Kirjoitushaaste

[Pinja]

Olen kuullut kaikenlaisia selityksiä ja jossiteluita. Minun on pakko sanoa äidille niistä, että: "Äiti, en ymmärrä sanaakaan". Sitä ei voi selittää ajattelen ja jossitteluista ei ole enää mitään hyötyä.
Mietin kuitenkin miksi kaikki meni pieleen.

Haluan leikkiä äidin kanssa: Äiti leiki kanssani!
Miksi äiti ei leikkinyt kanssani?
Äiti ei tiennyt, äiti ei halunnut, äiti ei jaksanut, äiti ei huolinut.
Jos olisin ollut kiinnostava, jos olisin ollut suosittu, jos olisin ollut tärkeä.

Minulla on nälkä: Äiti anna minulle ruokaa!
Miksi äiti ei antanut ruokaa?
Äiti ei muistanut, äiti ei huomannut, äiti ei arvannut, äiti ei huolehtinut.
Jos olisin ollut anorektikko, jos olisin ollut vaativainen, jos olisin ollut palveltava.

Haluan äidin kosketusta: Äiti silitä minua!
Miksi äiti ei silittänyt minua?
Äiti ei ymmärtänyt, äiti ei nähnyt kaipausta, äiti ei huomioinut, äiti ei rakastanut.
Jos olisin ollut sairas, jos olisin ollut heikko, jos olisin ollut loukkaantunut.

Nyt, kun olen aikuinen haluat leikkiä kanssani, haluat laittaa minulle ruokaa ja tarjota minulle kosketusta. "Etkö ymmärrä, en ole enää lapsi!" Äiti toteaa syytöksiini: "Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi ja jos minua syytät teet sen turhaan!". Haluan äidin ymmärrystä: "Äiti ymmärrä minua!", mietin miksi äiti ei ymmärrä minua, hän ei ymmärrä sanaakaan mitä yritän sanoa. En kaipaa enää selityksiä ja jossitteluita, olen aikuinen ja vapaa. En kaipaa äiti leikkiä kanssasi, en kaipaa sinua ruuanlaittajakseni, en kaipaa sinulta kosketusta. Tämä sinun täytyy ymmärtää, jos et mitään muuta ymmärrä. Muuta en kaipaa.

[Pinja]

Olipa kerran Satu ja poika nimeltä Petteri.
Petteri oli mukava ja kiva tyttöjen mielestä
Pojat kokivat hänet kilpailijakseen
Petteri sanoi rakastavansa Satua,
mutta ei ollut aivan varma,
koska epäili Sadun pettävän häntä.
Satu ei koskaan tehnyt sitä,
mutta Petteri oli varma sen jälkeen,
kun Jussi oli juhannuksena käynyt saunomassa Sadun mökillä.
Petteri oli niin suuttunut Jussille, että tönäissyt tämän kokkoon.
Satu juoksi paikalle saavi täynnä vettä ja huljautti sene Jussin päälle. Mitään pahempaa ei onneksi käynyt.
"Sinä saatanan pelle, jätä naiseni rauhaan! Tai minä vielä taivaan merkit sinulle näytän!" uhkasi Petteri Jussille.
Satu alkoi itkeä, hän ei pitänyt siitä, että häntä ei uskota.
Siitä suuttuneena, Satu päätti jättää Petterin ja ottaa itselleen Jussin jota Ruusupojaksi myös nimitettiin.
"Kukapa tietää ja kuka voisi kuvata, millaista hirvittävää taistelua Ruusupojan sielussa käytiin".
Ruusupoika ei tiennyt voiko rakastaa Satua, sillä hän epäili, että Satu pettää häntä Petterin kanssa.
Niinpä Ruusupoika päätti jättää Sadun.
Yhtenä kauniina kesäiltana Petteri ja Jussi törmäsivät toisiinsa ja he rakastuivat.
Kumpikin luottivat toisiinsa täysin. Satu tiesi kuitenkin totuuden.
Ja heidän liitostaan tuli hyvä ja kestävä.