Toisen auton kolhimisesta ei tarvitse ilmiantaa itseään

[Psykopatologia]

"Moraalisesti oikea tapa toimia on ilmoittaa virheensä"

KKO linjasi: Toisen auton kolhimisesta ei tarvitse ilmiantaa itseään

AUTO 26.9.2014 12:37 Päivitetty 26.9.2014 17:47 Johanna Sjöholm HS http://www.hs.fi/autot/KKO+linjasi+Tois ... 698546016#

KKO:n käsittelemässä tapauksessa kolhitun auton vauriot jäivät hyvin pieniksi. Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta tulkitsee linjauksen pätevän, vaikka autoilija runttaisi toisen auton lunastuskuntoon.

Jos autoilija kolhii esimerkiksi parkkipaikalla toista autoa, hänen ei tarvitse ilmoittaa tapahtuneesta vaurioituneen auton omistajalle.
Näin linjasi korkein oikeus (KKO) tuoreessa ennakkopäätöksessään. KKO:2014:67 http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakk ... 01442.html

Päätöksestä uutisoivat ensin Helsingin Uutiset ja MTV.

Ennakkopäätös liittyy tapaukseen, jossa autoilija oli pysäköimässä autoaan ja kolhaisi samalla viereistä autoa. Autoilija poistui paikalta
ja jätti ilmoittamatta tapahtuneesta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.

KKO päätti, että autoilijalla oli oikeus jättää asia omaan tietoonsa. KKO perusteli linjaansa niin sanotulla itsekriminointisuojalla.

Itsekriminointisuoja oikeuttaa rikoksesta epäillyn vaikenemaan ja olemaan vastaamatta kysymyksiin, eikä hänellä ole suojan perusteella velvollisuutta pysyä totuudessa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.

Tämä oikeus voi ilmetä myös muussa asiassa kuin sellaisessa, jossa ihminen on epäiltynä. Kaikilla on oikeus todistajana kuultaessa olla todistamatta itseään ja eräitä läheisiään vastaan.

KKO:n käsittelemässä tapauksessa kolhitun auton vauriot jäivät hyvin pieniksi. Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta tulkitsee itsekriminointisuojan pätevän, vaikka autoilija runttaisi toisen auton lunastuskuntoon.

"Päätöksen perusteella omaisuusvaurion suuruudella ei ole merkitystä. Oikeus vaieta näyttää pätevän, olipa vaurio satasen tai sadan-
tuhannen euron arvoinen."

Tapanin mukaan tilanne olisi kuitenkin toinen, mikäli jonkun henki tai terveys asettuisi kolarissa vaaraan.

"Silloin ihmisellä on päätöksen mukaan ehdoton auttamisen velvollisuus."

Tapani näkee KKO:n päätöksessä ristiriidan lain ja yleisen moraalin välillä.

"Ongelma on se, että tämän tietysti luetaan mahdollistavan tämäntyyppisen toiminnan [jossa kolaroinnista jätetään ilmoittamatta].
Lähtisin silti edelleen ajatuksesta, että vaikka tällainen toiminta on rikosoikeudellisesti mahdollista, moraalisesti oikea tapa toimia
on ilmoittaa virheensä. Tämä on reilua ja asianmukaista", Tapani sanoo.

Esimerkkitapauksessa Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut autoilijan kahdesta liikennerikkomuksesta sakkorangaistuksena yhteensä
15 päiväsakkoa. Toinen rikkomus liittyi toisen auton kolhimiseen ja toinen siihen, että autoilija jätti haverin ilmoittamatta.

Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteen ilmoitusvelvollisuuden osalta ja alensi tuomion kymmeneen päiväsakkoon. KKO piti hovioikeuden
tuomion ennallaan.
_

[Psykopatologia]

Tuo on hyvä tieto: esineitä "saa" rikkoa vahingossa, ihmisiä ei.

[Psykopatologia]

Luihu teko ei aina ole laiton
PÄÄKIRJOITUS 3.10.2014 1:59 Helsingin Sanomat http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1412241361593

Korkein oikeus antoi viime viikolla ratkaisun, joka ei mahtunut suomalaisten oikeuskäsitykseen.

Oikeus päätti, että toisen autoa vahingoittava ei syyllisty rikokseen, jos hän ei ilmoita tapauksesta vahinkoja kärsineen auton omistajalle.

Länsimaiseen oikeusperinteeseen kuuluu itsekriminointisuoja, jonka kunnioittamisen tarvetta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut. Vaikka nyt oltiinkin parkkipaikalla eikä oikeudessa, sama periaate päti.

Ihmisen ei tarvitse pysyä totuudessa, jos häntä syytetään oikeudessa. Oman syyllisyyden selvittämisessä ei tarvitse auttaa, eikä itseään vastaan tarvitse koskaan todistaa.

Itsekriminoinnin suojan laajuus ei kuitenkaan ole helposti hahmotettavissa. Esimerkiksi tieliikennevalvonnassa auton omistaja voidaan velvoittaa kertomaan henkilötietonsa. Selvimmillään suoja on siinä, ettei syytetyn vaitiolosta saa tehdä päätelmiä hänen syyllisyydestään. Suoja rajoittuu silloin, jos rikosta koskevien tietojen antaminen pelastaa henkiä tai torjuu terveyttä uhkaavan vaaran.

Suomalaisten reaktio oli kiinnostava. Moraalisesti väärä teko oli mielletty automaattisesti lailla kielletyksi. Reaktio kertoo ilahduttavasti siitä, että hyvän moraalin peitto on yhä laillisuuden peittoa suurempi.

Aiheet PÄÄKIRJOITUKSET Kommentit (11)

[Psykopatologia]

PUHALLUS 23.11.2014 (Eilavaara & Kurko) http://nra.fi/videos/puhallus-2/ (13:10)

[Pinja]

PP jos rikon kaupassa vahingossa jonkun esineen, niin eikö minun tarvitse ilmoittaa rikkoneeni sitä ja korvata sen?

[Psykopatologia]

Ei.

[Pinja]

Entä, jos rikkoutuminen tallentuu videokameralle? Milloin tämä itsekriminointilaki on tullut voimaan?

[Psykopatologia]

Ei semmoista lakia kai olekaan; kyse on prinsiipistä (antiikin ajoista).

[Pinja]

Jos ilmoitan kaupassa myyjälle vahingossa rikkoneeni tavaran, saako myyjä pyytää korvausta rikotusta tuotteesta?
Tiedän kirpputorin, jossa lukee lelujen luona, että Rikottu lelu tulee korvata, pitäisikö ottaa heidän pomoonsa yhteyttä?
PP mitä jos valvontakamerasta nähdään, että olen rikkonut, pitäisikö mennä paljastamaan itse sen takia?

[Psykopatologia]

Aina saa pyytää; voi olla, että korvausvollisuus vaihtelee.
Ei ainakaan tarvitse paljastaa itseään.

[Pinja]

Mitä, jos juuri astuessani ovesta ulos perääni tulee myyjä tai vartija, joka kertoo nähneensä videokameran kuvaamana, että olen rikkonut (vahingossa) tavaran niin, kannattaako minun tunnustaa rikkominen?

[Psykopatologia]

Ei tarvitse; kyseessä on omantunnonkysymys tms.
Joskus voi olla edullista tunnustaa.

[Pinja]

Jos myyjä/vartija tulee perään niin, miten sen sitten selittää ettei ole itse tullut tunnustamaan?

[Psykopatologia]

Ei tarvitse vastata mitään.

[Pinja]

Erittäin hyvä tietää, että on oikeus vaieta. Eikä siinä tee mitään väärää.