Erityisherkkyys - mitä hittoa?!

[Ryysy]

Erityisherkkyys on vahvuus ja rasite:
"Isossa joukossa oleminen on raskasta"

Maanantai 12.1.2015 klo 20.59

Erityisherkät ihmiset ovat tunnollisia ja tarkkoja, mutta myös hermo-
järjestelmältään tavallista herkempiä. Minkälaista on elämä erityisherkkänä?

Petri Konttinen pani erilaisuutensa merkille ensimmäisen kerran armeijassa.

Kun inttikaverit simahtivat iltaisin kuin saunalamput, Konttinen ei saanut nukuttua. Melu ja iso porukka saivat aikaan ylivirittyneisyyden tilan, joka ei hellittänyt edes illalla.

Konttinen piti kuitenkin kiinni suunnitelmastaan, ja astui siviiliin reservin upseerina. Tosin silmät ristissä, sillä takana oli yksitoista kuukautta huonosti nukuttuja öitä.

- Nykyään tiedän, että autonominen hermostoni käy helposti ylikierroksilla. Siksi minun on ennen nukkumaan menoa rauhoituttava. En katso televisiota, varsinkaan mitään väkivaltaista tai muuten ahdistavaa, enkä edes lue liian jännittäviä kirjoja.

Lukutoukkaa kiusattiin

Tekniikan tohtori Petri Konttinen toimii aurinkoenergia-asiantuntijana Porissa, missä hän perheineen asuu.

- Pikkupoikana olin sisäänpäin vetäytynyt kaveri, joka luki mieluummin kuin innostui pallopeleistä, Konttinen kertoo.

Kouluaika oli hankalaa, sillä lukemisesta kiinnostunutta poikaa kiusattiin koko peruskoulun ajan. Poika ei puhunut vanhemmilleen mitään, ja oli helpottunut, kun lukiossa ei enää kiusattu. Silti kiusaaminen jätti arvet, joista on ollut vaikea päästä yli.

Pienestä asti hän on ollut myös vilukissa, sillä autonominen hermosto ei säätele kehon termostaattia oikein. Koska lämpimissä maissa olo tuntuu erinomaiselta, diplomityönsäkin hän kirjoitti Namibiassa.

Luovuutta hiljaisuudesta

Nuorempana Petri Konttinen juoksi kilpaa ja joogasi. Alaselän ärtyminen estää kuitenkin vanhat harrastukset, joten tilalle tulivat jokapäiväiset tunnin kävelylenkit metsässä.

- Se on minulle paras rentoutumiskeino. Tämä yhteiskunta ihannoi tehokkuutta ja no-peutta, mutta pitäisi osata myös arvostaa luovia, lahjakkaita ja intuitiivisia ihmisiä, jotka pohtivat mielellään asioita syvällisesti.

Erityisherkkyydestä on ollut Konttiselle hyötyä työelämässä. Hän huomaa herkästi ns. heikkoja signaaleja, osaa erotella tarkasti asioita ja nähdä uusia mahdollisia ratkaisuja.

- Olin kymmenen vuotta tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Huomasin tuolloin, että lenkkeily metsässä rauhoittaa minua. Kun keinotekoisia aistiärsykkeitä ei ole, tunnin mittaisen lenkin aikana saatan saada neljäkin uutta ideaa, jotka auttavat työssä eteenpäin.

Ihmispaljous väsyttää

Vuosien varrella Konttinen on alkanut välttää sosiaalisia tilanteita, joissa on paljon ihmisiä.

- Isossa joukossa oleminen on raskasta ja väsyttävää, mutta sen sijaan yhden ihmisen tai tapaaminen pienen ryhmän kanssa on mitä antoisinta. Poikkeus ovat aurinkoenergiaa käsittelevät isot konferenssit, missä saan virtaa yhteisestä kiinnostuksen aiheesta.

