Sosiaaliturvan varassa liian helppo elää

[Kuutar]

On minulla kuitenkin työvuosia takana kolmisenkymmentä.

Mutta nyt valmistuvat/äskettäin valmistuneet eivät välttämättä yllä samaan.

No mutta lainasinhan juuri tähän ketjuun Akavan Erityisalojen jäsentutkimusta vuodelta 2013, jonka mukaan humanistit työllistyvät hyvin. ( on muitakin vastaavia tilastoja)

[Kuutar]

Siihen, että humanistien yliopistokoulutus ei valmista mihinkään ammattiin.

Se ei kuitenkaan tilastojen valossa ole este työllistymiselle, vaan humanistin tutkinnolla pääsee monien eri alojen työpaikkoihin. Valinnanvaraa on siis enemmän.

En minä sellaista ole väittänytkään, mutta kallis yliopistokoulutus on "turha" investointi silloin jos tulevassa työssä ei ole käyttöä kyseiselle koulutukselle.

Onhan se tietenkin kivaa ja hienoa olla oppinut ja sivistynyt, muttei sivistymiseen välttämättä vaadita yliopisto-opintoja.

Pakko taas kerran kysyä: miksi humanisti tuntuu sinulle olevan lähes kirosanaan verrattava sana?

Minä olen omasta mielestäni humanistikoulutuksen saanut henkilö, joka on valmistunut tiettyyn ammattiin, käyttänyt koulutuksessaan saamiaan tietoja ja taitoja (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) kaikissa valmistumisensa jälkeisissä työtehtävissä.

Olen ihmetellyt samaa.Tämä keskusteluketju ei ole ensimmäinen, jossa kritisoit juuri humanisteja, ties mistä syystä. Hehän ovat kuitenkin hyvin työllistyvää, veroja maksavaa sakkia, joten miksi ihmeessä? Ja humanistisen koulutuksen kalleus on myytti, koska opetustakin on niin paljon karsittu. Paljon kalliimpaa on vaikkapa insinöörikoulutus, on sellaistakin joskus sanottu, että insinöörejä koulutetaan jo liikaa. Silti insinöörillä ja humanistilla on taatusti paremmat työllistymismahdollisuudet, kuin vaikkapa ylioppilaalla.

[Mirri]

... Työnantajalle tulee halvemmaksi pitää ihmisiä lyhyissä kuin pitkissä työsuhteissa. Jos siivooja alkaa vaatia enemmän palkkaa (tai muita työehtosopimuksen mukaisia etuisuuksia), hänet pannaan pihalle ja otetaan toinen tilalle. Työntekijälle sellainen tilanne on erittäin epävarma ja kaikin puolin inhottava; sosiaaliturva voi tarjota helpomman ja vakaamman elämismuodon verrattuna epävarmaan ja pienipalkkaiseen pätkätyöhön.

Nuo ongelmat kuuluvat työlainsäädännön piiriin. On mielestäni kummallista, että sosiaaliturvan väärinkäyttöä puolustellaan sillä, ettei työlainsäädäntöä pystytä noudattamaan ja valvomaan.

Kyllästynyt, missä kohdassa puolustelin?

[Kyllästynyt]

Meidän mummo aina sanoo, että kaikesta koulutuksesta on hyötyä...

Tietenkin on, mutta onko tulos/panos -suhde järkevä maksajan (=yhteiskunta) kannalta?

... Ja harva työnantaja arvostaa "itsenäistä opiskelua", josta ei todistusta ole.

Lääkärin tointa harjoittamaan halajavilla pitää olla virallinen todistus koulutuksestaan, mutta monet muut taidot ja tiedot voi osoittaa ja todistaa hallitsevansa vaikka virallista todistusta tai arvosanaa aiheesta ei olisikaan.

