Saappaat karvavuorella - vai vuorilla?

[Mirri]

Ja vielä... Jos oikein aletaan viilailla kirjaimia, niin tarkalleen ottaen Heteka tulisi kirjoittaa isolla kirjaimella, siitä väännetty tietynlaista vanhaa sänkyä merkitsevä sana hetekka taas ei vaadi erisnimen mukaista kirjoittamista.

Eikö sinua, Kyllästynyt, yhtään se harmita, että juuri puhekieli on muokannut (vai tärvellyt?) vuosikymmenten takaista tuotenimeä ja erisnimeä Heteka niin, ettei kukaan - et sinäkään - enää kirjoita sitä isolla alkukirjaimella?
Onkohan Hetekan kirjoitusasun laittaminen ärsytyslistalle yhdenlaista sivistymättömyyttä vai pelkkää ajattelemattomuutta?

Taitaa tänä vuonna tulla täyteen viisikymmentä vuotta siitä, kun Heteka lopetti Heteka-sänkyjensä valmistuksen, ja ilmeisesti samaan syssyyn lakkautettiin koko muutaman vuosikymmenen Helsingissä toiminut firma. Se on pitkä aika...

[Kahvi]

Kahvi, tuolla Kielikellon sivulla on lisätietoa noista käsityöverbeistä: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=564

En ole muuten ikinä kuullut, että kukaan neuloisi sukkaa vartailla - kas kun ei heinäseipäillä. En taida edes tietää, mitä tarkoittaa sana "varras". Minun tekisi mieli kokeilla neulomista sasliktikuilla, kun ei ole varaa ostaa bambupuikkoja.

Aa... neuloa/kutoa on murresana; ilmankos sekoitti.

Linkin mukaan suomen kielen lautakunnan kanta on se, että sukkia neulotaan ja kangasta kudotaan, mutta mainitaan myös murteiden istuvan edelleen tiukassa - edelleenkin puikkoja kilkutellaan ja kudotaan sukkaa.

[Kahvi]

... Eli ei oikein voida sanoa, että jokin sana tai termi on ehdottomasti kielletty missä tahansa yhteydessä. Esim käräjäoikeuden tuomiossa ei oikein voi käyttää niinku -sanaa, mutta puhekielessä se on taas joskus hyvinkin tarpeellinen.

Minkälaisessa tilanteessa "niinku" on "hyvinkin tarpeellinen"?

Ah, minun olisi pitänyt mainita tuossa, että viittaan keskustelussa aikaisemmin esille tulleeseen asiaan (tmv), eli tähän lainaukseeni Kotukselta:

Paheksujat pitävät niinkua turhana lisukkeena, kielen velttoutena, joka pitäisi karsia puheesta. Kielentutkijat, täsmällisemmin sanottuna keskusteluntutkijat, ovat kuitenkin osoittaneet, että tarpeettomilta tuntuvat pikkusanat ja lisät – sellaiset kuin niinku, kato, tota, nii – itse asiassa ovat keskustelussa merkityksellisiä: niiden avulla rakennetaan vuorovaikutusta. Puhuja ilmaisee niillä asenteitaan omia puheitaan sekä muita puhujia ja heidän sanomaansa kohtaan, esimerkiksi epävarmuutta, arvelua tai hyväksyntää. Niinku-sanan yksi tehtävä on toimia mielipiteen pehmentimenä, likimääräistäjänä. Se jättää puhujalle mahdollisuuden vielä perääntyä: ”Se on niinku tavallaan totta.”
viewtopic.php?f=16&t=13694&start=100#p198281

My bad.

[Kahvi]

Niin tuosta niinku-jutusta vielä:

Kun puhutaan naamakkain, niin tilannetta voidaan sanoa puheaktiksi; siinä puhuminen on samalla ajatustyötä, eli muutetaan ajatuksia puheeksi ikäänkuin simultaanitulkkauksena. Tämä aiheuttaa kognitiivista kuormaa, ja jotta aivoille jäisi aikaa käsitellä tuota kuormaa puhekielestä tulee ikäänkuin löysää, painottomien ilmaisujen (kuten "niinku") keventämää.