Kun erityisherkkä ihminen ei jaksa, hänestä tulee helposti ärtynyt ja sulkeutunut. Tämä ei tarkoita sitä, ettei hän nauttisi toisten ihmisten seurasta. On vain tiedettävä rajansa, mikä on liian paljon. Muut eivät tätä aina ymmärrä.

- Sisimmässäni olen empaattinen ihminen. Minun on kuitenkin vaikea ilmaista empaattisuuttani, jos en luota toiseen ihmiseen. Silloin toinen ihminen voi helposti pitää minua tunteettomana ja kylmänä, Petri Konttinen sanoo.

"Aistin tarkkaan"

Konttinen suree sitä, ettei hän jaksa aina olla osallistua so-siaalisiin rientoihin, vaikka mieli tekisi.

- Jos on pakko lähteä mukaan, tsemppaan ja skarppaan itseäni. Toipumisessa menee kuitenkin helposti pari päivää. Erityisherkkyyteni aiheuttaa sen, että seuraan kaikkea kaikilla aisteilla liiankin tarkkaan.
Petri Konttinen ei pysty nukkumaan, jos makuuhuoneeseen tulee vähänkin valoa.
Petri Konttinen ei pysty nukkumaan, jos makuuhuoneeseen tulee vähänkin valoa.

- Aistin keskustelukumppanin tunnetiloja, tarkkailen äänenpainoja ja tapaa, miten toinen ilmaisee asioita. En lue toista ihmistä vain sanallisesti, vaan seuraan myös kehonkieltä. Vaikka toinen ei puhumalla paljastaisi mitään, jotain tulee kuitenkin helposti läpi, ja huomaan sen.

- Tämä auttaa minua asettautumaan toisen ihmisen puhe- ja kommunikaatiotyyliin, mutta aiheuttaa myös joskus ongelmia ristiriitaisten signaalien takia.

"Koin ahaa-elämyksen"

Petri Konttisen elämää on helpottanut tieto siitä, että suvussa on paljon herkkiä. Muun muassa kaksossisar.

- Silti koin puolitoista vuotta sitten ahaa-elämyksen, kun yhteisten tuttujen kautta tapasin lääkäri Markus Sundblomin. Kun hän alkoi puhua erityisherkkyydestä, tunsin tulleeni kotiin. Siinä oli ihminen, joka tiesi tismalleen, miltä minusta tuntui.

Petri Konttinen ja Markus Sundblom olivat mukana perustamassa HSP - Suomen erityisherkät -yhdistystä, jonka missiona on levittää tietoa erityisherkkyydestä ja auttaa erityisherkkiä ymmärtämään itseään paremmin. Konttinen toimii yhdistyksen puheenjohtajana ja Sundblom varapuheenjohtajana.

- Olemme olleet ällistyneitä, sillä yhdistykseen on liittynyt vuoden aikana jo 1 500 jäsentä. Tällaiselle on ollut selvä tarve.

FAKTAT

- Erityisherkkyys ei ole sairaus, vamma tai häiriö, vaan synnynnäinen hermostollinen ominaisuus. Herkkyyden tunnistaminen perustuu omaan arvioon ja kokemukseen. Tällaisia ihmisiä arvioidaan olevan noin viidennes väestöstä.

- Erityisherkän ihmisen (Highly Sensitive Person, HSP) hermojärjestelmä käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Erityisherkällä on rikas sisäinen maailma ja voimakas eläytymiskyky, mutta hän saa helposti liiallisen latauksen ympäristöstään, hälystä ja kiireestä sekä muista ihmisistä. Erityisherkille ihmisille on tyypillistä vetäytyä tarkkailijoiksi uusissa tilanteissa.

- Herkän ihmisen voimakas kokemusmaailma on vaikeasti avattavissa ihmiselle, joka ei itse ole erityisherkkä. Monet erityisherkät tuntevat olevansa ulkopuolisia ja erilaisia tämän vuoksi. Erityisherkkyys lisää alttiutta kuormittua ja herkät voivat kokea ristiriitaa ympäristön vaatimusten ja omien tarpeidensa välillä.

