Saappaat karvavuorella - vai vuorilla?

[tuuve m]

Minä käytän itse asiassa silloin, kun joku kirjoittaa väärän tiedon ja olen varma, että mun tieto on oikea. Eli sanon itse asiassa asia on näin... ja pystyn vielä jotenkin todistamaan tietoni.
Mielipiteissä en käytä itse asiassa.

[Psykopatologia]

"Hyvä kysymys!"

[Psykopatologia]

"Niinku" on jo jäänyt pois.

[Kahvi]

Niinku
Niin sanottu ninkuttelu eli runsas niin kuin -konjunktion käyttö on tavallinen ärtymyksen aihe. Tästä viasta syytetään etenkin nuorisoa, jonka puheilmaisua monet pitävät muutenkin huolimattomana.

Paheksujat pitävät niinkua turhana lisukkeena, kielen velttoutena, joka pitäisi karsia puheesta. Kielentutkijat, täsmällisemmin sanottuna keskusteluntutkijat, ovat kuitenkin osoittaneet, että tarpeettomilta tuntuvat pikkusanat ja lisät – sellaiset kuin niinku, kato, tota, nii – itse asiassa ovat keskustelussa merkityksellisiä: niiden avulla rakennetaan vuorovaikutusta. Puhuja ilmaisee niillä asenteitaan omia puheitaan sekä muita puhujia ja heidän sanomaansa kohtaan, esimerkiksi epävarmuutta, arvelua tai hyväksyntää. Niinku-sanan yksi tehtävä on toimia mielipiteen pehmentimenä, likimääräistäjänä. Se jättää puhujalle mahdollisuuden vielä perääntyä: ”Se on niinku tavallaan totta.”

Ninkuttelu on suunnittelemattoman arkipuheen piirre – kukaan ei käytä sitä kirjoittaessaan – ja siksi se on kielenhuollon toimien ulkopuolella. Kielenhuollon kohde on säännötetty, kaikille yhteinen yleiskieli, kirjoitettu ja puhuttu. Arkipuhekieltä ei voi (eikä myöskään pidä) säännöttää, sillä se on vapaata, jatkuvasti liikkeessä, puhujan, ajan ja paikan mukaan vaihtelevaa.

...

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2788

Niinku (nykyään joskus myös muodossa niinq) on puhekielisessa vuorovaikutustilantessa ihan oleellinen asia.

[Kahvi]

Ylläolevasta Niinku -artikkelista nappaan tämän kohdan:

....

Mikään kieli ei ole yhtenäinen ja vaihtelematon järjestelmä, vaan kukin kieli koostuu useista osakielistä: monenlaisista puhutun kielen muodoista, kirjoitetusta kielestä, ammattikielistä. Eri kielimuotojen käyttöalojen ero on periaatteessa selvä, mutta kuten ninkuttelukeskustelu osoittaa, mielipide-erojakin on. ...

Kuten artikkelikin toteaa, niin niinku sopii puhekieleen (ollen joskus jopa tärkeä osa sitä), mutta ei kuitenkaan yleiskieleen, varsinkaan kirjoitettuun sellaiseen - mikä varmaan johtuu siitä, että puhekielisessä tilanteessa vuorovaikutustilanne on erilainen kuin yleiskielisessä tilanteessa. Puhumattakaan virkakielestä, tieteellisestä tutkimuksesta tmv.

Kielenkäytössä on tosiaan useita osa-alueita, enemmän ja vähemmän muoto-, täsmällisyys-, oikeaoppisuus-, yksiselitteisyys- yms vaatimuksien määrittämiä. Siis sen lisäksi, että käyttämäämme kieleen vaikuttaa mm tilanne ja keskustelun toinen/muut osapuolet.

Eli ei oikein voida sanoa, että jokin sana tai termi on ehdottomasti kielletty missä tahansa yhteydessä. Esim käräjäoikeuden tuomiossa ei oikein voi käyttää niinku -sanaa, mutta puhekielessä se on taas joskus hyvinkin tarpeellinen.