Tuo kognitiivisen kuorman olemassa olon huomaa esim riitelytilanteissa, joissa vuorovaikutustilanteen jännitys ikäänkuin "syö" aivojen kapasiteettia: puhe kärsii, siitä tulee alkeellisempaa&yksinkertaisempaa ym. Äärimmillään tappeluksessa osapuolet korkeintaan ähisevät ja päästelevät suustaan voimasanoja.

Kirjoitetussa tekstissä tilanne on luonnollisesti toinen; tuotammehan kirjoitettua tekstiä enempivähempi erilaisen "mekaniikan" kautta kuin puhetta; eikä kirjoitustilanne ole niin nopeatempoista ajatusten simultaanitulkkausta kuin puheakti.

[Mirri]

Linkin mukaan suomen kielen lautakunnan kanta on se, että sukkia neulotaan ja kangasta kudotaan, mutta mainitaan myös murteiden istuvan edelleen tiukassa - edelleenkin puikkoja kilkutellaan ja kudotaan sukkaa.

Kyllä. Minäkin kudoin sukkia ja lapasia pitkälle aikuisuuteen, vaikka olenkin syntyjäni helsinkiläinen. Hesalaisessa arkikielessä oli ihan tavallista puhua kutomisesta ja kutimista, kun tarkoitettiin neuletyötä. Neulomisella taas tarkoitettiin ompelua, lähinnä kai neulalla ja langalla käsin ompelua, koska ompelukone jo nimenä kertoi mitä laitteella tehdään.
Vasta aikuisuudessa opettelin itsekseni käsityöhön liittyvät yleiskieliset käsitteet; sen verran, että sukkaa tehdessäni tiesin neulovani ja neulaa sekä lankaa joskus harvoin heilutellessani tiesin ompelevani. Ja opin tietämään, että kutomisesta en tiedä tuon taivaallista...

Helsinkiläisyyden mainitsen vain siksi, että siellä ei periaatteessa ole mitään vahvaa murretta, vaan aika yleiskieltä - slangia tietysti lukuunottamatta. Silti lapsuuteni ja teinivuosieni ihmiset usein kutoivat sukkaa ja neuloivat nappeja vaatteisiinsa. Mutta kyllä kai räsymattojakin kudottiin, koska ainakin matonkudetalkoita pidettiin paljon. Syystä tai toisesta sukkien ja mattojen valmistamiseen kelpasi sama sana: kutominen. Tai ehkä räsymattoja ei kudottu matonkuteista huolimatta, vaan ne tehtiin kangaspuilla. En muista, mutta voi olla, etten ole kasvuvuosieni aikana ainakaan kovin arkisesti kuullut sanaa kutominen kangaspuilla valmistamisen yhteydessä.

[Psykopatologia]

Virta: "Mummo kutoo sukkaa hämärässä, sukkaa jonka lapsenlapsi saa."

Olavi Virta: Mummon kaappikello (1954)
http://www.youtube.com/watch?v=8LwdJt0QCew (2:34)

[Mirri]

Kansalliskirjaston digiaarteistosta löytyi mielenkiintoista tietoa Hetekan historiasta; tässä yksi Hetekaan liittyvä dokumentti:
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate ... 85#?page=2

48-sivuinen tuotekuvasto vuodelta 1935. Kuvastossa esitellään Hetekan valmistamia sairaalakalusteita; pöytiä, tuoleja, leikkauspöytiä... Sivulla 6 nähdään, ettei 'hetekka' ollut ainoa Hetekalta nimensä saanut tuote, vaan oli myös näppärä vaatenaulakko nimeltään Heteka. Jossakin vaiheessa siis 'hetekoita' on ollut ainakin kaksi: vaatenaulakko ja sohvasänky.
Kansalliskirjaston aineistosta selviää myös, että Helsingin teräshuonekalutehdas on tuntenut nimen Heteka Oy ilmeisesti koko toimintansa ajan - ainakin vuodesta 1933.

Aloitusviestissä mainittu ärsyynnyttänyt hetekka-asia on lopulta poikinut minulle kiehtovan katsauksen Helsingin historiaan... Nyt tiedän senkin, että alunperin Heteka Oy on ilmeisesti sijainnut Sörnäisissä Näkinkujalla - ainakin Kansalliskirjaston dokumenttiaineistosta päätellen.

