Kuva analyysi. Mitä näet?

[Maaria]

En oikeestaan ajatellut muuta, kuin että iso perse. Päässä tyhjää.

[Kahvi]

Kyllästyneen väittämät Laasasen väittämistä eivät pidä paikkaansa, vaan lienevät hänen omia tulkintaansa.

Laasasen teorian mukaanhan naiset kaunistautumisellaan pyrkivät ensisijaisesti nostamaan "markkina-arvoaan", päämääränään paremmat mahdollisuudet saada korkean statuksen omaava mies, ja että miehen haluttavuus naisten silmissä/korvissa perustuisi ennen kaikkea miehen varallisuuteen.

Kysymys on minusta siitä, että miehillä status on yksi markkina-arvoa määrittelevä seikka. Eli mitä korkeampi status, sen "haluttavampi" mies on. Ei siis niin, että tämä olisi kaikille se merkittävin ("ennen kaikkea") asia - vaan ainoastaan yksi muiden joukossa. Luonnollisesti eri henkilöt (niin miehet kuin naiset) preferoivat eri asioita parinvalinnassaan, mutta kun puhutaan yleisellä taolla kumpaakin sukupuolta tyypillisesti kuvaavista piirteistä tms, niin näin asia lienee.

Laasasen teoria ei kuitenkaan pidä vettä; naiset pyrkivät ulkonäköön joka heitä itseään miellyttää ja jossa viihtyvät, eikä pyrkimys enää ole "päästä hyviin naimisiin" mahdollisimman varakkaan miehen kanssa - tuskin edes piilotajuisesti tai tiedostamatta. Nyt halutaan itseä miellyttävää kumppanuutta, miestä jonka kanssa on hyvä olla ja elää, eikä (kiitos naisten itsenäisyyden lisääntymisen) miehen rahapussin paksuus ei ole ratkaiseva tekijä kumppanin valinnassa. Ja jos myöhemmin käy niin, ettei valittu enää miellytäkään -> ex lähtee kierrätykseen.
Laasanen ei kuitenkaan näytä uskovan, että maailma on muuttunut, ja muuttuu koko ajan lisää.

Minusta tuossa oiotaan mutkia jo turhankin raa'asti. On totta, että ennenwanhaan naisen ainoa sosiaaliturva oli naimisiin pääseminen, ja mitä parempiin naimisiin pääsi niin sitä paremmasta sosiaaliturvasta pääsi nauttimaan. Onneksi ajat ovat tuosta muuttuneet, mutta tuo sosiaaliturva-ajatus (tässäkään muodossa) ei sisälly markkina-arvoteoriaan.

Maailman sivu on tiedetty, joku "saa/saisi" valita useista kumppaneista, kun taas joidenkin on otettava mitä saavat - ja jotkut eivät kelpaa kenellekään. Ei tuon toteamiseen mitään "markkina-arvo" -teoriaa tarvita, eikä Laasasen "teoria" edes pysty sisällyttämään ja/tai selittämään kaikkia niitä lukuisia tekijöitä jotka parinvalintaan ovat vaikuttamassa.

Se, että jotain teoriaa ei tarvita, ei yksin tee teoriasta väärää/pätemätöntä/tms, eikä ko teoria edes lähtökohtaisesti pyrikään sisältämään/selittämään kaikkia noita asioita - sehän käsittelee (jo nimensäkin perusteella) suhteellisen tiukasti rajattua osa-aluetta.

Termi "markkina-arvo" on halventava ja Laasasen aikansa eläneisiin stereotypioihin pohjautuva teoria naisten laskelmoivista motiiveista ja ajatuksista jälkijättöinen ja sovinistinen.

Tässä lienee omaa tulkintaasi ehkä turhankin paljon; erityisesti nuo "laskelmoivat motiivit" eivät ko teoriaan sisältyne.

Minun nenääni Laasasen kirjoituksissa haiskahtaa katkeruus ja ettei hän itse ole kelvannut sellaisille naisille jotka olisivat vastanneet hänen toiveitaan ja haaveitaan.

Ad hominem.

Lisäksi Laasanen tuntuu syyllistävän naissukupuolta siitä, että jotkut miehet eivät naisia kiinnosta lainkaan- ja on jollakin tavalla eettisesti tai moraalisesti väärin kun jotkut miehet joutuvat elämään yksin.

Ei syyllistä (tms) vaan pelkästään toteaa tuon ikävän tosiasian.

Olisi kiinnostavaa saada muitakin perusteita Laasasen teorioille kuin sen vertaaminen painovoimaan.