[Kahvi]

Työtön on työelämässä mitä suurimmassa määrin, jos hän on työttömyyskorvauksen piirissä. Tuolloin hänen on oltava valmiustilassa vastaanottamaan työ.

Minä olen ollut työttömyyskorvauksen piirissä jo vuoden 2007 marraskuusta. Yhtä ainutta työhönosoitusta ei minun suuntaani ole toimitettu. Olen siis eri mieltä työttömän työelämässä olemisesta.

Joskus kuulee puhuttavan myös työmarkkinoilla olemisesta. Sitä en tiedä, että käsittääkö se myös tilannetta, jossa hakee työpaikkaa (eli on työttömänä).

Niin ja sitten on semmoinenkin termi, kuin työssä käyvä työnhakija - ja vaikka ihan heti sitä ei uskoisi, niin tuollainenkin tapaus voi saada soviteltua ansiopäivärahaa.

[Rane]

Minua ärsyttää, kun jotkut puhuvat kutomisesta, kun tarkoittavat neulomista. Sukkia neulotaan eikä kudota!

[Helmenkalastaja]

Vastaus Mirrin viestiin jonka vahingossa lähes kokonaan tuhosin.

Heteka, hetekan, hetekassa, hetekasta, hetekaan, hetekalla, hetekalta, hetekalle, hetekahan, hetekana, hetekaksi, hetekoineen... en nyt keksi enempää.

Ja mainitsemistasi muodoista (mikä muoto on hetekahan?) hetekka-sanan taivutus poikkeaisi vain muodoissa:
Hetekka, hetekkaa, hetekkaan, hetekkana.

Ps. kysyin mieheltäni, mitä sanaa heilläpäin on käytetty kyseisestä sängystä. Vastaus oli: hetekka.

[Helmenkalastaja]

... Työelämässä oleminen on enemmän kuin töissä käymistä...

Mielestäni termi "olla työelämässä" on teennäinen, jotenkin pompöösi. Mutta kuten sanoin, se on jo vakiintunut termi, en vain pidä siitä.

Uskoisin, että ilmaisu 'olla työelämässä' on syntynyt vastinepariksi ilmaisulle 'olla työelämän ulkopuolella'. Työelämän ulkopuolellahan voi olla monesta syystä, ja sen sijaan että mainittaisiin työttömät, kotiäidit, eläkeläiset, pummit (en keksi enempää) erikseen, voidaan käyttää ilmaisua työelämän ulkopuolella olevat.

[Helmenkalastaja]

Niin ja sitten on semmoinenkin termi, kuin työssä käyvä työnhakija - ja vaikka ihan heti sitä ei uskoisi, niin tuollainenkin tapaus voi saada soviteltua ansiopäivärahaa.

Jos nyt sanoisin olevani tuollainen työssäkäyvä työnhakija, niin ryhtyisittekö kaikki joukolla paheksumaan minua?

[Kahvi]

...

Ja mainitsemistasi muodoista (mikä muoto on hetekahan?) hetekka-sanan taivutus poikkeaisi vain muodoissa:
Hetekka, hetekkaa, hetekkaan, hetekkana.

Ps. kysyin mieheltäni, mitä sanaa heilläpäin on käytetty kyseisestä sängystä. Vastaus oli: hetekka.

Joku säännönmukaisuus kait tuossa konsonantin kahdentumisessa on; toisaalta on mm sanat mustikka, haulikko, luodikko ja toisaalta taas on sanat marja (ei marjja), auto (ei autto) ja hiiri (ei hiirri). Itsehän arvelin, että se erheellinen toinen koo sanaan hetekka on tullut siitä, että tuossa väärässä muodossaan sana sopii paremmin suomalaiseen suuhun. Niin ja tietty se, että puhekielestä on vaikeahkoa huomata, että onko sanassa 2 koota vai 1,5 koota yms.

