Vertaistukea lääke- ym. vieroitukseen

[Psykopatologia]

Mutta edellä asia on erilainen, koska koko aloitusviesti on lainausta,
kuten kuuluukin. Omat jorinat tulisi laittaa aloitusviestin jälkeen.

[Ryysy]

Omistan Jaskalle vielä hieman (vaihtoehtoista) näkökulmaa narkomaanin ja narkomaanin läheisten arkeen...

Mä olen ollut paikalla kun sä olet kamapäissäs riehunut hajottamastas juomalasista saadulla terällä uhaten vuoroin itteäs ja vuoroin muita. Mä olen ollut paikalla kun mun omissa ylioppilasjuhlissa mun lahjaks saamista rahoista osa katos mystisesti. Mä olen ollut paikalla kun sun huoneesta on löytynyt vitun iso määrä käytettyjä neuloja, lukemattomia kertoja. Mä olen nähnyt sut vähintään kymmeniä kertoja huumetokkurassa jeesustelemassa ja viisastelemassa. Mä olen ollut paikalla kun sun velkojat on soittanu mutsille ja faijalle uhkauspuheluita. Mä olen joutunut kuulemaan kun sun velkojat on käyny porukoilla kovistelemassa faijaa. Mä olen lukemattomat kerrat joutunut todistamaan kun oot varastanut multa rahaa, enkä oikeestaan ees tiedä mikä on todellinen kertojen lukumäärä. Mä olen joutunut kuulemaan mun pikkusiskolta surullisia tarinoita, kun siltä on kyselty pilkkaavaan sävyyn onko se klommoposki-Jaakon (selkee narkkiviittaus) sisko. Mä olen joutunut soittamaan sulle apua kun sä makaat leikkipuiston metsässä kuoleman porteilla, kieli ulkona ja reagoimatta yhtään mihinkään. Mä olen ollut näkemässä kun sä joudut vankilaan. Sun takia mä nukun porukoilla yöpyessäni kaikki arvotavarat tyynyn alla. Päivisin jos mulla ei oo joku arvotavata näköpiirissä, mun täytyy lopettaa kaikki muu tekeminen ja ettiä se taas näköpiiriin. Mä oon joutunut toistuvasti todistamaan, kun mutsi menee täydelliseen paniikkiin nähdessään poliisiauton tai ambulanssin meidän kotikadulla, tai jos entuudestaan tuntematon numero soittaa mutsin puhelimeen. Ennen kaikkea mä olen joutunut surullisena seuraamaan kun mutsi, faija, Heidi, Ile, ja Leena on joutuneet todistamaan näitä samoja asioita. Näitä asioita olis vaikka kuinka vitusti, mut ajattelin yrittää vielä nukkua tänä yönä. https://blogbook.fi/hyvinvointisuoni/ve ... arkomaani/ (Myös kommentit!)
___

Yksi jengeihin liittyvistä merkittävistä tulonlähteistä on väkivaltainen velanperintä eli kiristys.

- Voi olla kyse täysin tekaistusta velasta tai ihan pikkusummasta, jossa jengi ryhtyy perimään jonkun saatavia, sanoo viimeksi alkuvuodesta Cannonballin ja UB:n kiristysvyyhdin tutkintaa johtanut rikoskomisario Jukka Larkio Helsingin poliisista.

- Kun velallinen sitten maksaa, pian tullaan takaisin ja vaaditaankin huomattavasti isompaa summaa. Uhri lypsetään kuiviin vaikka tämän puolisoa tai perhettä uhkaamalla. Suoranainen väkivaltakaan ei ole kovin harvinaista, Larkio sanoo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051 ... 3_uu.shtml
___

Onneksi lääkkeitä määrätään niitä tarvitseville (yleensä!), niin ei tarvitse katukaupan puoleen kääntyä.

Olen ollut havaitsevinani, että jotkut myös laittomia huumeita suht säännöllisesti käyttävät, käyttävät niitä ainakin aluksi "lääkinnällisessä mielessä". Voivat käyttää myös alkoholia. Esim. sosiaalisiin tilanteisiin liittyvästä paniikkihäiriöstä kärsivät saattavat toimia näin. En tiedä mitä käyttävät, mutta lopulta homma saattaa joillakin mennä siihen, että mikä tahansa kelpaa, että uskaltautuu edes ulos lähtemään. Myös MS-taudista tai erilaisista kivuista kärsivät saattavat käyttää esim. kannabista, koska mikään muu ei auta. (Tai jos eivät lääkekannabista saa.) Jotkut myös mielestäni "hoitavat" masennusta / ahdistusta / traumoja laittomilla huumeilla, koska kuvaavat, että 'silloin ei tarvitse miettiä mitään, ei ahdista ollenkaan' jne.