- Erityisherkät voivat myös olla tavanomaista herkempi lääkkeille ja kivulle. Lääketieteellinen ympäristö, toimenpiteet, tutkimukset ja hoidot voivat herättää erityisherkässä tavanomaista enemmän ylivirittyneisyyttä.

- Suomessa erityisherkkyyden käsite tuli laajemmin tunnetuksi syksyllä 2013, kun kanadalaisen psykologi, psykoterapeutti ja professori Elaine N. Aronin kirja Erityisherkkä ihminen (Nemo) ilmestyi suomeksi. Tänä vuonna Aronilta on ilmestynyt kirja Erityisherkkä ihminen ja parisuhde (Nemo). Kiinnostusta on lisännyt myös tänä vuonna ilmestynyt Janna Satrin kirja Sisäinen lepatus: herkän ihmisen tietokirja (Basam Books).

- HSP - Suomen erityisherkät -yhdistys perustettiin syksyllä 2013, ja sen jäsenmäärä on kasvanut vauhdilla. Yhdistyksen tarkoituksena on synnynnäistä erityisherkkyyttä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen Suomessa. Yhdistyksen nettisivuilla (http://www.erityisherkat.fi) voi tehdä kaksikin eri testiä, joiden perusteella voi päätellä, onko itse erityisherkkä.

HILKKA TIENHAARA
hilkka.tienhaara@ilmedia.fi

http://www.iltalehti.fi/terveys/2015011 ... 8_tr.shtml

[Ryysy]

-

[Mirri]

Ryysy, en minäkään ymmärrä tätä HSP-höpinää yhdistyksineen. Yhteen aikaan yritin suorastaan epätoivoisesti käsittää mikä ero HSP-ihmisissä on verrattuna muihin herkkiksiin - sensitiivisiin ihmisiin. Nykyisin en edes yritä ymmärtää; jos joku uskoo olevansa, ei tavallinen herkkis vaan HSP, niin mikäpä siinä. Ja jos ihminen tuntee tarvetta kuulua ryhmään, jossa hänen lisäkseen muutkin ovat 'diagnosoineet' itsensä HSP:ksi, niin sopiihan se. Vaikka minusta tuntuukin huuhaalta koko HSP-juttu.

Ainakin HSP:n 'keksijän', Elaine Aronin, tuotteet menevät hyvin kaupaksi ihmisten uskoessa kuuluvansa johonkin olemattomaan erityisherkkien ryhmään.

Tuli vielä sellainen mieleeni, että mahtaako olla edes olemassa mt-ongelmia ja psykiatrisia sairauksia, joiden taustalta ei löytyisi jonkinsorttista erityisherkkyyttä. Siinäkin mielessä HSP tuntuu hullulta; kaikki mt-ongelmaiset ihmiset voivat todeta olevansa herkkiksiä. Jos eivät olisi, eivät olisi sairastuneet.

[Ryysy]

-

[Psykopatologia]

Täälläkin aiheesta on ennestään (ainakin) kaksi pitkää ketjua,
joista toinen on Juhani Mattila -säikeen sisällä (terapiaa'ssa).

[SADE]

Ryysy, miksi sinun pitäisi yrittää ymmärtää erityisherkkyyttä? Jos et kerran sellaisen diagnoosin olemassaoloon usko, niin miksi vaivaat päätäsi ja kulutat aikaasi ko. aiheesta lukemiseen?

[Ryysy]

-

[SADE]

Miksi epäilet erityisherkkyyden olemassaoloa? Siksikö, että et sellainen ole?
Toiseksi, miksi epäilet, että erityisherkkyys olisi jokin "muoti-ilmiö" tai "tavoiteltava asia".
Erityisherkkyydestä itse kärsivät tuskin kokevat vaivansa olevan muodikasta ja "chic". Ennemminkin uskon, että suuri herkkyys aiheuttaa monenlaisia murheita ja vaivoja heidän elämäänsä ja uskon, että heistä jokainen valitsisi mielummin olemassaolon ilman extreemiä herkkyyttä.