[Kyllästynyt]

Kyllästynyt, miten miehesi selittäisi sen, että helsinkiläiset ovat käyneet Hetekalla töissä; Hetekahan on ollut ihmisten työpaikka! Eivät kai hetekalaiset oikeasti sentään Hetekalla nukkuneet?...

Tuskin siihen aikaan, potkuthan siitä olisi tullut. Nukkuivat kotonaan - hetekassa.

... Johan sen järkikin sanoo, että Hetekalla tehty hetekka oli nukkumista varten...

Kenen järki? Ei minun ainakaan. Mielestäni totesit itsekin, että muotoa "hetekka" ei kovin monta osumaa Googlessa tuottanut.
Ja miksi minun mieheni pitäisi selittää itsestäänselvää asiaa?

... Teoria on yksi asia, käytäntö toinen. Se, että etenkin vanhoille helsinkiläisille Hetekan valmistama rautasänky on hetekka, lienee hyvin käytännöllinen asia. Se taas, että esimerkiksi minä en muista enkä ole tiennyt Hetekan olemassaolosta lapsuudessani, selittynee sillä, että Hetekan toiminta päättyi ilmeisesti jo joskus 60-luvun puolivälin kieppeillä. Heteka lakkasi olemasta, hetekka jäi.

Kysypä vielä uudelleen "vanhoilta helsinkiläisiltä". Saatat saada toisenlaisen vastauksen kuin tuo mitä itse toitotat oikeaksi.

PS. Ehdin tässä välillä kysyä entiseltä kalliolaiselta ikätoverilta, onko kyse hetekasta vai "hetekkasta" - ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä; "hetekasta - tietenkin".

[Helmenkalastaja]

PS. Ehdin tässä välillä kysyä entiseltä kalliolaiselta ikätoverilta, onko kyse hetekasta vai "hetekkasta" - ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä; "hetekasta - tietenkin".

Jos esitit kysymyksesi juuri noin kuin kirjoitat, vastaus ei tietenkään voi olla mikään muu kuin 'hetekasta', niinhän hetekkakin elatiivissa taipuu! Kukaan ei kai ole täällä tarjonnut hetekka-sanasta kieliopillisesti epäkorrekteja muotoja, joissa astevaihtelu ei toteutuisi.

Ps. Minunkin mieheni kyllä tietää, mistä sanasta sängyn nimi on tullut, mutta hänen lapsuudessaan heillä kyseinen sänky oli nimeltään hetekka.

[Mirri]

Kyllästynyt, järki ja suomen ymmärtäminen sanoo senkin, ettei kyse ole hetekkasta, vaan hetekasta.
Suoraan sanottuna: mielestäni nolaat vain itseäsi, jos vielä jatkat vääntöä hetekan 'oikeakielisyydestä'. Mutta omapa on asiasi.

[Kyllästynyt]

Ja vielä... Jos oikein aletaan viilailla kirjaimia, niin tarkalleen ottaen Heteka tulisi kirjoittaa isolla kirjaimella, siitä väännetty tietynlaista vanhaa sänkyä merkitsevä sana hetekka taas ei vaadi erisnimen mukaista kirjoittamista...

Kuten jo aiemmin todettiin; hetekasta on tullut samanlainen yleisnimi kuin monoista - eikä sitä sen vuoksi kirjoiteta isolla alkukirjaimmella.

... Eikö sinua, Kyllästynyt, yhtään se harmita, että juuri puhekieli on muokannut (vai tärvellyt?) vuosikymmenten takaista tuotenimeä ja erisnimeä Heteka niin, ettei kukaan - et sinäkään - enää kirjoita sitä isolla alkukirjaimella?...

Ei, koska kuten juuri totesin, kyse on tuotteesta josta on tullut yleisnimi.

... Onkohan Hetekan kirjoitusasun laittaminen ärsytyslistalle yhdenlaista sivistymättömyyttä vai pelkkää ajattelemattomuutta?..

Miksi minua ei saisi ärsyttää se, että ihmiset kirjoittavat nimen väärin?
Mielestästäni yleissivistyksen puutetta on se, ettei tiedä Suomen kenties tunnetuimman yksittäisen huonekalun nimeä ja nimen syntyperää.

... Taitaa tänä vuonna tulla täyteen viisikymmentä vuotta siitä, kun Heteka lopetti Heteka-sänkyjensä valmistuksen, ja ilmeisesti samaan syssyyn lakkautettiin koko muutaman vuosikymmenen Helsingissä toiminut firma. Se on pitkä aika...