ADHD-lääkkeistä en tiedä toimivatko, kuitenkin minullekin on joskus syntynyt ikään kuin tarve saada tähänkin vaivaan (josta en kärsi) lääkettä, koska olen olettanut, että lääkkeellä on positiivisia vaikutuksia - ja nimen omaan sellaisia vaikutuksia, joita nykyään pärjätäkseen tarvitsee... Esim. jos se lisäisi keskittymistä edes vähän tai jotakin asioiden organisointikykyä, niin lääkehän olisi unelma. Pitää olla tehokas ja toimelias ja tuottelias ja! Luulisi, että jos lääke toimii, niin sitä oltaisiin ilomielin työntämässä kaikille. Häviäisi kasa ongelmia kerralla. Oletan kuitenkin, että yksistään lääke ei voi tuottaa niin absurdeja ominaisuuksia löhömakkaralle.

Yhteisö on traumatisoinut minut juuri tuolla pitää tehdä sitä ja pitää tehdä tätä -meiningillä. Sikäli en yhtään ihmettele, vaikka joku päivä popsisin jotain piristäviä ja keskittymiskykyä lisääviä laillisia tai laittomia päihteitä... Tiedostan kuitenkin toistaiseksi riippuvuusriskin omalla kohdallani liian suureksi, että edes haluaisin kokeilla. Olisikin hyvä, jos ihmisistä voisi jo ennalta tietää, kuka pystyy käyttämään päihdettä tai riippuvuuspotentiaalin omaavaa lääkettä "hyvin". Tämän hyvän kriteeriksi riittää ihan se, että ei aiheuta käytöllään muille ongelmia... tai itselleen.

Myös täältä (viewtopic.php?f=8&t=15243) löytyy oivallista tietoa addiktioista ja ehkä vastaus kysymykseen:

Alkoholi on laillinen päihde, jos sitä päihteenä käytetään. Mutta väärin käytettynä, poikkeaako alkoholin väärinkäyttäjän psykopatologia merkittävästi muitten päihteenkäyttäjien psykopatologiasta?

Minä pidän kyllä alkoholistia ja narkomaania eri asiana. Narkomaani on mielestäni vaikeampi asia. Mutta miten ne eroavat psykopatologisesti?

En kuitenkaan viitsi kopioida koko intterneettiä tänne.

Lisäys: vertaileva katsaus alkoholismiin unohtui laittaa. Perinteisimpiä lieveilmiöitä lienee perheväkivalta. Voisinkohan keksiä tähän jaaritteluun vaikka sellaisen pointin, että mielestäni riippuvuuksia on aika vaikea vertailla. Osa ihmisistä ei varmaan edes tiedosta mistä lopulta ovat riippuvaisia ja mistä eivät...

[Ryysy]

Mietin tässä, kun pitäisi jokin kuntoutussuunnitelman tyyppinen lappu täyttää ja siinä kysytään 'mitä kaikkia päihteitä olet käyttänyt', niin laitanko tähän SSRI:n sekä rauhoittavat myös 'muiksi päihteiksi'? Ja kirjoitan lähteeksi vaikka jonkin Jaskan asiantuntijalausunnon? Oisko tää Jaska hyvä?

En vieläkään pysty mieltämään SSRI:tä ja rauhoittavia ja pregabahöpöliinia päihteeksi. Mielestäni päihde on sellainen, että sillä tavoitellaan 'päihtymystä'... Päihdekäytöllä ainakin pitäisi tarkoittaa sitä, että tavoittelee jotakin hienoa olotilaa eikä esimerkiksi kykyä elää ja olla olemassa ihmisten keskellä. Vieläkin vtuttaa tuo narkkarilausunto enkä pääse siitä eteenpäin. Jos on riippuvainen lääkkeestä, niin ei se voi tarkoittaa sitä, että on narkkari - vai perkele tarkoittaako sittenkin?

Kun jossakin vaiheessahan laittomatkin aineet saattavat muuttua lähinnä normaaliolon ylläpitäjiksi, eivätkä aiheuta enää mielihyvää. Silti käyttö on kai päihdekäyttöä - vai onko?