Velanperillinen on valitellut, että työtä olisi enemmän kuin ehtii tehdä, ja tekijöitä palkattaisiin lisääkin jos olisi mistä ottaa, vaan kun ei ole.
Varsinaista koulutusta kyseiseen ammattiin ei ole olemassa, mutta tekemällä oppinut ihminen ei työllistyäkseen sellaista tarvitsekaan.

[Kyllästynyt]

He voivat sitten vaihtaa ammattia, jos ei lyö leiville. Niinhän nykyään joutuu tekemään varmaan lähes joka toinen.

Täsmälleen, ja maksajana on yleensä yhteiskunta.

[Kyllästynyt]

On minulla kuitenkin työvuosia takana kolmisenkymmentä.

Mutta nyt valmistuvat/äskettäin valmistuneet eivät välttämättä yllä samaan.

No mutta lainasinhan juuri tähän ketjuun Akavan Erityisalojen jäsentutkimusta vuodelta 2013, jonka mukaan humanistit työllistyvät hyvin. ( on muitakin vastaavia tilastoja)

Sittenhän asiat ovat hienosti!
Turhaanhan TV-ohjelman filosofian maisteri valittaa, jos kerran työllistyminen on niin varmaa kuin mitä Akavan tilasto osoittaa.

[Kuutar]

Meidän mummo aina sanoo, että kaikesta koulutuksesta on hyötyä...

Tietenkin on, mutta onko tulos/panos -suhde järkevä maksajan (=yhteiskunta) kannalta?

... Ja harva työnantaja arvostaa "itsenäistä opiskelua", josta ei todistusta ole.

Lääkärin tointa harjoittamaan halajavilla pitää olla virallinen todistus koulutuksestaan, mutta monet muut taidot ja tiedot voi osoittaa ja todistaa hallitsevansa vaikka virallista todistusta tai arvosanaa aiheesta ei olisikaan.

Velanperillinen on valitellut, että työtä olisi enemmän kuin ehtii tehdä, ja tekijöitä palkattaisiin lisääkin jos olisi mistä ottaa, vaan kun ei ole.
Varsinaista koulutusta kyseiseen ammattiin ei ole olemassa, mutta tekemällä oppinut ihminen ei työllistyäkseen sellaista tarvitsekaan.

Saanko kysyä mille alalle? Toisin sanoen tuohonkaan työhön ei ole varsinaista koulutusta, eli eri koulutustaustojen ihminen voisi hyödyntää tietojaan tuossa työssä. Näinhän nykyään on hyvinkin yleisesti, teoreettinen opiskelu ei aina valmista tiettyyn ammattiin, mutta antaa valmiuden toimia erilaisissa tehtävissä.

[Kissi]

Vaalipäivä lähestyy, Kyllästyneen kokoomuslainen natsismi ei oikein täällä nappaa.

[Kuutar]

On minulla kuitenkin työvuosia takana kolmisenkymmentä.

Mutta nyt valmistuvat/äskettäin valmistuneet eivät välttämättä yllä samaan.

No mutta lainasinhan juuri tähän ketjuun Akavan Erityisalojen jäsentutkimusta vuodelta 2013, jonka mukaan humanistit työllistyvät hyvin. ( on muitakin vastaavia tilastoja)

Sittenhän asiat ovat hienosti!
Turhaanhan TV-ohjelman filosofian maisteri valittaa, jos kerran työllistyminen on niin varmaa kuin mitä Akavan tilasto osoittaa.

Kuka heistä oli filosofian maisteri? Työllistyminen ei ole kenellekään varmaa tänä päivänä, mutta korkeammin koulutetuille joka tapauksessa varmempaa kuin heikommin koulutetuille. Siis jos vaikkapa tuoreena ylioppilaana saa opiskelupaikan korkeakoulusta, niin kyllä se kannattaa ottaa vastaan, varmasti lisää työllistymismahdollisuuksiaan tulevaisuudessa.