Niin on. Ja surullista on se, etteivät kaikki ole viidessäkymmenessä vuodessakaan tuotteen oikeaa nimeä ja nimen syntyperää ymmärtäneet.

[Helmenkalastaja]

Ja totta puhuakseni, kyllä me vieläkin hetekkaa käytämme, vaikka tiedämmekin oikean muodon. Heteka on epäluonteva suomen kielen sana, koska se muistuttaa taivutusmuodoissaan astevaihteluun osallistuvia sanoja, mutta ei kuitenkaan ole sellainen. Minua ei edes kieli-ihmisenä yhtään haittaa varsinkaan perhepiirissä puhua "väärin".

Minä kirjoitan myös kanttarelli, vaikka suositus on 'kantarelli'. Sanotko sinä, Kyllästynyt, kantarelli (niin kuin sana kirjoitetaan) vai kahdennatko puheessa t-kirjaimen, niin kuin useimmat suomalaiset? Mitä mieltä äitisi on tästä?

[Kyllästynyt]

PS. Ehdin tässä välillä kysyä entiseltä kalliolaiselta ikätoverilta, onko kyse hetekasta vai "hetekkasta" - ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä; "hetekasta - tietenkin".

Jos esitit kysymyksesi juuri noin kuin kirjoitat, vastaus ei tietenkään voi olla mikään muu kuin 'hetekasta', niinhän hetekkakin elatiivissa taipuu! Kukaan ei kai ole täällä tarjonnut hetekka-sanasta kieliopillisesti epäkorrekteja muotoja, joissa astevaihtelu ei toteutuisi.

Ps. Minunkin mieheni kyllä tietää, mistä sanasta sängyn nimi on tullut, mutta hänen lapsuudessaan heillä kyseinen sänky oli nimeltään hetekka.

Kysyin, "mikä on sanan perusmuoto" - ja vastaus oli "heteka".

[Helmenkalastaja]

Kiitos. Tämän tiedon merkitys oli suuri.

[Kyllästynyt]

Ja totta puhuakseni, kyllä me vieläkin hetekkaa käytämme, vaikka tiedämmekin oikean muodon. Heteka on epäluonteva suomen kielen sana, koska se muistuttaa taivutusmuodoissaan astevaihteluun osallistuvia sanoja, mutta ei kuitenkaan ole sellainen. Minua ei edes kieli-ihmisenä yhtään haittaa varsinkaan perhepiirissä puhua "väärin".

Minä kirjoitan myös kanttarelli, vaikka suositus on 'kantarelli'. Sanotko sinä, Kyllästynyt, kantarelli (niin kuin sana kirjoitetaan) vai kahdennatko puheessa t-kirjaimen, niin kuin useimmat suomalaiset? Mitä mieltä äitisi on tästä?

Kirjoitan "kantarelli" - ja sanon "kantarelli". Äidin oppeja nekin, että sekunti on sekunti, mutta Atlantin valtameri Atlantti, että kangaspuilla kudotaan, neulalla ommellaan - ja (sukka)puikoilla neulotaan.

[Kyllästynyt]

Kyllästynyt, järki ja suomen ymmärtäminen sanoo senkin, ettei kyse ole hetekkasta, vaan hetekasta.
Suoraan sanottuna: mielestäni nolaat vain itseäsi, jos vielä jatkat vääntöä hetekan 'oikeakielisyydestä'. Mutta omapa on asiasi.

Millä perusteella Heteka-tehtaan rautaputkisänky olisi järjen ja suomen kielen ymmärtämisen perusteella "hetekka"?

En tiedä mitä tarkoitat nolaamisella, mutta pidän omituisena, etten sinun mielestäsi saisi olla ärsyyntynyt väärän muodon käyttämisestä.

[Mirri]

Ja totta puhuakseni, kyllä me vieläkin hetekkaa käytämme, vaikka tiedämmekin oikean muodon. Heteka on epäluonteva suomen kielen sana, koska se muistuttaa taivutusmuodoissaan astevaihteluun osallistuvia sanoja, mutta ei kuitenkaan ole sellainen. Minua ei edes kieli-ihmisenä yhtään haittaa varsinkaan perhepiirissä puhua "väärin".