[toope]

Minä kerran luin Päihdeklinikan nettikeskusteluja ja hämmästyin mitä kaikkea ne siellä vetävät nuppiinsa. Heillä kyllä kai on tarkoitus päihtyä.
Esim epilepsiaan syön Trileptal nimistä lääkettä ja sieltä luin, että sillä saa kunnon humalat, kun vetään sitä vähän liikaa tyhjään mahaan aamulla.
Samoin, kun minut on leikattu ja saan vahvoja särkylääkkeitä, päihdelinkissä ne sitten ovatkin huumausaineita.

Kaikki lääkkeet ovat kai toisille jotain päihdeaineita ja toisille taas elintärkeitä. Kumpikin on niistä riippuvainen.

[Ryysy]

Epistatus saattaisi olla myös vaikka kuinka arvokasta tavaraa.

Voiko epilepsiakohtaukseen annettavasta lääkkeestä ikään kuin 'päihtyä'? Luulen, että voi, vaikka päihtymystilaa ei todella haetakaan, niin sellainen saattaa silti kohtauksen ohimenon jälkeen ilmetä. Joillakin.

[toope]

Minä en sanoisi kohtauksen jälkeistä tilaa päihtymiseksi, ennemmin se päänsärkyineen muistuttaa krapulaa.

[Ryysy]

Lääkenarkkarin arkea:

Laittaa rauhoittavat tiistaina uusintaan tietäen, että uusinnassa voi mennä se viikko (8pvää), rauhoittavat kuitenkin loppuvat, joten lääkenarkkari soittaa terveyskeskukselleen. Lääkenarkkari joutuu ehkä syömään sanansa ja marssiikin tänään päivystykseen rukoilemaan BENTSOJA, koska puhelinvastaajahoitaja ei voinut laittaa uusintaa menemään kiireellisenä TÄNÄÄN. Hoitaja voi laittaa sen kiireellisenä HUOMENNA kuulemma, jos lääke ei ole tullut vielä tänään. Kehottaa odottelemaan vielä tämän päivän.

Sanoin sille, että onkse odottelu kahdeksan ARKIpäivää, että mitä vittua (em. sanaa en käyttänyt). Se ei vastaa, puhuu siitä, että lääke uusitaan tänään tai huomenna. Eli ei se sitten näköjään olekaan kahdeksaa ARKIpäivää kuten olen luullut. Mutta voisihan sen sanoa suoraan. Jos se ei ole kahdeksaa ARKIpäivää, niin tänään on käsittääkseni se kahdeksas päivä, jos kerran viime tiistaina olen laittanut uusimispyynnön. KUITENKIN SE SANOO, ETTÄ LÄÄKE UUSITAAN TÄNÄÄN JA JOS EI, NIIN SOITA HUOMENNA AAMULLA UUDESTAAN. HUOMENNA AAMULLA VAAN TUSKIN USKALLAN KOSKEAKAAN KOKO LUURIIN.

HAISTAKAAPA PASKA SAATANAN PUHELINHOITAJAT.

EHKÄ SOITAN PÄIHDEHOITAJALLE, MUTTA TUSKIN SEKÄÄN MITÄÄN VOI TEHDÄ.

Onko se nyt se perkeleen kahdeksan päivää vai kahdeksan ARKIpäivää?!

Laitetaan sitten veronmaksajien rahat tuulemaan NÄIN TURHALLA PÄIVYSTYSKÄYNNILLÄ, "ODOTTELE VITTU NELJÄÄN". No, voin odotella, mutta moneenkohan päivystys on auki? Pitää googlettaa.

ANTEEKSI JA VITTU ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄäääääääääääääää.

Lisäys: SAATANAN PÄIVYSTYS ON NÄKÖJÄÄN AUKI NELJÄÄN. NO ENSIAPUUNKO SITTEN NELJÄN JÄLKEEN MENEN?!!! VOI VITTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTUUUUUU.

[Ryysy]

Kanta-fi (http://www.kanta.fi/web/ammattilaisille ... -uusiminen) kertoo, että "uudistamispyyntö on voimassa 8 vuorokautta. Lääkäri voi sinä aikana uusia reseptin tai hylätä pyynnön."

Jatkuu epämääräisin poiminnoin:

Reseptikeskus pitää kirjaa uudistamispyynnöistä, ja merkitsee vanhentuneiksi ne, joita ei ole käsitelty terveydenhuollon toimintayksikössä 8 vuorokauden kuluessa siitä, kun potilastietojärjestelmä on vastaanottanut pyynnön. Jos uudistamispyyntö on vanhentunut, voidaan uudistamista pyytää uudelleen.