[Kyllästynyt]

Olen ihmetellyt samaa.Tämä keskusteluketju ei ole ensimmäinen, jossa kritisoit juuri humanisteja, ties mistä syystä. Hehän ovat kuitenkin hyvin työllistyvää, veroja maksavaa sakkia, joten miksi ihmeessä? Ja humanistisen koulutuksen kalleus on myytti, koska opetustakin on niin paljon karsittu. Paljon kalliimpaa on vaikkapa insinöörikoulutus, on sellaistakin joskus sanottu, että insinöörejä koulutetaan jo liikaa. Silti insinöörillä ja humanistilla on taatusti paremmat työllistymismahdollisuudet, kuin vaikkapa ylioppilaalla.

En minä humanisteja kritisoi, vaan yhteiskunnan koulutuspolitiikkaa. Ja jos humanistien työllistymisnäkymät ovat hyvät, eihän silloin pitäisi työttömiä humanisteja olla juuri lainkaan.

Insinöörikoulutus on erilaista kuin yliopistohumanistien koulutus ja johtaa ja valmentaa yliopistokoulutusta selkeämmin johonkin tiettyyn ammattiin tai tehtävään, muttei insinöörejäkään tietenkään kannata kouluttaa yli tarpeen.

... Silti insinöörillä ja humanistilla on taatusti paremmat työllistymismahdollisuudet, kuin vaikkapa ylioppilaalla.

Tietenkin on, mutta putkimiehellä vielä paremmat kuin humanistilla tai esimerkiksi puunjalostusinsinöörillä.

[Helmenkalastaja]

He voivat sitten vaihtaa ammattia, jos ei lyö leiville. Niinhän nykyään joutuu tekemään varmaan lähes joka toinen.

Täsmälleen, ja maksajana on yleensä yhteiskunta.

Useimmilla meistä koulutetuista(kin) on työuraa noin 40 vuotta. Aika taikureita olisimme, jos pystyisimme parikymppisinä tietämään (!), mikä on työllisyys omalla alalla esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Paitsi tietysti lääkäreillä. Mutta jos kaikki ryhtyisimme lääkäreiksi, huononisi lääkäreidenkin työllistyminen.

[Kyllästynyt]

He voivat sitten vaihtaa ammattia, jos ei lyö leiville. Niinhän nykyään joutuu tekemään varmaan lähes joka toinen.

Täsmälleen, ja maksajana on yleensä yhteiskunta.

Useimmilla meistä koulutetuista(kin) on työuraa noin 40 vuotta. Aika taikureita olisimme, jos pystyisimme parikymppisinä tietämään (!), mikä on työllisyys omalla alalla esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Paitsi tietysti lääkäreillä. Mutta jos kaikki ryhtyisimme lääkäreiksi, huononisi lääkäreidenkin työllistyminen.

Kyllä, mutta miksi koulutetaan ihmisiä ammatteihin joista jo on tiedossa, ettei koulutetuille ole tarjolla työpaikkoja?

[Kuutar]

Olen ihmetellyt samaa.Tämä keskusteluketju ei ole ensimmäinen, jossa kritisoit juuri humanisteja, ties mistä syystä. Hehän ovat kuitenkin hyvin työllistyvää, veroja maksavaa sakkia, joten miksi ihmeessä? Ja humanistisen koulutuksen kalleus on myytti, koska opetustakin on niin paljon karsittu. Paljon kalliimpaa on vaikkapa insinöörikoulutus, on sellaistakin joskus sanottu, että insinöörejä koulutetaan jo liikaa. Silti insinöörillä ja humanistilla on taatusti paremmat työllistymismahdollisuudet, kuin vaikkapa ylioppilaalla.

En minä humanisteja kritisoi, vaan yhteiskunnan koulutuspolitiikkaa. Ja jos humanistien työllistymisnäkymät ovat hyvät, eihän silloin pitäisi työttömiä humanisteja olla juuri lainkaan.