Ärrsyttävää tietty voi olla havaita muiden käyttävän selvästi väärä kirjoitusasua, mutta mikä nyt ketäkin sitten kuinkakin paljon ärsyttää - omaan kielikorvaani särähtää (muttei välttämättä ärsytä) virheellliset termit. Kuten eilisessä luontodokumentissa, jossa kerrottiin että leguaanin on vaikea käskeä hyljettä siirtymään. Tarkoitettiin tietysti, että pienen elikon on vaikea saada itseään selvästi isompaa siirtymään (käskeminen yleensä on sinänsä helppoa, vaikeaa voi olla sitten kyllä saada se toinen tottelemaan käskyä).

[Kahvi]

Niin ja sitten on semmoinenkin termi, kuin työssä käyvä työnhakija - ja vaikka ihan heti sitä ei uskoisi, niin tuollainenkin tapaus voi saada soviteltua ansiopäivärahaa.

Jos nyt sanoisin olevani tuollainen työssäkäyvä työnhakija, niin ryhtyisittekö kaikki joukolla paheksumaan minua?

Tuskin, kun tuossa ilmaisussa on ikäänkuin posiitivinen klangi tai vire (työssäkäynti = hyvä ja työnhaku = hyvä). Epäilen kuitenkin, että työkkäri ei ole tavoitellut poliittisesti korrektia ilmaisua, tai sellaista jossa sinänsä ehkä negatiivisessa asiasta (osa-aikatyöttömyys) väännetään asian positiivinen puoli esiin (osa-aikatyöllisyys).

Niin tuommoinen "työssä käyvä työnhakija" on tietenkin pätkätyöläinen, vaikka mielikuvaksi voi muodostua sellainen henkilö, joka on täysipäiväisessä työsuhteessa, mutta etsii (parempaa) työpaikkaa.

Työkkärin termi lienee muodostunut niin, että työttömiksi luokitellaan ne, jotka tekevät osa-aikatyötä alle X tuntia viikossa. Työssäkäyvät ovat taas niitä pätkätyöläisiä, joissa viikottainen työtuntimäärä on enemmän kuin tuo X h/vko. Tarve tämmöiseen eroitteluun tullee ehkä tarpeesta tilastoida erikseen täystyöttömät osa-aikatyöttömistä tms. Niin ja onhan työkkärille (jos mille!) oleellista se, että hakeeko joku töitä vai ei. Tuloksena siis tuo ehkä erikoinenkin termi "työssä käyvä työnhakija".

[tuuve m]

Joku säännönmukaisuus kait tuossa konsonantin kahdentumisessa on; toisaalta on mm sanat mustikka, haulikko, luodikko ja toisaalta taas on sanat marja (ei marjja), auto (ei autto) ja hiiri (ei hiirri). Itsehän arvelin, että se erheellinen toinen koo sanaan hetekka on tullut siitä, että tuossa väärässä muodossaan sana sopii paremmin suomalaiseen suuhun. Niin ja tietty se, että puhekielestä on vaikeahkoa huomata, että onko sanassa 2 koota vai 1,5 koota yms.

Niissä konsonanttien kahdentumisissa on se, että konsontantit kahdentuvat, kun niiden alkamaan tavuun on muodostunut pitkä vokaali. Esim. makaa-makkaa, lepää- leppää.
Mutta tämä sääntö ei sovi hetekkaan, jos on heteka vaan se jostain syystä vaan halutaan sanoa hetekka.

ps. en muuten ossaa kovin selkeesti sannoo mutta noin se mennee.

[Kahvi]

Minua ärsyttää, kun jotkut puhuvat kutomisesta, kun tarkoittavat neulomista. Sukkia neulotaan eikä kudota!

Itselleni tuo on ollut aina hieman epäselvää. Mattoja joo kudotaan kangaspuilla, mutta kudotaanko vai neulotaanko sukkia? Entä villapaitoja? Ilmeisesti kuitenkin tarvitaan kutimia, vaikka toimenpide onkin neulominen. Vai mitenkä?