Potilaalla on mahdollisuus saada tieto siitä, onko hänen reseptinsä uudistettu vai onko pyyntö hylätty tai vanhentunut. Potilas voi halutessaan saada tuloksen tekstiviestinä Reseptikeskuksesta tai hän voi tiedustella sitä apteekista tai terveydenhuollon toimintayksiköstä. Jos potilaan reseptiä ei uudisteta hoidollisista syistä eikä potilas ole halunnut tekstiviesti-ilmoitusta, terveydenhuollon yksikkö on velvollinen ilmoittamaan potilaalle uudistamispyynnön hylkäämisestä jollakin muulla tavalla, esim. soittamalla tai kirjeitse.
______

Eli käytännössä minulla ei pitäisikään olla mitään hätää, koska tänään on tuo kahdeksas päivä. Saan myös aina tekstiviestitse tiedon lääkkeen uusinnasta. Mutta mitä tarkoitta, että "jos uudistamispyyntö on vanhentunut, voidaan uudistamista pyytää uudelleen"?

[Ryysy]

Lääkenarkkarin elämää osa 2.

En saa unta, valvoin koko viime yön ja nukuin puolitoista tuntia sen jälkeen, kun otin viimeisen rauhoittavan. Olen etsinyt rauhoittavia kissojen ja koirien kanssa, itkenyt, pitkästä aikaa hyperventilaation tapaista, päätä särkee, kauhistuttaa, raivostuttaa, muutama tavarakin jo vaihtanut paikkaansa, kyynelten tulva on loputon. Soitin päihdehoitajalle, että voisiko hän ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja sanoa jotakin mielipidettä asiaan, mutta hän ja heidän pytinkinsä ei pysty, koska heillä ei edes määrätä rauhoittavia (muka).

Kun vain saisin niitä lääkkeitä. Ennen olen pystynyt olemaan kolme päivää jopa ilman, mutta nyt koen, että tarvitsen niitä, koska lopetin SSRI:n, jonka johdosta sähköiskut ym. eivät ole vieläkään loppuneet.

Tämä tyttö lähtee sitten klo. neljä ensiapuun, kun sitä suositeltiin. Maailma muuttuisi hetkessä paremmaksi, jos saisin viestin siitä, että reseptini on uusittu. Odotan ja odotan, mitään muuta en oikein pysty tekemään. Vielä neljä tuntia. Kohta vaan en saa enää silmiä auki, koska ne paisuvat aina itkemisestä.

[Ryysy]

Olen joskus väitellyt huumeenkäyttäjien kanssa. He ovat sitä mieltä, että huumeilla ei ole kuin positiivisia vaikutuksia ja oikeastaan huumeenkäyttäjät ovat fiksumpia ihmisiä kuin muuut. Opiskelukin sujuu kuin vettä vaan kannabispöllyssä. Positiiviset vaikutukset perustuvat huumeiden tajuntaa laajentaviin ominaisuuksiin.

http://www.suomenkannabisyhdistys.org/#

Kaikki kannabiksen puolesta tai muiden laittomien aineiden puolestapuhujat eivät todellakaan itse ole aina niitä, jotka - kuten tässä esimerkissä - kannabista käyttävät.

[Maaria]

Minä olen vähentämässä ssri-lääkettä ja nyt menee 50mg, noin viikon. Päässä humpsii, mutta muuten pärjään kyllä. Takapakkia voi tulla, se on enempi ollut sääntö, kuin poikkeus. Hienoa olisi, jos pärjäisin vain yhdellä psyykelääkkeellä.

[Ryysy]

Olen myös koittanut lopettaa SSRI:tä aiemmin, viimeksi viime kesänä, ei onnistunut. Sitä ennen olen yrittänyt lopettaa muutamia kertoja ilman toivottua lopputulosta. Tämä on jännä lääke, kun tähän ei kehity minkäänlaista psyykkistä riippuvuutta. Jopa aina kuvittelen, että "tämän voi kyllä lopettaa tuosta noin vaan", mutta ei. Rauhoittavista taas saan hirveät hepulikaaosolot, jos tiedän, että sitä ei ole saatavilla seuraavalle päivälle. Mielialat ja olot heittelee ihan minne sattuu. Eilen olo oli jo aika lähellä sietämätöntä, kunnes sain siivouskohtauksen ja löysin vessasta (?!) korista oikean lääkeparatiisin. Eli yhden rauhoittavan, jonka syön nyt - nam. Ilmeisesti epäjärjestelmällisyydestäkin voi olla joskus yllättävää iloa.

