Dokumenttiprojekti: Talvivaaran miehet

[Hilppa]

Dokumenttiprojekti: Talvivaaran miehet (S) 29 pv jäljellä
Kesto: 82 min

Dokumenttielokuva kriisistä toiseen kulkevan kaivosyhtiön työntekijöiden työn mielekkyydestä maisemassa, jonka mittasuhteissa ihminen on hyvin pieni ratas. O: Markku Heikkinen T: Zone2 Pictures Oy

Esitetty: Ma 20.4.2015 klo 21.30 Yle TV1
Katsottu: 4002 kertaa ( Katseltavissa vain Suomessa )


http://areena.yle.fi/tv/2319552

[Hilppa]

”Talvivaara on vienyt minulta yöunet ja vie vieläkin”
Julkaistu 17.04.2015 - 06:00. Päivitetty 17.04.2015 - 22:24

Talvivaaran miehet –dokumentissa näkyvästi esiintyvä Maija Vidqvist seurasi tapahtumia ytimestä: ”Talvivaara on ollut minulle henkilökohtaisesti raskas ja rakas projekti. Työ kaivoksen vesiasioiden parissa vei minut mukanaan lähes kokonaan kahdeksi vuodeksi, josta puoli vuotta olin Talvivaaran palveluksessa vesienhallinnan johtajana. Irtisanouduin kesällä 2013 - kun yhtiön johto ja hallitus eivät suostuneet ymmärtämään suurta ongelmaa vesien hallinnassa.”
”Pääsiäisenä 2015 näen bioliuotuskasat ja jäässä olevat altaat kaivosalueella lentokoneen ikkunasta Kajaaniin mennessäni.

Lasken päässäni pinta-aloja ja lumimääriä - ja summaan, että vesin varastoimista kaivokseen voi vielä jatkaa johonkin pisteeseen. Mutta ei enää kauaa.

ELY-keskus eli valtionviranomainen on huolestunut, miten keväällä vesiasiat kaivoksella hoituvat. Niin minäkin.

Huhtikuun aikana talvella lumeen ja jäähän varastoitunut vesi sulaa, ja se nostaa jokaisen altaan vesimäärää – niin liuoskierrossa kuin varasto- sekä kipsisakka-altailla.
Purkuputki on valmistumassa, mutta lupaa sille ei vielä ole ja aikaisintaan se on toiminnassa loppukesästä tai alkusyksystä tänä vuonna.

Tämä ei voi olla kenellekään yllätys, vesimäärät ja niihin liittyvä ennustaminen on esitetty vesienhoitosuunnitelmassa jo kaksi vuotta sitten ja muissa vastaavissa laskelmissa. Lisäksi vesien lisääntyminen oli havaittavissa jo aiemmissa vuosittaisissa tutkimusraporteissa, sillä alueella oleva vesimäärä oli kasvanut kaivoksen toiminnan alusta asti.

Kaivoksen myynti ja uuden omistajan saaminen on nyt kaikkien tavoitteena. Vastuu vesistä ja ympäristöstä on jäämässä valtiolle – ainakin joksikin aikaa.

”Valtio yrittää selvitä urakasta pienillä kustannuksilla”
Keskustelua kuvaa edelleen se, että myös valtio yrittää selvitä urakasta mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja erikoisluvilla – asioissa kuten sakkojen loppusijoitus ja ylimääräjuoksutukset.
Toiminta näkyy meille veronmaksajille kasvottomana ja lyhytjänteisenä – kuka tällä hetkellä johtaa ja kantaa vastuuta?

Talvivaara on vienyt minulta ja varmasti monelta muulta useat yöunet ja vie vieläkin. Työ kaivoksen vesiasioiden parissa vei minut mukanaan lähes kokonaan kahdeksi vuodeksi, josta puoli vuotta Talvivaaran palveluksessa vesienhallinnan johtajana.

Irtisanouduin kesällä 2013, kun yhtiön johto ja hallitus eivät vieläkään suostuneet ymmärtämään, että mitään suurempaa vesiongelmaa olisi ollut - saati, että olisimme pystyneet keskustelemaan veteen liittyvistä riskeistä riittävällä vakavuudella ja aikajänteellä.

"Missä on tämän maan asenne?”
Tällä hetkellä minua mietityttää eniten, missä on tämän maan asenne ympäristöä ja kehittämistä kohtaan? Vaalipuheita riittää, mutta käytännössä tahto ei näy.

Ajattelemme, että meillä on puhdasta vettä ja osaamista määräämättömästi, mutta ei se niin ole. Vesistöjen rehevöityminen, mittavat kehityshankkeet ilman näkyviä tuloksia ja uusien jätevedenpuhdistamohankkeiden kustannusten paisuminen ovat vain ongelman näkyviä huippuja.

Kaivosten vesienkäsittelyssä parasta mahdollista tekniikkaa edustaa tällä hetkellä Talvivaarassakin käytössä oleva kalkkisaostus. Tällä tekniikalla myös haitallisten metallien pitoisuudet saadaan riittävän alas päästörajoihin ja kuormitusrajoihin verrattuna. Sulfaattipitoisten vesien jatkokäsittely kalkkisaostuksen jälkeen on mahdollista.

Vaihtoehtoina olevilla tekniikoilla aiheutetaan samanaikaisesti lisää jätettä. Myös kemikaalien sekä energian kulutus kasvaa - ja kaikilla menetelmillä puhdistetun veden laatu ei täytä päästörajoja ilman jälkikäsittelyä.

Tähän ongelmavyyhtiin paneutuu tällä hetkellä maailmalla iso joukko sekä yrityksiä että tutkimuslaitoksia. Talvivaarassa voisi kehittyä ratkaisu tähän maailmanluokan ongelmaan, mutta siihen vaaditaan asennetta ja rahaa.

”Riskeerasin enemmän kuin ajattelen olevan edes mahdollista”
Talvivaara on ollut minulle henkilökohtaisesti raskas ja rakas projekti.

Työ kaivoksella meni ajoittain oman perheeni ja yritystoimintani edelle ja riskeerasin enemmän kuin ajattelen tällä hetkellä olevan edes mahdollista.

Talvivaaran miehet -dokumentti tulee tänä keväänä hyvään hetkeen. Minulla käsittelemättä ollut valtava määrä tunteita, yksityiskohtia ja kysymyksiä on selkiintynyt dokumentin ansiosta.

Asiat pelkistyvät dokumentissa muutamiksi peruskysymyksiksi, jotka kuvannevat muidenkin kuin vain minun kysymyksiäni ja tunteitani.

Sanomattakin on selvää, että nämä kuvaukset, dokumentin valmistuminen ja siihen liittyvä keskustelu sekä kirjoittelu ovat avanneet insinöörin silmiä dokumentille ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Iso kiitos kuuluu Markulle!

Raskas matka, mutta päivääkään en vaihtaisi.


Maija Vidqvist
- 7.4.2015 Ohkola

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/17 ... e-vielakin

[Hilppa]

Tässä on sitten uudelle hallitukselle yksi purulelu.