No tuo on minusta melko typerä heitto, mutta siitä huolimatta tässä yksi:

Maailman sivu on tiedetty, joku "saa/saisi" valita useista kumppaneista, kun taas joidenkin on otettava mitä saavat - ja jotkut eivät kelpaa kenellekään.

[Kyllästynyt]

Kysymys on minusta siitä, että miehillä status on yksi markkina-arvoa määrittelevä seikka. Eli mitä korkeampi status, sen "haluttavampi" mies on. Ei siis niin, että tämä olisi kaikille se merkittävin ("ennen kaikkea") asia - vaan ainoastaan yksi muiden joukossa. Luonnollisesti eri henkilöt (niin miehet kuin naiset) preferoivat eri asioita parinvalinnassaan, mutta kun puhutaan yleisellä taolla kumpaakin sukupuolta tyypillisesti kuvaavista piirteistä tms, niin näin asia lienee...

Jos "status" on "ainoastaan yksi asia muiden joukossa", mitkä syyt ovat niitä "muita" joihin Laasasen väitteet naisten "markkina-arvo"-kalkulaatioista perustuvat. Kaikkihan tietävät, että jotkut ovat halutumpia kumppaneita kuin toiset, mutta Laasasen laskentakaavat eivät tunne esimerkiksi naisten arvostamaa huumorintajua tai persoonallisia erityispiirteitä (kauniit korvat). Laasasen väitteet laskelmoinnista ovat siis perusteiltaan hatarat ja puutteelliset.

On halventavaa, että ihmisistä puhutaan kuin karjasta ja kun sitten vielä väitetään luokiteltujen itse elävän, tekevän päätöksiä ja toimivan samaisten laskentamallien mukaan - se tekee teoriasta ja sen levittäjästä entistäkin vastenmielisemmän.

Olisi kiinnostavaa saada muitakin perusteita Laasasen teorioille kuin sen vertaaminen painovoimaan.

No tuo on minusta melko typerä heitto, mutta siitä huolimatta tässä yksi:

Maailman sivu on tiedetty, joku "saa/saisi" valita useista kumppaneista, kun taas joidenkin on otettava mitä saavat - ja jotkut eivät kelpaa kenellekään.

Niin, miten tuo todistaa sen puolesta, että naiset yleisesti ja laskelmoidusti pyrkisivät valitsemaan kumppaninsa lompakon paksuuden mukaan.

[Kyllästynyt]

Kaikissa väestötutkimuksissa ihmisiä tutkitaan kuin karjaa. Olemme bulkkia niin väestötutkijoille kuin hallitsijoillekin.

Laasasen teoria ei edusta väestöntutkimusta; olisikohan jonkinlainen psykososiologiaan luettava tekele.

Väestöntutkimuksissa ei spekuloida ihmisten ajatuksiin ja tunteisiin kuuluvilla asioilla.

[Kyllästynyt]

Missäs se huumorin arvostus nyt luuraa?

Huumoria ei pidä käyttää tekosyynä kysymyksiin vastaamatta jättämiselle.

[Kahvi]

Aikanaan varmaan pidettiin Darwinin evoluutioteoriaa halventavava ja vastenmielisenä (apinat ihmisten serkkuja!), mutta eipä moiset tunneresponssit mitenkään tieteellisiä vasta-argumentteja silloinkaan olleet. Luonto kun piutpaut välittää siitä, että minkälaisia tunteita sen ilmiötä kohtaan tunnemme.

"Laskelmoitu lompakko" ei edelleenkään kuulu ko teoriaan.

Oikea tieteenhaara lienee sosiologia ja siinä kvantitatiivinen tutkimus, jossa ihmisiä (siis SEKÄ miehiä ETTÄ naisia) käsitellään "kuin karjaa".

[Kyllästynyt]

Aikanaan varmaan pidettiin Darwinin evoluutioteoriaa halventavava ja vastenmielisenä (apinat ihmisten serkkuja!)...

Toivoisin, ettet rinnastaisi evoluutioteoriaa ja painovoimaa Laasasen yksiniitisiin laskukaavoihin ihmisten "markkina-arvosta". Ne painivat ihan eri sarjoissa.

[Hilppa]

Onpa omaperäistä ajattelua sotkea evoluutioteoria, taloustieteen teoria ja yhteiskuntatieteet samaan soppaan. Valitettavasti monitieteellisyys on usein floppi, jossa menetetään heti kättelyssä syvällisempi ote tutkimusaiheeseen, koska yhden aihealueen asiantuntija tuntee yleensä vain oman alansa tyydyttävästi, ja mukaan otetut alat jäävät vain pintaraapaisuksi.

