Silmät vrt. katse

[minätäällä]

Kaikista Suomen lääkäreistä psykiatreilla ja analyytikoilla on useammin parta. Olikohan jossain Matti O. Huttusen kirjassa tuo tutkimustulos, jos en muista väärin. Olivat katsoneet jostain lääkärimatrikkeleista tms. kuvia ja laskeneet.

[Riidankylväjä]

He tarvitsevat suojaa.

[Biancaliina]

Hiukset, lippis, vaatteet yleensäkin. Suojia.
Meikkikin.

[Trisse]

Silmälasit voivat olla itselle naamarina ja myös suoja ulkomaailmaa vastaan (kuten partakin).

Tarkoitatko huvikäytössä?

En. Myös läski toimii suojana. Siksi ihmiset lihottavat itseään ja syövät hyvin. Pulleana on hyvä olla.

Niin on.

[00__00]

Kaikista Suomen lääkäreistä psykiatreilla ja analyytikoilla on useammin parta. Olikohan jossain Matti O. Huttusen kirjassa tuo tutkimustulos, jos en muista väärin. Olivat katsoneet jostain lääkärimatrikkeleista tms. kuvia ja laskeneet.

Hmm.
Ilmankos minua hyvinkin paljon viehättää vähäisen parran omaavat tohtorit. On sexyä salatakin jotain, vaikka suojautumalla.
Onko sillä merkitystä, millä alueella ns. suoja sijaitsee?

Eli kertooko silmälasien (turhakin) käyttö muusta ja parta jostain muusta? Ja läski sitten taas jostain aivan muusta?
Läskiä pidetään myös luonnostaan turvavyöhykkeenä. Esim. lapsenakin valitsin mieluummin runsaammaan sylin kuin luisevan. Ts. läski suojaa sekä turvaa.

[minätäällä]

Minusta parran psykiatrilla voi olla tarkoitus tuoda mieleen jonkun jungilaisen vanhan, viisaan tietäjähahmon. Silmälasit on älykön merkki ja ylipaino suojaa seksuaaliselta lähentelyltä.

[Psykopatologia]

Jungille, joutavalle, ei parta kasvanut.

[Riidankylväjä]

Tuolta näkee mielenkiintoisia silmiä ja dramaattisia katseita.

http://www.youtube.com/watch?v=og5AQ8aqmDI

[Psykopatologia]

Sanotaan:
"Silmät ovat sielun peili", ja "rakkautta ensi silmäyksellä".
(Itse asiassa se on [vasta] toisella: ensimmäisellä "skannaa", ja toisella palaa ja kiinnittyy!)

Tämä panee epäilemään, että jos olisi jättiäisen silmän sisällä, ja katselisi verkkokalvoon päin, näkisi vain vauhdikasta värien liikettä, jos sitäkään. Pysyvnevätkö paikallaan kiinnittymisvaiheessakaan? No voihan olla, että pysyvät.

Noste.

[Psykopatologia]

Tuskin. Näkisit vain samantyyppisen staattisen näkymän kuin silmälääkäri näkee katsoessaan silmän sisään verkkokalvoon eli lähinnä verisuonistoa yms. Valokuvia näkymästä löytyy.

Riidankyväjähän tuumasi, että verkkokalvo on peili, josta näkee ne asiat, joita jättiläinen katselee.

[Riidankylväjä]

Kas näin.

[Psykopatologia]

Sanotaan:
"Silmät ovat sielun peili", ja "rakkautta ensi silmäyksellä".
(Itse asiassa se on [vasta] toisella: ensimmäisellä "skannaa", ja toisella palaa ja kiinnittyy!)

Tämä panee epäilemään, että jos olisi jättiäisen silmän sisällä, ja katselisi verkkokalvoon päin, näkisi vain vauhdikasta värien liikettä, jos sitäkään. Pysyvnevätkö paikallaan kiinnittymisvaiheessakaan? No voihan olla, että pysyvät.

Noste.

Siis niin kuin värikkäitä välähdyksiä ulkomaailmasta, kuten peilistä nähdään?

Mikä nuo välähdykset sitten aiheuttaisi? Eihän verisuonisto heijasta ulkaailmaa!

[Psykopatologia]

Kas, Riidankylväjä on piirtänyt kameran kaavakuvan viestiinsä. Liittykö kaavio jotenkin silmään?

[ve?e]

Sanotaan:
"Silmät ovat sielun peili", ja "rakkautta ensi silmäyksellä".
(Itse asiassa se on [vasta] toisella: ensimmäisellä "skannaa", ja toisella palaa ja kiinnittyy!)

Tämä panee epäilemään, että jos olisi jättiäisen silmän sisällä, ja katselisi verkkokalvoon päin, näkisi vain vauhdikasta värien liikettä, jos sitäkään. Pysyvnevätkö paikallaan kiinnittymisvaiheessakaan? No voihan olla, että pysyvät.

