Häpeättekö mt-ongelmianne?

[Psykopatologia]

- poisto

[Pinja]

Pitäisiköhän mun poistua tältä foorumilta, menee PP sun puheet nyt vähän liian pitkälle, varsinkin kun tiedät, että mut on kelassa luokiteltu Vaikea vammaiseksi ilman lääkitystä ja psykoterapiahoitoa? Et ylläpitäjänä arvosta minua, siltä tuo kuulostaa. Mielestäni vihjailet minusta.

[Pinja]

Sinä et halua olla vaikeasti vammaisen kanssa tekemisissä, saatikka toivo tänne foorumille.

[Psykopatologia]

Olen; toivon.

[Hilppa]

Siksikö on luonnollista hävetä mt-ongelmia ja psyykkistä vammaisuutta?

Minusta Psykopatologia ei tarkoittanut noin. Nuo kaksi viestiä olivat erillisissä yhteyksissä esitetyt eivätkä liittyneet suoranaisesti toisiinsa, vaikka samassa ketjussa esiintyvätkin. Tulkitsen itseni ja kokemuksieni kautta hänen viestiään. Minusta Psykopatologia vastasi kivasti Ryysyn aloitukseen ja pidin myös Ryysyn aloituksesta. On helpottavaa todeta, että on luonnollista hävetä. Tuolloin häpeäminen ei tunnu rangaistukselta, vaan laimenee luonnolliseksi tuntemukseksi. Yhdeksi tunteeksi, vaikkakaan ei helpoksi, monien muiden tunteiden joukossa.

Pp: "On luonnollista hävetä mt-ongelmia kuten muitakin omia "huonouksia"."

Siis kuten muitakin huonouksiaan ja niitähän meillä kaikilla on paljon, monenmoisia ja erilaisina yhdistelminä.

Pp myös omassa Mirrin viestiä edeltävässä viestissään käytti ilmaisua "äärimuodoissaan", minkä tulkitsen tarkoittavan esimerkiksi psykoottista (onneksi ohimenevää) tilaa, jolloin voi ajatella myös osan ihmisyydestä olevan kadoksissa. Mutta ei pysyvästi. Onhan esimerkiksi muistin kadottamisen kokemus kammottava ja erittäin ahdistava, jos ihminen itse tiedostaa tilansa. Dementoitumisen yhteydessä tapahtuva muistin katoaminen on varmasti yksi äärimmäisimmistä hätääntymisen kokemuksista niinä hetkinä, jolloin potilas tajuaa, mitä hänelle on tapahtumassa.

[Mirri]

Psykopatologia kirjoitti näin:
Äärimuodossaan psyykkisesti vammainen on menettänyt suuren osan ihmisyyttään.

Mahtoikohan Hilpan tulkinta osua kohdalleen?

[Pinja]

Mirri ei sinulla ole mitään loukkaantumista, PP viittasi minuun -vaikea vammaiseen, sinähän et ole vaikeasti vammainen.

[Hilppa]

Psykopatologia kirjoitti näin:
Äärimuodossaan psyykkisesti vammainen on menettänyt suuren osan ihmisyyttään.

Mahtoikohan Hilpan tulkinta osua kohdalleen?

Jospa emme nyt keskustelisikaan siitä, olenko minä oikeassa vai en. Sillä ei ole mitään merkitystä kenellekään, koska omat ajatukseni olivat vain ja ainoastaan omia tulkintojani, jotka minä koen itselleni tärkeiksi ja vieläpä niin tärkeiksi, että halusin tuoda ne julki, jotta joku toinenkin voi halutessaan lukea ne.

Sen sijaan minua kiinnostaa sinun oma näkökulmasi Mirri. Miten itse koit Psykopatologian viestin?

[Mirri]

Hilppa, en ymmärtänyt sitä.
Jospa Psykopatologia selittäisi viestinsä sisällön itse tarkemmin; vältyttäisiin turhilta ja mahdollisesti pieleen meneviltä tulkitsemisyrityksiltä.

[Hilppa]

Mutta minä kysyinkin omaa näkemystäsi ja tulkintaasi sekä aiheesta itsestään että Psykopatologian sanoista. On myös mahdollista keskustella äärimmäisen sairaudentilan vaikutuksesta ihmisyyden kokemiseen ja siitä, menettääkö ihminen osan ihmisyydestään äärimmäisessä psyykkisessä sairaudentilassa.

Osan ihmisyydestään voi menettää loppujen lopuksi niin monesta syystä. Fyysinen vamma voi estää saamasta biologisia lapsia. Tuolloinkin ihminen jää vajaaksi jostain osasta ihmisyyttään.