Insinöörikoulutus on erilaista kuin yliopistohumanistien koulutus ja johtaa ja valmentaa yliopistokoulutusta selkeämmin johonkin tiettyyn ammattiin tai tehtävään, muttei insinöörejäkään tietenkään kannata kouluttaa yli tarpeen.

... Silti insinöörillä ja humanistilla on taatusti paremmat työllistymismahdollisuudet, kuin vaikkapa ylioppilaalla.

Tietenkin on, mutta putkimiehellä vielä paremmat kuin humanistilla tai esimerkiksi puunjalostusinsinöörillä.

Ei millään ryhmällä ole tällä hetkellä hyvät työllistymisnäkymät, mutta se ei kyllä johdu koulutuspolitiikasta, vaan lamasta ja eräistä poliittisista seikoista, jotka vaikuttavat Suomen talouteen. Selasin muuten avoimia työpaikkoja ja yllättävän hyvin löytyi työtehtäviä, joihin humanistisen alan koulutus antaisi pätevyyden.

[Kuutar]

He voivat sitten vaihtaa ammattia, jos ei lyö leiville. Niinhän nykyään joutuu tekemään varmaan lähes joka toinen.

Täsmälleen, ja maksajana on yleensä yhteiskunta.

Useimmilla meistä koulutetuista(kin) on työuraa noin 40 vuotta. Aika taikureita olisimme, jos pystyisimme parikymppisinä tietämään (!), mikä on työllisyys omalla alalla esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Paitsi tietysti lääkäreillä. Mutta jos kaikki ryhtyisimme lääkäreiksi, huononisi lääkäreidenkin työllistyminen.

Kyllä, mutta miksi koulutetaan ihmisiä ammatteihin joista jo on tiedossa, ettei koulutetuille ole tarjolla työpaikkoja?

On kannattavampaa, sekä yksilön tulevaisuuden ja mielenterveyden kannalta, että myös talouden kannalta, että huonoina aikoina ollaan mieluummin opiskelemassa kuin työttömyyskortistossa.

[Ryysy]

Meidän mummo aina sanoo, että kaikesta koulutuksesta on hyötyä...

Tietenkin on, mutta onko tulos/panos -suhde järkevä maksajan (=yhteiskunta) kannalta?

... Ja harva työnantaja arvostaa "itsenäistä opiskelua", josta ei todistusta ole.

Lääkärin tointa harjoittamaan halajavilla pitää olla virallinen todistus koulutuksestaan, mutta monet muut taidot ja tiedot voi osoittaa ja todistaa hallitsevansa vaikka virallista todistusta tai arvosanaa aiheesta ei olisikaan.

Velanperillinen on valitellut, että työtä olisi enemmän kuin ehtii tehdä, ja tekijöitä palkattaisiin lisääkin jos olisi mistä ottaa, vaan kun ei ole.
Varsinaista koulutusta kyseiseen ammattiin ei ole olemassa, mutta tekemällä oppinut ihminen ei työllistyäkseen sellaista tarvitsekaan.

Tulos/panos-suhde voi tietyissä koulutuksissa olla erittäin järkevä. Esim. nuoriso-ohjaajille ei todellakaan kaikille ole töitä silti heitä koulutetaan liikaa. Lisäkoulutuksilla esim. kouluavustaja ym. voi parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. Kuitenkin esim. nuoriso-ohjaajan opinnot voivat kasvattaa ihmistä itseään. Niin kuin mitkä tahansa muutkin opinnot, vaikkapa sitten humanistiset opinnot.

Tekemällä oppineista alkaa olla pulaa, sillä nykyään ollaan "peruskoululaisia". Minusta on todella erikoista esim. se, että joku osaa korjata autoja ilman koulutusta tai joku osaa rakentaa taloa ilman koulutusta. Joihinkin paikkoihin kuitenkin otetaan tällaisia ihmisiä. (Yleensä Hkiin.)

Minäkin haluan tietää, millä alalla on työpulaa. Ja miten ihmeessä nykyään pääsee töihin?