Haluaisitko jostain syystä itse olla erityisherkkä ja siinä tapauksessa miksi? Onko erityisherkälle luokitellut piirteet sinusta ihailtavia ja tavoittelemisenarvoisia?

[Mirri]

Ryysy, miksi sinun pitäisi yrittää ymmärtää erityisherkkyyttä? Jos et kerran sellaisen diagnoosin olemassaoloon usko, niin miksi vaivaat päätäsi ja kulutat aikaasi ko. aiheesta lukemiseen?

Ei ole diagnoosia nimeltään erityisherkkyys tai high sensitive person. On vain ihmisten omia kokemuksia omasta erityisen korkeasta/suuresta herkkyydestä.

[Kyllästynyt]

Ei ole diagnoosia nimeltään erityisherkkyys tai high sensitive person. On vain ihmisten omia kokemuksia omasta erityisen korkeasta/suuresta herkkyydestä.

On myös olemassa muiden ihmisten kokemuksia tois(t)en ylenpalttisesta herkkyydestä.
-
Kunhan riittävän tiheällä kammalla kammataan, kuuluvat kaikki johonkin "erityisryhmään".

[Mirri]

Kyllä.
Pahimmillaan herkkyyttä voi käyttää aseena muita ihmisiä vastaan. Erityisen herkkänä itseään pitävän ympärillä hiiviskellään sukkasillaan ja miltei hengittämättä, näkymättömissä ja kuulumattomissa, jotta herkkis ei ärsyyntyisi tai joutuisi muuten kärsimään toisten ihmisten vuoksi. Esimerkiksi kodissa ja perheen keskuudessa omaan herkkyyteen vetoaminen voi olla vahva ase, joka panee toiset polvilleen. Mutta silloinkin aikuinen herkkis on itse määritellyt itsensä muita ihmisiä herkemmäksi ja pannut toiset ymmärtämään, että sitä hän on - erityisherkkä.

[Kyllästynyt]

Voi myös olla niin, ettei tuollaisessa tilanteessa ole kukaan puhunut ylenpalttisesta herkkyydestä mitään, saati että henkilö itse olisi vedonnut herkkyyteensä.

Pitäisi myös erottaa, milloin puhutaan kyvystä herkästi aistia, tulkita ja ymmärtää toisten ihmisten tunnetiloja ja milloin yksilön omasta reagointiherkkyydestä omalta kannaltaan.

[Psykopatologia]

Tuossa siis sisäinen herkkyys (ymmärtää yms.) vrt. ulkoinen responssi-herkkyys.

"Ymmärtäjä" voi (tarvittaessa) olla myös julma.

[SADE]

Kyllä.
Pahimmillaan herkkyyttä voi käyttää aseena muita ihmisiä vastaan. Erityisen herkkänä itseään pitävän ympärillä hiiviskellään sukkasillaan ja miltei hengittämättä, näkymättömissä ja kuulumattomissa, jotta herkkis ei ärsyyntyisi tai joutuisi muuten kärsimään toisten ihmisten vuoksi. Esimerkiksi kodissa ja perheen keskuudessa omaan herkkyyteen vetoaminen voi olla vahva ase, joka panee toiset polvilleen. Mutta silloinkin aikuinen herkkis on itse määritellyt itsensä muita ihmisiä herkemmäksi ja pannut toiset ymmärtämään, että sitä hän on - erityisherkkä.

Näin juuri. Kuten mitä tahansa sairautta voi käyttää aseena muita ihmisiä vastaan. Tästä pääsisi helposti aiheeseen läheisrippuvuus, mikä on kenenkin ongelma.
Tuolla aikaisemmin kun kirjoitin sanan diagnoosi, niin olisi tietysti pitänyt kirjoittaa taas lainausmerkkeihin eli "diagnoosi".

