Sosiaaliturvan varassa liian helppo elää

[Ryysy]

Alkuperäisessä uutisessa saatettiin viitata myös toiseen uutiseen, mikä käsitteli sitä, että käytännössä työttämän, jolla paljon velkaa ulosotossa, niin ei kannata mennä töihin:

Talous 8.4.2015 klo 15:37 | päivitetty 9.4.2015 klo 10:59
Työttömät: "Ei mitään järkeä mennä töihin"
Pesukoneen hajoaminen tai koiran eläinlääkärilasku voi sysätä työttömän velkakierteeseen, joka estää uudelleen työllistymisen. Ulosottoveloista on muodostunut yhä useammalle työttömälle kynnys ottaa työtä vastaan. Palkasta voi jäädä vähemmän rahaa elämiseen kuin sosiaaliturvan varassa eläessä.

http://yle.fi/uutiset/tyottomat_ei_mita ... in/7913347
_

Pikavipit ovat kyllä suosiossa myös päihdehankinnoissa ja vaikkapa uuden tietokoneen ostamisessa... Mikä sitten onkaan välttämätöntä... mutta tosi hullulta kuulostaa, ettei töihin ole järkeä mennä, koska kai sitä ulosoton määrää voi jotenkin sopia vai eikö voi?

[Noolan]

Miksi siivoojalla olisi lyhyt työsuhde.
http://www.hs.fi/ura/a1421984441594

Tuossa on listattuna ammatteina myös astrologit ja ennustajat. Millaista koulutusta heiltä edellytetään?

Pokerinaamaa paskan puhumiseen.

[Ryysy]

Kyllä nykyastrologit käyvät vaikka mitä kurssituksia. Olen katsonut ennustaja-tv:tä.

[Ryysy]

Saakohan näillä sosiaaliturvilla mennä työtön työharjoitteluun niinku nuorena vielä sai? Se oli hauskaa. Ainakin hauskempaa kuin "ostatko eläinlehden, ai et, no laitetaan tulemaan".

Täällä oli kaksi ihan hyvää näkökulmaa: http://www.tulva.fi/index.php?k=115971

[Kuutar]

Astrologin keskipalkka Palkkavertailu *sivuston mukaan on 5000 euroa. http://www.palkkavertailu.com/palkka/astrologi

[Ryysy]

Kuinka astrologit voivat elää sen kanssa että kusettavat ihmisiä?! No, työssähän ei yleensäkään eettisyys ratkaise ja jopa sen tunnustamista pidetään huonona asiana. Tietysti on astrologeja ja huijareita. Erottelen sen nyt vaikka niin, että ns. oikea astrologi uskoo itsekin siihen, mitä ennustaa (tai mitä tekeekään).

[Mirri]

Miksi siivoojalla olisi lyhyt työsuhde.
http://www.hs.fi/ura/a1421984441594

Esimerkiksi palkan vuoksi. Ja muitakin syitä toki löytyy.

Työnantajalle tulee halvemmaksi pitää ihmisiä lyhyissä kuin pitkissä työsuhteissa. Jos siivooja alkaa vaatia enemmän palkkaa (tai muita työehtosopimuksen mukaisia etuisuuksia), hänet pannaan pihalle ja otetaan toinen tilalle. Työntekijälle sellainen tilanne on erittäin epävarma ja kaikin puolin inhottava; sosiaaliturva voi tarjota helpomman ja vakaamman elämismuodon verrattuna epävarmaan ja pienipalkkaiseen pätkätyöhön.

[Ryysy]

Kun olin ala-asteella, yhden meidän luokkalaisen äiti oli siivooja, pidin ko. ammattia jotenkin häpeällisenä tai huonona. Mistä ihmeestä ala-asteikäinen on voinut rykäistä tällaisen käsityksen? Siihen aikaan olin onnellinen siitä, että onneksi minun äitini ei ole siivooja. Nykyään pidän siivoojan työtä ihan yhtä arvokkaana kuin mitä tahansa muuta työtä. Siivoojan työ on välttämätöntä niin kauan kun on ihmisiä, jotka eivät siivoa itse kaikkia jälkiään (esim. lähihoitajat eivät töidensä puitteissa laitoksissa näin tee). Mielestäni, mikäli siis siivoojilla on huono palkka, sitä kannattaisi nostaa, mikäli verotus ei iske sitten liian pahasti. Myös kokkien ja useiden muiden keittiötyöntekijöiden palkka on surkea. Matalapalkkaisen ihmisen ei kannata hankkia esim. omakotitaloa. IKINÄ. (Ellei satu olemaan rikasta puolisoa.)