Insinöörejä on pilvin pimein. Eri alojen. Heillekin aikoinaan lupailtiin, että töitä kyllä riittää, mutta heillä työnäkymät rajoittuvat pääasiassa Hkiin.

[Kyllästynyt]

Kuka heistä oli filosofian maisteri? Työllistyminen ei ole kenellekään varmaa tänä päivänä, mutta korkeammin koulutetuille joka tapauksessa varmempaa kuin heikommin koulutetuille. Siis jos vaikkapa tuoreena ylioppilaana saa opiskelupaikan korkeakoulusta, niin kyllä se kannattaa ottaa vastaan, varmasti lisää työllistymismahdollisuuksiaan tulevaisuudessa.

Katri Tuhkanen 29 v. Filosofian maisteri - 300 työhakemusta. (kohdasta 8:33 ->).

[Kyllästynyt]

Vaalipäivä lähestyy, Kyllästyneen kokoomuslainen natsismi ei oikein täällä nappaa.

Väitätkö sinä minua natsiksi?

Tiedoksesi: Kävin tänään äänestämässä. En äänestänyt kokoomusta.

[Ryysy]

Kyllä, mutta miksi koulutetaan ihmisiä ammatteihin joista jo on tiedossa, ettei koulutetuille ole tarjolla työpaikkoja?

Varmaan siksi, että yritetään, että varsinkin kaikki nuoret saisivat edes jonkin opiskelupaikan. Mutta koska esim. puhelinmyyjäksi ei varsinaisesti kouluteta, niin sitä ei myöskään pidetä ammattina, joka vaatisi koulutuksen. Minusta on naurettavaa, että AMK:stakin valmistuu ihmisiä kassalle. Miksi näin on? Sitä en tiedä. Tai miksi valmistuu liukuhihnalla työttömiä insinöörejä? Sosionomitkin toimivat henkilökohtaisina avustajina. Miksi? Miksi ihmiset opiskelevat / kouluttautuvat sellaiseen, mikä heitä kiinnostaa? Se on aika jännä : ) Vaikka töitä ei olisi tai niitä on jossain, ihmisillä on taipumus valita jokin itseään kiinnostava ala mikäli mahdollista.

[Hilppa]

He voivat sitten vaihtaa ammattia, jos ei lyö leiville. Niinhän nykyään joutuu tekemään varmaan lähes joka toinen.

Täsmälleen, ja maksajana on yleensä yhteiskunta.

Useimmilla meistä koulutetuista(kin) on työuraa noin 40 vuotta. Aika taikureita olisimme, jos pystyisimme parikymppisinä tietämään (!), mikä on työllisyys omalla alalla esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Paitsi tietysti lääkäreillä. Mutta jos kaikki ryhtyisimme lääkäreiksi, huononisi lääkäreidenkin työllistyminen.

Kyllä, mutta miksi koulutetaan ihmisiä ammatteihin joista jo on tiedossa, ettei koulutetuille ole tarjolla työpaikkoja?

Koska jotkut hyötyvät siitä, että joillakin menee huonommin kuin heillä itsellään.

[Kyllästynyt]

Saanko kysyä mille alalle? Toisin sanoen tuohonkaan työhön ei ole varsinaista koulutusta, eli eri koulutustaustojen ihminen voisi hyödyntää tietojaan tuossa työssä. Näinhän nykyään on hyvinkin yleisesti, teoreettinen opiskelu ei aina valmista tiettyyn ammattiin, mutta antaa valmiuden toimia erilaisissa tehtävissä.

Saat kysyä. Ääni-, valotekniikan osaajia.
Väitän, että kyseisellä alalla on sangen vähän käyttöä yliopiston humanististen aineiden arvosanoista. Sähkömiehen koulutuksesta olisi, mutta sekään ei sellaisenaan riitä tehtävän ja työn menestykselliseen hoitamiseen.