[Psykopatologia]

George C. Homans http://fi.wikipedia.org/wiki/George_C._Homans (1910 - 1989)

A. Javier Treviño:
George C. Homans, the human group and elementary social behaviour
http://infed.org/mobi/george-c-homans-t ... behaviour/

[Kahvi]

Aikanaan varmaan pidettiin Darwinin evoluutioteoriaa halventavava ja vastenmielisenä (apinat ihmisten serkkuja!)...

Toivoisin, ettet rinnastaisi evoluutioteoriaa ja painovoimaa Laasasen yksiniitisiin laskukaavoihin ihmisten "markkina-arvosta". Ne painivat ihan eri sarjoissa.

Varmaankin voi löytyä noita parempia teorioita verrattavaksi, mutta eiköhän noillakin tullut jo pointti selväksi: se, että uskooko johonkin teoriaan, ja/tai kuinka miellyttävänä/vastenmielisenä tms sitä pitää, tuskin ovat tieteellisesti kovin valideja näkökohtia arvioitaessa teorian oikeellisuutta.

Lisäksi vamaan kannattaisi muistaa, että minkälainen todellisuus on, ei tarkoita sitä, että minkälainen todellisuuden pitäisi olla.

[Kahvi]

Onpa omaperäistä ajattelua sotkea evoluutioteoria, taloustieteen teoria ja yhteiskuntatieteet samaan soppaan. Valitettavasti monitieteellisyys on usein floppi, jossa menetetään heti kättelyssä syvällisempi ote tutkimusaiheeseen, koska yhden aihealueen asiantuntija tuntee yleensä vain oman alansa tyydyttävästi, ja mukaan otetut alat jäävät vain pintaraapaisuksi.

Kieltämättä monitieteellisyys on vaativa taiteenlaji, mutta on syytä huomata ettei tuollaista "sotkemista" ole tehty tässä. Kun on vain paremman termin puutteessa Laasanen lainasi termin toiselta tieteen alueelta -ja minä taas olen tässä ketjussa esittänyt, että tieteenhaarasta riippumatta teorian tieteellisesti validit teoriat tuskin ovat tunneresponsseja tms.

[Kahvi]

George C. Homans http://fi.wikipedia.org/wiki/George_C._Homans (1910 - 1989)

A. Javier Treviño:
George C. Homans, the human group and elementary social behaviour
http://infed.org/mobi/george-c-homans-t ... behaviour/

Viittaatko hänen kritiikkiä saaneisiin matemaattisiin mallinnuksiin ihmisyhteisöstä vai "The Exhange Theoryyn" (joka löytyy lontoonkielisenä: http://en.wikipedia.org/wiki/George_C._ ... nge_Theory )?

[Psykopatologia]

16:04
Laasasen teoria on tyypiltään pienryhmä-sosiologiaa tai sosiaalipsykologiaa.
Tällaisissa teorioissa kohteena ovat pikemminkin ihmisryhmät, eivät individit.

Fysikaaliset teoriat ovat usein selityksissään erilaisia kuin ihmistieteisiin
liittyvät "humanistiset" teoriat, koska ihmisiä pidetään tahtovina yms.
Kuitenkin joissain ihmistieteissä teorian ideaalimalli voi olla "fysikaalinen".

[Kahvi]

Arvelen, että juuri termi "markkina-arvo" on se, mikä ensisijaisesti aiheuttaa närää - ja rikkana sopassa lienee myös Laasasen tyyli (tms) kirjoittaa, joka tuntuu ns "nostavan karvoja pystyyn".

Itse teorian sisältöön (silloin kun se on ymmärretty oikein) en ole huomannut kohdistettavan asiallista kritiikkiä sen enempää tällä foorumilla kuin muuallakaan netissä.

[Psykopatologia]

En pysty täsmentämään esitettyihin kysymyksiin.

[Hilppa]

En ymmärrä, miten voidaan esittää ajatus ja argumentti keskustelussa, että teoriaan ei uskota. Ei teoria ole mikään uskonkappale. Se on vain teoria, kunnes toisin todistetaan, esitetään lisätarkennuksia, tms. Eikä teoriaan tulisi nojautua esimerkiksi poliittisia päätöksiä tehdessä.