[Kyllästynyt]

... Työnantajalle tulee halvemmaksi pitää ihmisiä lyhyissä kuin pitkissä työsuhteissa. Jos siivooja alkaa vaatia enemmän palkkaa (tai muita työehtosopimuksen mukaisia etuisuuksia), hänet pannaan pihalle ja otetaan toinen tilalle. Työntekijälle sellainen tilanne on erittäin epävarma ja kaikin puolin inhottava; sosiaaliturva voi tarjota helpomman ja vakaamman elämismuodon verrattuna epävarmaan ja pienipalkkaiseen pätkätyöhön.

Nuo ongelmat kuuluvat työlainsäädännön piiriin. On mielestäni kummallista, että sosiaaliturvan väärinkäyttöä puolustellaan sillä, ettei työlainsäädäntöä pystytä noudattamaan ja valvomaan.

[Kyllästynyt]

Ohjelman työnhakija nro 2 on 24-vuotias muotoilija. En tiedä minkälainen koulutus muotoilijan koulutus on, mutta oletettavasti ei muotoilijan töitä ole kovin paljon tarjolla.
Nuoren 24-vuotiaan olisi syytä miettiä kouluttautumista jollekin sellaiselle alalle jossa töitä on.
Sama koskee 29-vuotiasta filosofian maisteria - humanisteja koulutetaan aivan liikaa.

Mihin perustat väitteesi? Korkeasti koulutetuilla, myös humanisteilla, on kuitenkin tilastollisesti paljon paremmat työllistymismahdollisuudet kuin matalammin koulutetuilla. Humanistit työllistyvät monille eri aloille...

Siihen, että humanistien yliopistokoulutus ei valmista mihinkään ammattiin.

[Kuutar]

Ohjelman työnhakija nro 2 on 24-vuotias muotoilija. En tiedä minkälainen koulutus muotoilijan koulutus on, mutta oletettavasti ei muotoilijan töitä ole kovin paljon tarjolla.
Nuoren 24-vuotiaan olisi syytä miettiä kouluttautumista jollekin sellaiselle alalle jossa töitä on.
Sama koskee 29-vuotiasta filosofian maisteria - humanisteja koulutetaan aivan liikaa.

Mihin perustat väitteesi? Korkeasti koulutetuilla, myös humanisteilla, on kuitenkin tilastollisesti paljon paremmat työllistymismahdollisuudet kuin matalammin koulutetuilla. Humanistit työllistyvät monille eri aloille...

Siihen, että humanistien yliopistokoulutus ei valmista mihinkään ammattiin.

Se ei kuitenkaan tilastojen valossa ole este työllistymiselle, vaan humanistin tutkinnolla pääsee monien eri alojen työpaikkoihin. Valinnanvaraa on siis enemmän.

[Kuutar]

... Työnantajalle tulee halvemmaksi pitää ihmisiä lyhyissä kuin pitkissä työsuhteissa. Jos siivooja alkaa vaatia enemmän palkkaa (tai muita työehtosopimuksen mukaisia etuisuuksia), hänet pannaan pihalle ja otetaan toinen tilalle. Työntekijälle sellainen tilanne on erittäin epävarma ja kaikin puolin inhottava; sosiaaliturva voi tarjota helpomman ja vakaamman elämismuodon verrattuna epävarmaan ja pienipalkkaiseen pätkätyöhön.

Nuo ongelmat kuuluvat työlainsäädännön piiriin. On mielestäni kummallista, että sosiaaliturvan väärinkäyttöä puolustellaan sillä, ettei työlainsäädäntöä pystytä noudattamaan ja valvomaan.

Ratkaisu millä saataisiin työnteko kannattavammaksi, olisi siis työlainsäädännön parantaminen ja parempi valvonta.

[Kyllästynyt]

Siihen, että humanistien yliopistokoulutus ei valmista mihinkään ammattiin.

Se ei kuitenkaan tilastojen valossa ole este työllistymiselle, vaan humanistin tutkinnolla pääsee monien eri alojen työpaikkoihin. Valinnanvaraa on siis enemmän.

En minä sellaista ole väittänytkään, mutta kallis yliopistokoulutus on "turha" investointi silloin jos tulevassa työssä ei ole käyttöä kyseiselle koulutukselle.

Onhan se tietenkin kivaa ja hienoa olla oppinut ja sivistynyt, muttei sivistymiseen välttämättä vaadita yliopisto-opintoja.