Noste.

Siis niin kuin värikkäitä välähdyksiä ulkomaailmasta, kuten peilistä nähdään?

Mikä nuo välähdykset sitten aiheuttaisi? Eihän verisuonisto heijasta ulkaailmaa!

Silloin, kun jättiäisen silmän sisäisistä kuvista puhuttiin, minulla ainakin oli mielessä kaksi syytä epäillä, että silmän sisällä olija voisi nähdä verkkokalvolta sen, mitä jättiläinen näkee.

1) Verkkokalvo mitä ilmeisimmin ei ole heijastavaa materiaalia, mistä todistaa esim. se mainittu seikka, että silmälääkäri ei potilaan silmään katsoessaan näe omaa silmäänsä kurkistelemassa potilaan silmää. Verkkokalvo lienee varsin "matta"; sauva- ja tappisolujakin on kolmessa kerroksessa, ja olen uskotellut itselleni, että valoa riittää sen kolmennenkin kerroksen soluille.

2) Silmä liikkuu koko ajan, skannaten ja kiinnittyen yhä uudelleen ja uudelleen ("ensimmäisellä 'skannaa', ja toisella palaa ja kiinnittyy"), jolloin, vaikka verkkokalvolle heijastuisikin linssin läpi värejä, ne luultavasti vilistäisivät nopeasti koko ajan, eikä silmän sisäinen verkkokalvolle päin katsoja onnistuisi muodostamaan niitten perusteella itselleen kuvaa niistä kohteista, joittein kautta valo silmään tulee. Tilanne olisi toinen, jos silmän sisällä olija katselisi linssin takaa ulospäin. Silloin hänen omat silmänsä voisivat skannata ympäristöä jättiäisen tapaan, linssin läpi.

Epäilykseni on, että näköhavainto ei synny kameran tapaan passiivisessa laitteessa, joka tallentaa sitä, mitä on. Sen sijaan näköhavainnossa ovat aivot mukana, ohjaten silmän liikettä aktiivisesti. Käsitys siit', mitä ympärillä on, muodostuu vasta aivoissa sitten.

[Pertti Luukkonen]

Uloimpana on verisuonisto, jonka silmälääkäri näkee. Näkösolut ovat pohjalla, joten valon täytyy läpäistä paksuja kerroksia, ennen kuin tapit ja sauvat aktivoituvat.

Jos suurennokset olisivat (ehkä) 100.000x, voitaisiin nähdä jopa liikkuvaa materiaalia, "vesipurskahduksia" ja "putouksia" etc.

[Riidankylväjä]

Nuo Pertsan silmälääkärijutut ovat huuhaata. Silmälääkärissä silmään pannaan jotain ainetta, joka laajentaa pupillit teevadin kokoisiksi, että lääkäri näkisi silmän sisälle. Eihän silloin mitään kuvaa muodostu, vaan lääkärin lampun valo vaeltelee pitkin verkkokalvoa.

Normaalisti silmän verkkokalvolle muodostuu ylösalaisin oleva kuva kulloisestakin katseen kohteesta. Jämpti on , nii.

[ve?e]

Mutta jos se katse liikkuu koko ajan niin arvaamattomasti, ettei se silmän sisällä olija ehdi fokusoimaan tarkkaavaisuuttaan niihin hetkiin, jolloin se on pysähtyneenä johonkin kohtaan? Jos jättiäisen silmät pysähtyvät vain hetkeksi, niin pitää olla tarkkaavaisena juuri sillä hetkellä, eikä silloin kun silmä kääntyy. Ei voi olla tarkkaavaisena joka hetki.

[minätäällä]

No mutta onhan niissä silmissä ja katseessa lähes kaikki muu tarkeämpää kuin jotkut silmänpohjan verisuonet ja sauvat ja tapit. Se, miten huomaa, että joku onkin kiinnostunut, miten uskaltaa katsoa jotakin, ketä katsoo seurueessa eniten... Vaikka mitä.

[Psykopatologia]

Silmälasit voivat olla itselle naamarina ja myös suoja ulkomaailmaa vastaan (kuten partakin).

Tarkoitatko huvikäytössä?

En. Myös läski toimii suojana. Siksi ihmiset lihottavat itseään ja syövät hyvin. Pulleana on hyvä olla.

Niin on.

Silmälasit toimivat myös "meikkinä"; voi peittää silmäpussukoita yms.

[00__00]

Silmälasit voivat olla itselle naamarina ja myös suoja ulkomaailmaa vastaan (kuten partakin).
En. Myös läski toimii suojana. Siksi ihmiset lihottavat itseään ja syövät hyvin. Pulleana on hyvä olla.

Eli tarkoitatko nyt tällä, että Älä luota lihavaan, silmälasipäiseen ja partaseen mielenterveyshoitajaan. Hän on Epärehellinen ja pelkää paljastuvansa ja siksi naamiot. (joiden takana terve mieli?)