Väyrynen on oikeassa

[Psykopatologia]

http://yle.fi/uutiset/keskustan_eduskun ... =leiki-uup
http://www.paavovayrynen.fi/2014/12/31/ ... -kriisiin/

[Kyllästynyt]

Kauniita fraaseja, mutta kuka/ketkä ne toteuttaisivat.

[Psykopatologia]

Sopimuspuolet, mutta luultavasti Ukrainan keskushallinto ei hyväksyisi
järjestelyä varsinkaan siksi, että EU tukee nykyistä hallintoa.

[Kyllästynyt]

Niin juuri. Ja sen vuoksi Väyrysen puheet ovat pelkkää sanahelinää.

[Psykopatologia]

Pikemminkin sanahelinää ovat fraaseja sisältävät usein abstraktit lausumat, joissa ei ole mitään asiasisältöä.

[Kyllästynyt]

Nekin ovat sanahelinää, mutta tuo seikka tee Väyrysen lausunnosta realistisempaa.

[Psykopatologia]

Nekin ovat sanahelinää, mutta tuo seikka [EI?] tee Väyrysen lausunnosta realistisempaa.

Sekoitat realistisuuden (tai toteuttamiskelpoisuuden) sanahelinään.

Tavallisesti konkreettisista ja perustelluista visioista ei käytetä sanahelinän nimikettä.

[Kyllästynyt]

Nekin ovat sanahelinää, mutta tuo seikka [EI?] tee Väyrysen lausunnosta realistisempaa.

Sekoitat realistisuuden (tai toteuttamiskelpoisuuden) sanahelinään.

Tavallisesti konkreettisista ja perustelluista visioista ei käytetä sanahelinän nimikettä.

Väyrysen visiot ovat mielestäni toiveajattelua, eikä hän ymmärtääkseni ole esittänyt tai ehdottanut mitään sellaista keinoa jolla tuo toiveajattelu pantaisiin toteen.
Mielestäni kauniiden visioiden esittely ilman konkreettisia ehdotuksia niiden toteutettamiseksi on pelkkää sanahelinää.

[Psykopatologia]

Kyllästynyt:
Väyrysen visiot ovat mielestäni toiveajattelua, eikä hän ymmärtääkseni ole esittänyt tai ehdottanut mitään sellaista keinoa
jolla tuo toiveajattelu pantaisiin toteen.

Mielestäni kauniiden visioiden esittely ilman konkreettisia ehdotuksia niiden toteutettamiseksi on pelkkää sanahelinää.

Tammikuun puolessa välissä 2015 neuvottelijat istuvat taas pöytään (myös Saksan ja Ranskan edustajat), mutta ei Väyrynen,
koska hänellä ei ole "toimeenpanevaa" asemaa. Väyrysen kannanotot ovat mielestäni parasta ja realistisinta, mitä ongelmasta
on tähän mennessä tuotu esiin. Jotain tuonkaltaista voidaan hyvinkin tuoda neuvottelupöydässä esiin.

[Psykopatologia]

http://yle.fi/uutiset/keskustan_eduskuntaryhman_puheenjohtaja_vayrysen_ukraina-kannat_ovat_akateemista_pohdintaa/7716937?ref=leiki-uup
http://www.paavovayrynen.fi/2014/12/31/ ... -kriisiin/

Poliittinen ratkaisu Ukrainan kriisiin Paavo Väyrynen 31. joulukuuta 2014 / 0 / Blogi

Uuden vuoden alkaessa on pohdittava, kuinka kuluneena vuonna puhjenneeseen Ukrainan kriisiin voitaisiin löytää rauhanomainen ratkaisu
ja estää sen muuttuminen pitkäaikaiseksi jäätyneeksi konfliktiksi, josta tulisi myös suurvaltojen vastakkainolon rintamalinja.

Kirjoitan tämän blogin ennen muuta kansainvälisten suhteiden dosenttina, jolla on sekä tutkijan vapaus että myös velvollisuus heittää
keskusteluun ennakkoluulottomiakin ajatuksia.

Ukrainan kriisiä ratkaistaessa on löydettävä vastaus kolmeen peruskysymykseen.

Ensimmäinen niistä on Krimin ja Itä-Ukrainan valtiollinen asema.

Tässä esikuvana voisi toimia Puerto Rico, joka on Yhdysvaltoihin kuuluva itsehallintoalue (The Commonwealth of Puerto Rico). Sillä on
omat valtiolliset toimielimet. Puerto Ricon edustaja osallistuu Yhdysvaltain kongressin toimintaan, mutta hänellä ei ole päätösvaltaa.
Puertoricolaiset voivat osallistua Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaaleihin, mutta eivät itse vaaliin.

