Näitä kirjoja luetaan nyt, kirjaston mukaan

[toope]

Kotimaiset

Valtonen Jussi: He eivät tiedä mitä tekevät, Tammi
Vuorinen Juha: Dokumentti - Juoppohullun päiväkirja, osa 5, Diktaattori
Väisänen Hannu: Piisamiturkki ja muita kertomuksia, Otava
Jarla Pertti: Fingerpori 8, Arktinen Banaani
Nuotio Eppu: Mutta minä rakastan sinua, Otava
Lundberg Ulla-Lena: Leo, Gummeus
Härkönen Anna-Leena: Ihana nähä!, Otava
Kinnunen Tommi: Neljäntienristeys, WSOY
Rissanen Pirjo: Terveisiä Armille, Gummerus
Skiftesvik Joni: Valkoinen Toyota vei vaimoni, WSOY

Käännetyt
Kepler Lars: Vainooja, Tammi
Leon Donna: Kultamuna, Otava
Moyes Jojo, Kerro minulle jotain hyvää, Gummerus
Vallgren Carl-Johan: Varjopoika, Otava
Williams John: Stoner, Bazar
Olsson Linda: Kun mustarastas laulaa, Gummerus
Jones Sadie: Ehkä rakkaus oli totta, Otava
Jungstedt Mari: Viimeinen näytös, Otava
Sund Erik Axl: Lasiruumiit, Otava
Dashner James: Maze Runner, Basam Book

[Hilppa]

Voi olla, että juuri mikään ei noista kiinnosta. Laulujoutsenen perintö on jossain lähitulevaisuudessa lukulistallani. Ja sitten ehkä Kultarinta ja tuosta listasta He eivät tiedä mitä tekevät, joka saattaa olla kiintoisa, koska liittyy aivoihin, vaikka onkin fantasiaa, mistä en yleensä paljon perusta. (Sorry pitkä virke.)

[Helmenkalastaja]

Ensimmäisestä ryhmästä luettu kaksi, toisesta yksi.

[toope]

Kotimaisia lukenut neljä ja käännettyjä kaksi. Olen kyllä moneen kirjaan jonotuslistalla ja se on pitkä.
Neljäntienristeys- kirjaan meni heti julkaisupäivänä jonoon enkä vieläkään ole sitä saanut. Nykysin saattaa mennä puolikin vuotta, että saa luettavaksi uutuuskirjan kirjastosta, niitä kai ostetaan vähemmän kuin ennen tai sitten kaikki lappilaiset ovat oppineet lukemaan.

Härkönen Anna-Leena: Ihana nähä on hänen ennen julkaistuja kolumnejä Anna-lehdestä kai ja sitä lehteä ole koskaan lukenut mutta silti kirja oli täynnä muka-huumoria jonka olen ennenkin kuullut.

Juha Vuorista en saata lukea, visto kirjailija.

[GAD]

Ensim. luettuna 9, toisesta 8, Stoner kesken. Suosittelen, mielestäni aivan upea kirja (juu, makuasioita ovat).

Saatiin tänne Helsingin puolellekin ilmaiset varaukset , tosin se ei silti vaikuttanut juurikaan. On kuitenkin eri asia maksaa 50 senttiä kirjasta kuin ostaa se omaksi, eli olisin jatkanut ihan samaan tapaan varauksia vaikka olisi edelleen maksullista, mutta ihan kiva kun niistä ei nyt tarvitse maksaa.
Nim. molemmilla, puolisolla ja itsellä 50 varausta "tapissa"

ps. ensim. listasta Valkoinen Toyota vei vaimoni on suosikkini, toisesta tähän asti Vainooja, vaan vaihtunee Stoneriin kunhan saan kirjan loppuun, vasta alkumetreillä siinä.

[GAD]

Vähän tökkii noissa ilmaisissa varauksissa tietoturvapuoli. Kuka tahansa voi halutessaan katsoa mitä toiset ovat varanneet. Ei se minua itseäni haittaa että muut näkevät mutta jos ihminen olisi julkkis tai lainailisi jotain arveluttavaa aineistoa niin sitä tietoa saattaisi voida käyttää hyväksi.