[Mirri]

Äärimuodossaan psyykkisesti vammainen on menettänyt suuren osan ihmisyyttään.
Hilppa, tuosta Psykopatologian näkemyksestä en osaa keskustella yhtään mitään, koska en käsitä sitä.
Kiitos kuitenkin mielenkiinnostasi.

[Ryysy]

On luonnollista hävetä mt-ongelmia kuten muitakin omia "huonouksia".

Kaikki luonnollisuudella / normaaliudella perustellut muka-argumerntit ovat aina olleet suoraann sieltä mistä paska tulee.
KIELTÄYDYN HÄPEÄMÄSTÄ.

Jos joku on toista mieltä, hän saa olla, mutta omaan maailmankuvaani se ei sovi. Toisaalta voi olla käymässä niin, että en enää tiedosta normien mukaisia häpeä-realiteetteja - kuten eivät muidenkaan eri kulttuurien ihmiset. Onhan ollut 'luonnollista' hävetä vaikka mitä - mutta millä vtun perusteella?

Ja kiitos eksäni, nykyään voin olla avoimesti "HULLU" ja "LÄÄKENARKKARI" - ihan helvetin sama mitä kuka vitunkin paska ajattelee.

Et ehkä muista kaikkea ikiaikaiselta tukarilta suhteessa 'luonnllisuus'-argumentin käyttöön, mutta. HAISTAKAA VITTU PASKA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! (siis nämä mun mielensisäiset möröt)

JA LOPETTAKAA HÄPEÄMÄSTÄ SAIRAUKSIANNE tms. "VIKOJANNE", "HUONOUKSIANNE".

Nimim. Ryysy - ei vähään aikaan niin tasapainoinen

Editoin läheiset pois.

[M.Aitoparta]

Kävin joskus yli 10 vuotta sitten keskustelua uskontofoorumilla siitä, että onko vammaisella ehyt sielu. Se oli nuorelle minulle niin luotaantyöntävä aihe, että minun oli pakko se lopettaa. Vähän samanlainen olo on nyt, kun seuraa tätä keskustelua mm. täydestä ihmisyydestä.

En, enää, osaa hävetä mt-ongelmiani. En ole niitä valinnut ja ovat kasvaneet jollain tapaa osaksi minua. Vai voineeko sanoa, että minä on sopeutunut niiden olemassaoloon.

[Psykopatologia]

Kyllä. On erotettava tunteet toiminnasta. Muuten olisimme kaikki linnassa.

[Mirri]

Äärimuodossaan psyykkisesti vammainen on menettänyt suuren osan ihmisyyttään.

Kertoisitko mitä tarkoitat?

[Psykopatologia]

En.

[Pinja]

Mietin vakavasti foorumilta poistumista. PP oletuksena on koko ajan täällä, että foorumilaiset eivät ole paranemisprosessissa eivätkä tule kuntoutumaan, hän on laittanut meille jokaiselle leiman otsaan.

[Mirri]

Pinja, mistä sinä tuollaista päättelet?

[Ryysy]

Äärimuodossaan psyykkisesti vammainen on menettänyt suuren osan ihmisyyttään.

Tulkitsin, että tämä tarkoittaa konkreettista, esim. edunvalvonnan asiakkuutta ja tuollaista tai tiettyä riippuvuutta asioista (esim. elämänlaatu on riippuvainen lääkkeistä, kontrolleista, jostain kuitenkin; muista). Mutta toisaalta tulkitsin taas niin, että vähemmän 'konservatiivisten' (?) (perinteisten) normien vastaisesti elävä on noin muutenkin 'outo' _muiden silmissä_.

Kerrankin näemme kuinka eri tavalla kaikkea voidaan tulkita.

Lisäystä: Ja mitä a) fyysiseen vammaisuuteen tai b) kehitysvammaisuuteen (ei-älyllinen) tulee, niin minusta taas on täysin käsittämätöntä se, että törmään vieläkin jatkuvasti ihmisiin, jotka tuntevat sääliä tällaisia ihmisiä kohtaan. Miksi mulle ei tätä säälin tunnetta synny? Miksi pidän heitä ihan tavallisina, vaikka sitten taas joidenkin mielestä tällaiset ihmiset vaativat tiettyä "normien mukaista" erityiskohtelua? (Muutakin kuin apua vaikka tietyissä arjen toimissa.) Esim. jos Pekka vittuilee nakkijonossa Paavolle, se on ihan ok, mutta jos Pekka vittuileekin nakkijonossa Pyörätuoli-Paavolle, hän on 'paha ja huono' ihminen. (Esimerkki oli sikäli epäonnistunut, että vttuilu ei ole muutenkaan järkevää, mutta muutakaan en nyt keksinyt.)

[Pinja]

Pinja, mistä sinä tuollaista päättelet?

PP ei pysty millään näkemään/huomaamaan meissä tapahtuneita muutoksia, joten ollaan hänelle aina samanlaisia.