Nämä sähköiskut tuntuvat vaan lisääntyvän. Eilen päivällä nukuin tunnin, viime yönä nukuin n. kolme tuntia. Näin vähä nukkuminen ei ainakaan ole yhtään tyypillistä minulle, koska normaalisti voin nukkua helposti kahdeksan tunnin yöunet ja vielä parin tunnin päiväunet siihen päälle... Muusta on vaikea hahmottaa, mikä on ohimenevää "lopetusoiretta".

Onko Jill sinulle hoitotaho jotenkin ohjeistanut lopettamista? Minulla on aina ollut sellaiset lääkärit ja hoitajat, jotka eivät lopettamista suosita, eivätkä näin ollen lopettamiseen opastakaan, muuten kuin sanomalla "itse teet omat päätöksesi", mikä on aika hölmöä. Ainakin jos olisin itse hoitaja tai lääkäri, niin ehkä kokisin, että pitäisi edes jotakin sanoa tai edes kysyä... mutta nykyään on onneksi intterneetin ihmeellinen maailma.

[Ryysy]

Kerrankin olen onnellinen siitä, että huomenna(kaan) ei ole töitä eikä koulua. Jos olisi töitä, olisin huomenna sairaslomalla, jos olisi koulua, olisin sairaana. Nyt olen ottanut rennon asenteen. Näköjään tässä 'saa' lopettaa rauhoittavatkin seinään. Kiitos lääkärin tai byrokratian ja koko naurettavan lumemaailman. Oikeastaan olen aika onnellinenkin, että nyt ei ole rauhoittavia, se tavallaan tarkoittaa sitä, että "on pakko" olla oma itsensä. Ainut mikä tuossa mättää ja pelottaa, on mahdolliset rauhoittavien vieroitusoireet. Tähän mennessä on kokemusta onneksi vain siedettävistä vieroitusoireista (hikoilusta, vapinasta, vapinasta kasvoissa, puheentuottamisen vaikeudesta). Viimeksi kun pidin aikaa sitten kolmen päivän tauon, selvisin hengissä. Silloin kävin myös kaupassa (en maksanut kassalla, olin mukana) sekä viemässä virastoon yhden lapun.

Huominen ei jännitä edes, vaikka on päihdeohjaajan tapaaminen, kirjoitan paperille valmiiksi sanottavani... Luulen, että joudun kirjoittamaan myös sen, että puhumattomuuteni ei viesti sitten ylimielisyydestä... tai jos tuijotan vain seinää, niin se ei tarkoita ylimielistä välttelyä, vaan sitä että keskityn yhteen asiaan tai pisteeseen, jolloin en itke ja muuten hajoile. Ehkä kirjoitan vielä ylimielismäisen lausunnon, jossa sanon, että aijon olla huoneessa koko käytettävissä olevan ajan - ja laitan siihen syyllistävän sävyisen (?) informaation siitä, että jos hän 'päästää' minut tapansa mukaan pois aina silloin, kun minulla ei ole enää puhutavaa, hän tekee 'hoidollisessa mielessä' väärin ja että paskologitkin suosittavat pelottavien tilanteiden kohtaamista ja läpielämistä. Ja tuollainen kahdenkeskinen keskustelu (turpa kiinni oleminen tai itkeminen todennäköisemmin) 'selvinpäin' (ilman lääkkeitä) on yksi hirvitys.

Nyt olen lukenut netistä, että lääkkeen uusinta ei aina toimikaan kahdeksan päivän periaatteella, ja että lääkäri voi olla uusimatta reseptin jos näkee tarpeelliseksi, niin koen vain myötätuntoa niitä 'lääkeriippuvaisia' kohtaan, joilla jonkin elintärkeän lääkkeen kohdalla tapahtuu näin.

Soitin tosiaan aamulla taas terveyskeskukseen, vastaaja sanoo, että "käy kysymässä apteekista joko ne reseptit ovat siellä". Sanoin, että siellä teidän koneella, kun eilenkin soitin, niin näkyy kyllä myös onko lääke uusittu vai ei ja että siitä tulee tekstiviesti minulle, onko uusittu vai ei. Sitten se sanoi "joo, täällä lukee että kiireellinen". Sanon, että ahaa ja että voisiko sen nyt tosiaan sitten uusia, kun tarviisin sen, niin sama litania kuin eilen "se varmaan uusitaan tänään, odottele vielä huomiseen ja soita sitten uudelleen". Sitten ei enää oikein sanoja tullut muuta kuin okei-kiitos-moi.

