Silloin kun aloititte psykoterapian, niin minkälaisia odotuksia teillä oli psykoterapialta voinnin paranemisen suhteen? Saitteko terapialta enemmän kuin odotitte?
Itse en uskonut asioiden muuttuvan ja ajattelin terapiasta olevan hyvin vähän hyötyä jos ollenkaan ja koin asioiden käsittelyn turhaksi, koska muutokseen en uskonut, vaikka kuinka olisin puhunut ongelmistani ja niitä käsitellyt. Silti olin motivoinut aloittamaan terapian.
Olin väärässä, olen alkanut uskoa terapiaan tehokkaana ja muuttavana. En uskonut pelkkiin oivalluksiin vaan asioiden piti muuttua käytännössä ja niin on käynyt. Minussa on tapahtunut sellaista muutosta, mitä en olisi ikinä osannut odottaa terapialta. Olen tehnyt terapian eteen hirvittävästi töitä, vaikka en uskonut muutokseen. Kiva palkinto kovasta uurastuksesta, ei sittenkään turhaa. Minun ei tarvinnut uskoa siihen, että terapia auttaa ja silti se auttoi ja auttaa jatkossakin. Edelleen on työtä tehtävänä, mutta pienempi taakka kuin aloittaessa.