[Ryysy]

-

[Maaria]

Korvata erityisherkkyydellä muut häröilyt ja ongelmat omassa persoonassaan?
Miksi pitäisi. Miksi ei voi vain hyväksyä, että voi olla yhtäaikaa erityiherkkä, ja omata muitakin piirteitä,
esim. persoonallisuushäiriö tai jotain muuta. Miksi tuon erityisherkkyyden pitäisi olla tekosyy jollekkin muulle huonolle käytökselle.

Se toki voi olla myös tekosyy jos niin haluaa. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö oikeasti olisi olemassa erityisherkyyttä. Se voi olla kaunis asia.

Olisi hyvä asia jos ei yleistettäisi mitään asiaa, diagnoosia esim. Hän on erityisherkkä, joten hänen täytyy olla vaikea ihminen. Vaikeita ihmisiähän on niin herkissä, kuin vähemmän herkissäkin ihmisissä.

Minä tunnen kuuluvani ns herkkiin ihmisiin, ja voin sanoa että omalta kohdaltani se on ollut kasvuprosessi tulla sinuiksi itsensä kanssa. Niin kuin jokaiselle, ylilyöntejä ja ylireagointeja tulee, mutta se on inhimmillistä.
Tottakai elämä aiheuttaa monia murheita myös ei- niin herkille, kuka väittää ettei.
Ei se minun mielestäni tämä herkkyys tarkoita sitä, että omii itselleen kaikki oikeudet olla surullinen.
Eikä se tarkoita sitäkään, että ihminen tekee itsestään uhrin.

Aikoinaan muistan kun masennus oli muoti-ilmiö. Vaikka se oli muoti-ilmiö, se ei tehnyt siitä vähemmän todellista joillekin, jotka kärsivät siitä.

[SADE]

Onhan näitä epäilyttäviä ja kiistanalaisia "diagnooseja" paljon muitakin.

Muistaakseni joskus 80-luvulla kuulin ensimmäisen kerran burnoutista (loppuunpalaminen). Tätä pitivät myös monet "muoti-ilmiönä", mutta mitä mahtoivat ajatella / ajattelevat itse burnoutista kärsivät? Jos heille väittäisi, että burnouthan on vain normaalia väsymystä, joita kaikki kokevat toisinaan, niin luulenpa, että he eivät olisi samaa mieltä. Burnout keksittiin myös aikoinaan USA:ssa ja edelleen vielä tänä päivänäkään sille ei ole mitään kansainvälisesti yleisesti hyväksyttyä diagnoosia. Onko loppuunpalaminen siis joku sairaus vai ei...?

Nyt tulee mieleeni myös fibromyalgia. Siitä on ollut myös paljon keskustelua ja pidetään usein enemmän tai vähemmän vinksahtaneiden tautina..

Lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettu mm. PET-kameroiden avulla, että eri ihmisten aivot reagoivat hyvinkin eri tavoin samaan lääkkeeseen ja samanlaisiin tilanteisiin. Tämäkin jo puhuu siis puolestaan.

[Ryysy]

-

[Mirri]

'Burnout'/'loppuunpalaminen' on yksi depression ilmenemismuoto; niin olen ymmärtänyt. Jossakin vaiheessa oli helpompaa tai peräti hienompaa sanoa olevansa 'loppuunpalanut'/työuupunut kuin masentunut.
Fibromyalgian tiedetään liittyvän ihmisen hermostoon, kivunsäätelyjärjestelmään, yms. Sitä ei diagnosoida pelkästään potilaan kokemusten perusteella, vaan lääkäri etsii kropasta tietyn määrän kivuliaita kohtia, joiden painaminen sattuu. Toinen diagnosointikeino voi olla, että potilas saa oireisiinsa helpotusta amitriptyliinivalmisteesta.

[SADE]

Mirri, en ole samaa mieltä kanssasi. Burnout ei ole depression muoto vaan siihen usein liittyy jonkinasteinen depressio. Oman käsitykseni mukaan burnout on yleensä työhönliittyvä siis aiheutunut suuresta (pitkäaikaisesta) stressistä työssä.