Apteekkihenkilökuntahan on siitä ystävällistä, että ohjeistavat uusimaan reseptin viikkoa ennen, koska rauhoittavia ei "tarvitse" uusia juuri kun ne on käynyt tai kun niitä on vielä jäljellä... "odotas kun minä lasken, vielähän niitä pitäisi olla yli viikoksi, niin uusitaan sitten myöhemmin". Nytpähän ainakin tiedän, että laitan lääkkeen uusintaan kuukautta ennen, jos sitä saan nyt ylipäätään enää.

Laitoin tämänkin tekstin nyt tähän, koska päiväkirjani on autistinen, ja nyt taas koen tarvetta puhua 'ulospäin'.

[Maaria]

Ei minua ole ohjeistettu tai kehoitettu vähentämään, sanovat vaan, että voin kokeilla itse pikkuhiljaa vähentää, jos haluan.. Kaikenkaikkiaan se tuntuu olevan omissa käsissä, mitä teen tai jätän tekemättä.Ketipinorin lopetin hankaluuksien kautta, pikkuhiljaa ja vähän aikaa kärsin unettomuudesta, mutta se meni ohitse. Nyt on tunteet vivaihteikkaimpia, mutta pitää olla varovainen, ettei ala olla liian vivahteikasta, kuten lisääntyvää vihamielisyyttä, tai levottomuutta. Minulla alkaa taas olla tunnemuistoja, joita en tiennytkään minulla olevan. Lyrica saattaa olla minulle se oikea lääke, koska sairaus palaa ilman sitä, mutta nyt tuntuu, että Sertalinistakin voin ehkä päästä eroon.

[Ryysy]

Kävi tuossa yön aikana niin, että tuli vastaan olotila "sietämätön".

Että tosiaan ehkä ensi kerralla lopetan, jos lopetan, eritavalla. Paitsi, että nyt vaan toivon, että tulisi tuo.. öö.. normaali(?!) olo takaisin. Itse asiassa pelkään, että mitä jos se ei tulekaan.

Jilille tsemppivä vähennykseen / lopetukseen! Kerrohan oloistasi...

[Kissi]

Ryysy!! Voi ei, saanko kysyä millaisista määristä vähennystä oli kysymys? Itse nostin Sepramin 40mg -
60mg viime syksynä ja nyt...huhtikuun puoles pudotin taas siihen 40mg. Eka 3viikkoa sujui hyvin, mutta nyt, tän viikon on alkanut ahdistaa ja lieviä panniikki oireita ja hiki ja joko hätäinen tai laiska olo. Lievä vapina ja nälkä, mutta ei saa syödyksi. Hetkittäin kaaos olo ja painajaisiakin. En enää tiedä pitäiskö palauttaa se 60mg, vai loppuuko tämä oireilu pikkuhiljaa. huhhuh.

[Ryysy]

Sama vaikuttava aine kuin Jillillä.

Lopetin 50mg seinään. Se on kai pienin annos mitä ko. lääkkeestä on. Toki jakouurteella. Nyt tuntuukin hölmötä koko seinään lopettamisajatus.

Normaali olo on tullut takaisin, mutta pelkään, että SSRI on muuttanut hermostoa (tai jotain) ihan pysyvästi. Yök.

[Maaria]

Olen syönyt nyt 2 viikkoa sunnuntain jälkeen 50mg annosta, ennen sitä lääke oli 100mg. Eikös ne yleensä parin viikon jälkeen ala viekkarit lievittymään? Riippuu kai lääkkeestä. Yllättävän hyvin on mennyt tämä 2 viikkoa. Lyrican vähennys epäonnistui, kun pari viikkoa oli kulunut, alkoivat banjot soida päässä, eli muutuin aika oudoksi, hyvin nopeasti.

[Kissi]

Ja se vähennys onnistui! Paljon onkin näpäkämpi olo ja kirkkaampi olo. Antaa nyt olla tässä, katsotaan seuraavaa 10mg vähennystä ens vuonna. Ei ole kiire.

[Rusa]

Jep, ei liian kiireellä kannata, sen opin itsekin. Nyt olen leikellyt saksilla ihan pikkupalasta SSRI:stä irti, sitten suurimman osan tablettia syön. Näin jatkan aikani ja sitten vähän isompia saksintoja, kun edes puolittaa en uskalla kertalaakista.