[Kyllästynyt]

... Työnantajalle tulee halvemmaksi pitää ihmisiä lyhyissä kuin pitkissä työsuhteissa. Jos siivooja alkaa vaatia enemmän palkkaa (tai muita työehtosopimuksen mukaisia etuisuuksia), hänet pannaan pihalle ja otetaan toinen tilalle. Työntekijälle sellainen tilanne on erittäin epävarma ja kaikin puolin inhottava; sosiaaliturva voi tarjota helpomman ja vakaamman elämismuodon verrattuna epävarmaan ja pienipalkkaiseen pätkätyöhön.

Nuo ongelmat kuuluvat työlainsäädännön piiriin. On mielestäni kummallista, että sosiaaliturvan väärinkäyttöä puolustellaan sillä, ettei työlainsäädäntöä pystytä noudattamaan ja valvomaan.

Ratkaisu millä saataisiin työnteko kannattavammaksi, olisi siis työlainsäädännön parantaminen ja parempi valvonta.

Paradoksaalisesti päinvastoin; irtisanomissuojaa olisi vähennettävä. Se toisi lisää työpaikkoja ja työmahdollisuuksia.

Mutta niitä jäljelle jääviä pykäliä ja sääntöjä olisi sitten valvottava ja noudatettava.

[Helmenkalastaja]

Siihen, että humanistien yliopistokoulutus ei valmista mihinkään ammattiin.

Se ei kuitenkaan tilastojen valossa ole este työllistymiselle, vaan humanistin tutkinnolla pääsee monien eri alojen työpaikkoihin. Valinnanvaraa on siis enemmän.

En minä sellaista ole väittänytkään, mutta kallis yliopistokoulutus on "turha" investointi silloin jos tulevassa työssä ei ole käyttöä kyseiselle koulutukselle.

Onhan se tietenkin kivaa ja hienoa olla oppinut ja sivistynyt, muttei sivistymiseen välttämättä vaadita yliopisto-opintoja.

Pakko taas kerran kysyä: miksi humanisti tuntuu sinulle olevan lähes kirosanaan verrattava sana?

Minä olen omasta mielestäni humanistikoulutuksen saanut henkilö, joka on valmistunut tiettyyn ammattiin, käyttänyt koulutuksessaan saamiaan tietoja ja taitoja (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) kaikissa valmistumisensa jälkeisissä työtehtävissä.

[Kyllästynyt]

Pakko taas kerran kysyä: miksi humanisti tuntuu sinulle olevan lähes kirosanaan verrattava sana?...

Voi herrantähden, eihän se sitä ole!
En vain ymmärrä, miksi humanististen aineiden aloituspaikkoja ei ole karsittu tuntuvasti, vaikka ainakin pari vuosikymmentä on hyvin ollut tiedossa se, että työllistyäkseen ihmiset hyötyisivät enemmän aivan toisenlaisesta ja -tyyppisestä koulutuksesta.

... Minä olen omasta mielestäni humanistikoulutuksen saanut henkilö, joka on valmistunut tiettyyn ammattiin, käyttänyt koulutuksessaan saamiaan tietoja ja taitoja (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) kaikissa valmistumisensa jälkeisissä työtehtävissä.

Ja nyt olet ymmärtääkseni ainakin osa-aikatyötön?

[Helmenkalastaja]

On minulla kuitenkin työvuosia takana kolmisenkymmentä.

[Kyllästynyt]

On minulla kuitenkin työvuosia takana kolmisenkymmentä.

Mutta nyt valmistuvat/äskettäin valmistuneet eivät välttämättä yllä samaan.

[Ryysy]

Meidän mummo aina sanoo, että kaikesta koulutuksesta on hyötyä.

Mutta minun mielestäni (oman tyyppisilleni ihmisille) humanistiset opinnot (esim. sukupuoltentutkimus, filosofia, kielitieteet, kirjallisuus, mitä näitä ei-työllistäviä onkaan) sopisivat paremmin harrastuksena. Avoin yliopisto tarjoaa opintokokonaisuuksia ja erillisiä kursseja, mutta ne maksavat. Työttömän ei kannata edes vapaaehtoisesti opiskella. Ja harva työnantaja arvostaa "itsenäistä opiskelua", josta ei todistusta ole.

Lisäys: myös AMK-itsenäinen opiskelu maksaa. Kaikki maksaa.

[Helmenkalastaja]

He voivat sitten vaihtaa ammattia, jos ei lyö leiville. Niinhän nykyään joutuu tekemään varmaan lähes joka toinen.