En muuten ole moista ajatellutkaan asian tiimoilta. No, minullekin on ihan se ja sama jos ja kun joku nyt sitten näkee mitä olen/olemme varannut/varanneet. Luen ja varaan laidasta laitaan. Voipi olla että osa varauksista on jonkun mielestä hieman outoja, mutta en anna sen häiritä itseäni. Laskin tuossa että säästän tässä aikamoisen summan kuukaudessa, siis kun nuo varaukset nyt ovat maksuttomia. Kustantamot lähettävät kirjaluettelot, varaan aika paljon niiden mukaan (tai oikeammin niidenkin), ja kun tosiaan meillä on se 100 varausta aina "tapissa" niin niitä sitten tipahtelee pitkin viikkoa. 10 varausta on jo 5 egeä, joten ihan ok tämä systeemi.

Kukaan tuskin on kiinnostunut siitä mitä minä/me varaan/varaamme, mutta ymmärrän pointtisi.

Mukavia lukuhetkiä ja hyvää kevää alkua!

[Helmenkalastaja]

Tarkoitatko, Trisse, sitä, kun kirjat ovat itse haettavissa niiden väliin laitettujen nimilappujen mukaan?
Vai mistä muualta muiden varauksia voi vapaasti katsella?

Jos tarkoitat tuota, niin kirjojahan saa kyllä varata itse keksimällään nikilläkin. En tosin tiedä, miten se tapahtuu,
mutta tiedän, että se on mahdollista.

[Maaria]

Minkä aion lukea on Linda Olsson, Kun mustarastas laulaa.
Luin hänen "Laulaisin sinulle lempeitä lauluja" ja siitä pidin.

[toope]

Tarkoitatko, Trisse, sitä, kun kirjat ovat itse haettavissa niiden väliin laitettujen nimilappujen mukaan?
Vai mistä muualta muiden varauksia voi vapaasti katsella?

Jos tarkoitat tuota, niin kirjojahan saa kyllä varata itse keksimällään nikilläkin. En tosin tiedä, miten se tapahtuu,
mutta tiedän, että se on mahdollista.

Miten voi nähdä toisen varauksen, jos tekee sen omalla lainauskortin numerolla. Tai tunnuksilla jotka saa kirjastossa ja joka on henkilökohtainen. Jos käyttää tuota tunnusta, voi sen vaihtaa itse keksimäksi nikiksi vaikka joka päivä tekisi uuden nikin.
Eihän nyt kukaan voi nähdä toisen tietoja, paitsi sen montako on jonossa muttei nimiä.

Meillä varaus maksaa 1 euroa ja mun pitää varata niin paljon opintoon liittyviä kirjoja etten viitsi romaaneja varata paljon.

[Helmenkalastaja]

Juuri tuota, Toope, ihmettelin minäkin. Itse tosin varaan kirjat ihan omalla nimelläni niin,
että jotakuta kiinnostaisi käydä siitä rivistöstöstä etsimässä minulle varattuja kirjoja,
niin se olisi toki mahdollista. Mitään muita tunnistetietojahan siinä lapussa ei ole.

[Maaria]

Ostin "All the light we cannot see" Anthony Doerr. Nimi ja takakannen kuvaus oli niin kiinnostava. Suomen kielellä en löytänyt tätä. Suomeksi kirjan nimi kai on " Kaikki valo, jota emme voi nähdä."

[Helmenkalastaja]

Kaikki se valo jota emme näe

[Maaria]

Kiitos korjauksesta, olin huolimaton.

[Helmenkalastaja]

Ei tarvitse olla kirjastokortin sillä nimellä. On mahdollista luoda itselleen nimimerkki, jolla tekee varaukset. Katsopa joskus niitä kirjarivejä vähän lähemmin, niin löydät varmaan aika piankin kirjoja, joiden lainaaja on vaikkapa joku Höpönassu. Suurin osa lainaajista käyttää vielä omaa nimeään varaamiseen, mutta se ei ole siis välttämätöntä.