Onhan se kunnian osoitus menneiden vuosikymmenten upealle tuotekehittelyfirmalle nimeltään Heteka Oy, jos sitä ei muistella pelkästään hetekan vuoksi.
Mielestäni on tosi fiksua ja ajattelevaista erottaa hetekka Hetekasta, jottei edesmenneen firman - Hetekan - kaikki muu tuotekehittely ja tuotanto hautautuisi joka kodissa aikanaan komeilleen hetekan alle.

Jos minä voisin päättää kieliasioista, niin hetekka olisi hetekka, ja sillä siisti. On valitettavaa, että Heteka Oy muistetaan vain kotien hetekoista. Ehkä hetekka on ollut entisaikojen helsinkiläisten yritys erottaa koteihin suunnitellut Heteka-sängyt Heteka Oy:n muusta ja varsin monipuolisesta tuotannosta ja tuotekehittelystä.

Luojan kiitos, missään ei ole sanottu, että hetekka olisi väärä ja virheellinen sana Heteka Oy:n kehittämien ja omana aikanaan upeiden sänkyjen nimityksenä.

[Hilppa]

Kahvi, tuolla Kielikellon sivulla on lisätietoa noista käsityöverbeistä: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=564

En ole muuten ikinä kuullut, että kukaan neuloisi sukkaa vartailla - kas kun ei heinäseipäillä. En taida edes tietää, mitä tarkoittaa sana "varras". Minun tekisi mieli kokeilla neulomista sasliktikuilla, kun ei ole varaa ostaa bambupuikkoja.

Markus Tuormaan teos "Puutyöt — pärekorista pistoaitaan" selvittää, kuinka neulepuikot vuollaan lehtokuusamasta (Lonicera xylosteum). Aion kokeilla tuota, jos löydän sopivaa materiaalia. Sen pitää olla tuoretta.

Tuormaa: "Halkaisin kuusaman puikkoja varten nelljänneksiksi. Tiiviistä kuusamapuusta on helppo vuolla aivan ohuita lastuja. Muotoilin puikkojen toisiin päihin paksunnokset. Kuusaman vuollessa syntyy pitkiä ja ohuita lastuja. Aivan puikon kärki ohennetaan huolella ja jätetään hieman pyöreäksi."

Lehtokuusaman asemasta voi käyttää esimerkiksi rusokuusamaa, jota kasvaa pihoilla ja puutarhassa.

[Kyllästynyt]

... Jos minä voisin päättää kieliasioista, niin hetekka olisi hetekka, ja sillä siisti...

Onneksi et ole päättämässä.

... Luojan kiitos, missään ei ole sanottu, että hetekka olisi väärä ja virheellinen sana Heteka Oy:n kehittämien ja omana aikanaan upeiden sänkyjen nimityksenä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heteka

"... Heteka on jättänyt jälkensä suomalaiseen populaarikulttuuriin. Sille on omistettu useampia iskelmä- ja popkappaleita: Veikko Lavin ”Serenadi hetekalle” (1978) ja Kunto Korlinin ”Vanha heteka” (1992); mukaan voitaneen laskea myös Ilona-yhtyeen (termiä hiukan väärin käyttävä) ”Rottinkihetekka” (1987). Mainintana heteka löytyy Juha Vainion kappaleessa ”Eräänlainen sotavetaraani”: ”Mä oon vain yksinäinen sotaveteraani, eikä kukaan lämmitä mun hetekaani”. Lisäksi Pekka Ruuskan kappaleessa ”Matalassa majassa” lauletaan: ”On hetekan syli niin hellä, se mua kannattaa kainosti kitisten - on kuin lepäisi höyhenellä.” Myös Palle lauloi, kuinka ”vaikk’ näyttää että yhdelle, se antaakin unen kahdelle. Ihme tavaton tuo hetekamme on.” Ennen saappaanheiton ja eukonkannon aikaa humorististen suomalaisten urheilulajien kirjoon kuului myös hetekantyöntö (tarkemmin ottaen hetekan sisemmän sängyn, jossa oli pyörät)..."

Ainakin tuossa todetaan, että "hetekka" on väärä muoto.

[Kyllästynyt]

Googletus sanalla "hetekka":

"Tarkoititko "heteka"?