Evoluutioteoria on suosittu erilaisten keskustelupalstojen kirjoittajille jonkinlaisena olemassaolon selittämisen absoluuttisena mallina lähes kaikkeen ihmisen ja eläinten käytökseen liittyvään. Kuitenkin vain hyvin harvat ovat aidosti perehtyneet itse teoriaan ja Darwinin kirjoituksiin. En minäkään niihin itse kirjoituksiin, vaikka olen kuitenkin alaa joskus opiskellutkin. On niin paljon kaikenlaisia teorioita ja hyvin mielenkiintoisia tutkimuksia, jotka vievät perehtymisaikani.

[Hilppa]

Yhteiskuntatieteilijöiden teorioihinko pitäisi nojautua päätöksissä? Eiväthän he osanneet ennakoida edes 80-luvun lopun lamaa.

[Kyllästynyt]

Paavo Väyrynen kirjoitti jo vuonna 87 Hesariin laajan artikkelin siitä mihin taloudessa ollaan menossa. Suurinpiirtein ennustuksen mukaan kävi. Siksi hänen päälleen syljetään.

Ei suinkaan. Väyrysestä ei pidetä, koska hän on (normipoliitikkoakin pahempi) omahyväinen, epärehellinen ja vallanahne pyrkyri - joka kehtaa väittää olevansa hyvin vaatimaton mies, joka ei ole koskaan pyrkinyt mihinkään (ja on lukenut Dostojevskin koko tuotannon yhden viikonlopun aikana).

[Kahvi]

En ymmärrä, miten voidaan esittää ajatus ja argumentti keskustelussa, että teoriaan ei uskota. Ei teoria ole mikään uskonkappale. Se on vain teoria, kunnes toisin todistetaan, esitetään lisätarkennuksia, tms.

Juurikin näin, ei teoria ole todellakaan mikään uskonkappale - tämä osateemahan nousi esille Kyllästyneen kun Kyllästynyt kirjoitti: "Ainakin minulle on oleellista, minkälaiseen teoriaan uskon ja mihin en".

Eikä teoriaan tulisi nojautua esimerkiksi poliittisia päätöksiä tehdessä.

Tämä asia riippuu varmaan nyt siitä, että mitä kukin termillä "teoria" tarkoittaa; tieteessähän se tarkoittaa sitä-mikä-tämän-hetken-tiedon-mukaan-on-todennäköisimmin-totta (esim painovoimateoria*) ja taas arkikielessä se tarkoittaa ehkä pikemminkin saattaa-olla-totta-mutta-tarvii-lisätutkimusta (ikäänkuin mahdollisuuden synonyymina; tieteessä tämä lienee hypoteesi).

Itse toivoisin kyllä, että poliittiset päätökset tehtäisiin mahdollisimman pitkälle tosiasioiden (mm tieteellisten teorioiden) pohjalta.

Evoluutioteoria on suosittu erilaisten keskustelupalstojen kirjoittajille jonkinlaisena olemassaolon selittämisen absoluuttisena mallina lähes kaikkeen ihmisen ja eläinten käytökseen liittyvään. Kuitenkin vain hyvin harvat ovat aidosti perehtyneet itse teoriaan ja Darwinin kirjoituksiin. En minäkään niihin itse kirjoituksiin, vaikka olen kuitenkin alaa joskus opiskellutkin. On niin paljon kaikenlaisia teorioita ja hyvin mielenkiintoisia tutkimuksia, jotka vievät perehtymisaikani.

Evoluutioteorian toin esimerkiksi sillä mielellä, että se on yleisesti tunnettu ja käytännössä kiistatta todeksi todettu. Olisi kyllä itsellänikin tässä petraamisen paikka, mutta tosiaan eihän aika kaikkeen riitä.

---
*jos ollaan tarkkoja, niin painovoimateoria on sikäli huono esimerkki tässä, että yleinen suhteellisuusteoria on sitäkin vielä todennäköisemmin totta (vaikka onkin osin ristiriidassa kvanttifysiikan kanssa), mutta painovoimateoriaa pidetään siinä mielessä totena, että se kuvaa riittävällä tarkkuudella arkielämän asioita - ikäänkuin yksinkertaistus suhteellisuusteoriasta, joka antaa tarpeeksi tarkkoja likiarvoja käytännön käyttöön. Harvemmin kun meidän tarvitsee käytännön elämässä arvioida lähellä valonnopeutta liikkuvien kappaleiden liikeratoja yms (suhteellisuusteoria) tai atomia pienempien juttujen käyttäytymistä (kvanttifysiikka) jne.

[Kahvi]

En pysty täsmentämään esitettyihin kysymyksiin.

Harmi.