Kuinka usein rintsikat pitää vaihtaa?

[Psykopatologia]

En sano.

[Hilppa]

Ei sellaista voi määrittää tarkasti, koska eri ympäristöissä, asuinpaikoissa, harrasteissa ja töissä likaantuu eriasteisesti.

[Psykopatologia]

Millaiset ovat normaalin peseytymiskäyttäytymisen raamit? Milloin peseytyminen on oire sairaudesta harvuudessaan tai tiheydessään?

Hilppa: Ei sellaista voi määrittää tarkasti, koska eri ympäristöissä, asuinpaikoissa, harrasteissa ja töissä likaantuu eriasteisesti.

Ei voi määrittää tarkasti, mutta on mahdollista käyttää projektiivisesti (sekä hypoteettisesti ja tentatiivisesti) hyväksi kirjallista
ym. materiaalia, jota kohteesta on mahdollisesti tarjolla. Mutta (esimerkiksi täällä) ei ole mahdollista pyrkiä validoimaan ko.
tentaatioita.

Kuutar on ollut huolestunut projektiivisten metodien validiteetista ja reliabiliteetista mutta ei vastaavasti haastatteluista,
joista saatuja tietoja hän saattaa pitää (toisella tavalla) "tosina". Kuitenkin mm. DSM-5:n (2013) skaalojen reliabiliteetit
olivat liki katastrofaalisia.

[Kyllästynyt]

En usko, että Rapa-Ripa käyttää rintaliivejä.

[Psykopatologia]

Ei niinkään vertailla muihin; kyseessä on ko. ihmisen intra-psyykkinen analyysi.

[Psykopatologia]

[1] Jokaisella on siis intrapsyykkinen peseytymisväli, joka etsitään ja johon verrataan?
[2] Vai enemmän yksilön toimintamotivaation tarkastelua verrattuna ulkoisesti määritettyyn ideaaliin?

[1] Pyritään löytämään intra-psyykkinen peseytymisen liittyvä moodi, joka
muodostuu paljolti siihenastisen psyko-seksuaalisen kehityksen yms. pohjalta.
Tässä anaalisuuteen liittyvät aspektit voivat olla keskeisiä.

[2] Ulkomaailma, ns. adaptiiviset aspektit, on (ovat) aina mukana.
Tämä liittyy mm. todellisuudentajuun.

[Psykopatologia]

Olihan kysymyksissäsi tärkeää asiaa.

Ulkomaailma tietysti "vaatii" tietynlaista puhtauskäyttäytymistä,
joka voi olla ristiriitaista oman psyyken suhteen, mikä sitten
tuottaa psyykkisiä oireita.

[Ryysy]

Oli mielenkiintoista seurata keskusteluanne, vaikken siitä mitään tajunnutkaan. Olen enemmän konkreettisessa maailmassa.

Epäpuhtauden ääripäät on usein helpompi tunnistaa. Hajun perusteella. Jos bussissa tai bubissa istuu ihminen, joka haisee pissille, niin voisi päätellä, että nyt ei ole kaikki ihan kondiksessa.

Ihminen myös turtuu omiin (tai kotinsa) hajuihin. Välimallin ihminen hygieniassa on esim. ihminen, joka haisee kissanhiekalle / kissanpissille tai jonka hengitys haisee kuolemalle. Ihminen ei yleensä itse haista näitä "omia hajujaan". Mutta siinä vaiheessa kun ihminen alkaa haistaa omia hajujaan, tilanne on jo aika katastrofaalinen - silloin ihminen itsekin hoksaa, että nyt sitä varmasti haisee eripahalle _yleisestäkin näkökulmasta_.

Myös toista ääripäätä on kuvattu seuraamissani "laatudokumenteissa". Esim. aika äärimmäistä on, jos ihminen haluaa pestä itsensä sisältäpäin niin että paikatkin kärsivät. Nämä eivät toki näy ulkopuolisille niin helposti.

Esitin rintsikkakysymyksen myös muille ja aika moni oli sitä mieltä, että ne ovat alusvaate siinä mielessä, että vaihto pitäisi suorittaa aina suihkussa käynnin yhteydessä. Omasta mielestäni - sehän on jokaisen oma asia - mutta jos käy joka päivä suihkussa eikä harrasta hikiliikuntaa, niin rintsikoita on ihan turha vaihtaa. Yleisesti ottaen (anteeksi stereotypinen yleistys) tuntuu, että jotkut naiset pesevät kaikkia vaatteitaan muutenkin liikaa. Esim. päällyshousut eivät likaannu siitä, että niitä pitää kerran jalassa. Myöskään vettä pitäviä / hylkiviä vaatteita ei välttämättä kannata pestä ollenkaan (ainakaan tavallisella pesuaineella, koska kalvo kuluu). Älytöntä ostaa jokin ylikallis GoreTex-takki ja laittaa se kuukauden päästä koneeseen muiden vaatteiden seassa.

Itse pesen varmaan päällyshousujani jopa liian harvoin, mikäli tuohon pinttymishommaan on uskomista. Ei niistä kaikki lika lähde enää ainakaan tavallisella pesuaineella.