Puerto Ricolla on oma kansalliskaarti, mutta sen ulkoisesta turvallisuudesta vastaa Yhdysvallat, jolla on maassa myös tukikohtia.

Vuonna 2012 Puerto Ricossa järjestettiin viimeinen kansanäänestys maan asemasta. Enemmistö kannatti liittymistä Yhdysvaltoihin sen
osavaltiona, mutta Washingtonissa sen tulosta ei ole tunnustettu. Ratkaisua on lykätty ja on edellytetty uuden kansanäänestyksen
järjestämistä.

Ukrainan kriisissä ratkaisuksi voisi tulla Krimin itsenäisyyden osittainen palautuminen ja sen muuttuminen Puerto Ricon kaltaiseksi
itsehallintoalueeksi, jolla olisi omat valtiolliset rakenteet. Donbassista voisi puolestaan tulla Ukrainaan kuuluva autonominen alue.

Toiseksi tulisi löytää ratkaisu sotilaallisen turvallisuuden kysymyksiin.

Jotta Ukrainan valtiollinen yhtenäisyys voisi palautua, sen tulisi säilyä sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Krimin alueella voisi olla Puerto Ricon mallin mukainen oma ”kansalliskaarti”, mutta sen ulkoisesta turvallisuudesta vastaisi Venäjä.
Tällöin tulisi otetuksi huomioon sopimuksiin perustuva Venäjän oikeus ylläpitää Krimillä laivaston ja ilmavoimien tukikohtia.

Donbassin tulisi kuulua Ukrainan valtioalueeseen, ja maan ulkorajojen tulisi olla sen viranomaisten valvonnassa. Alueella tulisi toteuttaa
pitkälle viety sisäinen itsehallinto. Donbassillakin tulisi ehkä olla ainakin siirtymävaiheessa oma kansalliskaarti.

Kolmanneksi olisi löydettävä kestävä ratkaisu Ukrainan kauppapoliittiseen asemaan.

EU ja Euraasian unioni ovat tulliliittoja, jotka ovat perusluonteeltaan syrjiviä. Siksi Ukrainan tulisi pysyttäytyä niiden ulkopuolella ja tehdä
niiden kanssa assosiaatiosopimukset. Niihin tulisi liittää suosituimmuusklausuulit, joilla turvattaisiin molemminpuolinen syrjimättömyys
Ukrainan markkinoilla. Toisin sanoen: EU:n ja Euraasian unionin jäsenmaat saisivat Ukrainan markkinoilla samat edut.

Edellä esitettyä kokonaisratkaisua ja sen osia on helppo vastustaa.

Voidaan tietysti vaatia, että Ukrainan valtiollinen yhtenäisyys on palautettava myös Krimin osalta. Toisaalta Ukrainan kriisi voidaan ratkaista
vain poliittisen kokonaisratkaisun kautta, jossa otetaan huomioon eri osapuolten näkemykset ja tahto.

Voidaan myös sanoa, että Ukrainalla tulee olla oikeus päättää itse jäsenyydestään EU:ssa ja Natossa. Toteutuessaan jäsenyydet johtaisivat
kuitenkin Ukrainan täydelliseen ja lopulliseen jakautumiseen.

On myös kysyttävä, mikä on Ukrainan parlamentin ja hallituksen legitimiteetti päättää koko Ukrainan kohtalosta, kun vaaleihin eivät
osallistuneet Krimin ja Donbassin asukkaat eivätkä sadat tuhannet Venäjälle siirtyneet pakolaiset. Siellä missä vaalit toimitettiin, äänestys-
prosentti jäi noin 50:een.

Ukrainan kriisinkin ratkaisemisessa on kysymys poliittisesta tahdosta tehdä kompromisseja. Kaiken tapahtuneen jälkeen ratkaisuun on hyvin
vaikea päästä.

Kaikkien osapuolten tulisi verrata poliittisen ratkaisun mahdollisuutta siihen, että kriisi saattaa muutoin kärjistyä ja muuttua pahimmaksi
niistä jäätyneistä konflikteista, joita Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on syntynyt. Toisaalta: ratkaisun löytyminen saattaisi auttaa myös
muiden jäätyneiden konfliktien purkamisessa.

Toisen maailmansodan jälkeen tarvittiin kolme vuosikymmentä siihen, että ETYK:in puitteissa kypsyttiin kokonaisvaltaisesti ratkomaan sen
jälkeen jääneitä ongelmia. Kylmän sodan päättymisestä ja Neuvostoliiton hajoamisesta on kulunut yli 20 vuotta. Olisiko jo aika pyrkiä yhdessä
selvittämään tässä prosessissa syntyneitä ongelmia ja sopimaan niiden ratkaisemisesta?

Tosiasiat on tunnustettava, virheet on myönnettäväUkrainan kriisiin on löydettävä rauhanomainen ratkaisu.