten, kun sitä on enää kahdeksi päiväksi tai jotain.
-Mutta siinä on se kahdeksan päivää aikaakin, kun se uusitaan.
-Niin, no joo, mutta.
-No eikö sen nyt voi laittaa, kun en jaksaisi tänne parin päivän päästä tulla huvikseen jonottamaan.
-Noo, näitähän ei kannata heti samana päivänä uusia, että jos näitä uusii samana päivänä, niin tulee helpommin kielteinen uusintapyyntö, jolloin näitä ei voi enää meidän kautta uusia.
-Täh, ai oikeesti?! No, otan sen riskin.
-Niin no joo, mutta tästähän voi meillekin tulla palautetta, että lääkärit antaa noottia, miksi laitoimme tämän uusintaan jo nyt. Että näitä tulee meille.
-Siis mitä?! No, olenkin ihmetellyt mikä helkutti tässä on aina niin vaikeaa, mutta hyvä kun kerroit.
-Kyllä tämä on ihan totta, no laitan tähän viestiin, että asiakkaan pyynnöstä uusitaan jo nyt. Eikun. Hetkinen mitä tähän laittaisin...
-No laita jotain.

Olisi voinut laittaa siihen, että asiakas on laiska eikä ymmärrä miten maailmassa helpoista asioista saa aina vaikeita.

[Ryysy]

Tuleeko teille Lyricasta huimausta? Laitoin sen noin kolme päivää sitten takaisin normaaliannokselle, siitä asti olo ollut jotenkin huimaava, tööt ja mahassa tuntuu siltä kuin jännittäisi, vaikka ei ole mitään jännityksen aihettakaan. Yleensä kun saan siitä lähinnä hieman turtuneen olon, mikä tavallaan 'tasaa' olotilaa. Mutta ehkä tämä tästä tasaantuu.

[Maaria]

Alussa tuli paljonkin huimausta ja mahassa outoa levottomuutta, sitten syke ja verenpaine putosi, mutta nämä oireet ovat suurimmaksi osaksi vähentyneet, osa poistunut kokonaan. (Lyrica)

[Hermes]

Minulla taas Lyrica ei aiheuttanut sen enempää huonoja kuin hyviäkään oireita. En tuntenut sen vaikutuksia ollenkaan, vaikka yleensä olen aika herkkä juuri vaikutuksien tuntemiselle.

[Ryysy]

Yleensä laitan aina kaikki lääkeoireet kuvitelman piikkiin, mutta nyt alkoi 'kuvitelmat' eli tunteet olla jo sitä luokkaa, että teki mieli syyttää mieluummin lääkettä kuin omaa mieltä.

[Hermes]

Minä siis oikeasti ihmettelin, että miksi Lyrica ei aiheuttanut minulle mitään vaikutuksia. Niin monet muut ovat kertoneet saaneensa siitä lääkkeestä edes jotain vaikutusta, oli se sitten positiivista tai negatiivista, että uskon kyllä sen vaikuttavan oikeasti joihinkin ihmisiin.