[Kahvi]

Sanojen taivuttaminen aiheuttanee harmaita hiuksia esim maahanmuuttajille, jotka aikuisiässä opettelevat puhumaan ja ymmärtämään suomea. Voi olla hämmennystä aiheuttavaa se, että sanotaan vaikka "ajaessani Uuteenkaupunkiin tuli autoni dieselmoottorin vika". Miksi kummassa paikkakunnan "Uusikaupunki" kohdalla yhdyssanan molemmat sanat taipuvat, mutta kulkuneuvon voimanlähteen kohdalla näin ei käy? Entä taipuuko Uusikaarlepyy -> Uuteenkaalrepyyhyn/Uusikaarlepyyhyn??

Paikkakuntien nimet on tietty oma juttunsa. Tiettävästi mansessa jaksetaan muistuttaa siitä, että mikä ero on sanoilla "Tampereella" ja "Turussa" - no tietty sama ero kuin olla pissalla tai pississä...

[Rane]

Kahvi, tuolla Kielikellon sivulla on lisätietoa noista käsityöverbeistä: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=564

En ole muuten ikinä kuullut, että kukaan neuloisi sukkaa vartailla - kas kun ei heinäseipäillä. En taida edes tietää, mitä tarkoittaa sana "varras". Minun tekisi mieli kokeilla neulomista sasliktikuilla, kun ei ole varaa ostaa bambupuikkoja.

[Kyllästynyt]

... Eli ei oikein voida sanoa, että jokin sana tai termi on ehdottomasti kielletty missä tahansa yhteydessä. Esim käräjäoikeuden tuomiossa ei oikein voi käyttää niinku -sanaa, mutta puhekielessä se on taas joskus hyvinkin tarpeellinen.

Minkälaisessa tilanteessa "niinku" on "hyvinkin tarpeellinen"?

[Kyllästynyt]

Minua ärsyttää, kun jotkut puhuvat kutomisesta, kun tarkoittavat neulomista. Sukkia neulotaan eikä kudota!

Sama asia ärsyttää äitiäni.

[Kyllästynyt]

... Ja mainitsemistasi muodoista (mikä muoto on hetekahan?) hetekka-sanan taivutus poikkeaisi vain muodoissa:
Hetekka, hetekkaa, hetekkaan, hetekkana...

Entä sitten?

... (mikä muoto on hetekahan?)...

Niin, sehän on pääte (-han, -hän), eikä taivutusmuoto.

... Ps. kysyin mieheltäni, mitä sanaa heilläpäin on käytetty kyseisestä sängystä. Vastaus oli: hetekka.

Tuossa kohtaa äitini sanoisi: "Mikä aukko sivistyksessä" - ja minä yhdyn häneen.

PS. Minäkin kysyin mieheltäni, mitä sanaa hän käyttäisi. Vastaus oli: heteka - ja lisäys; "sehän tulee sanoista "Helsingin teräskaluste".

[Mirri]

Kyllästynyt, miten miehesi selittäisi sen, että helsinkiläiset ovat käyneet Hetekalla töissä; Hetekahan on ollut ihmisten työpaikka! Eivät kai hetekalaiset oikeasti sentään Hetekalla nukkuneet?
Johan sen järkikin sanoo, että Hetekalla tehty hetekka oli nukkumista varten.
Vai lieneekö yleissivistyksen puutetta juuri se, ettei hoksata ajatella asiaa siitä paikkakuntakohtaisesta näkökulmasta, että Heteka on ollut firma ja ihmisten työnantaja. Niinpä helsinkiläiset eivät varmaan menneet ostamaankaan Hetekaa, vaan hetekkaa - kuten Psykopatologia tuolla aiemmin jo arvelikin.

Teoria on yksi asia, käytäntö toinen. Se, että etenkin vanhoille helsinkiläisille Hetekan valmistama rautasänky on hetekka, lienee hyvin käytännöllinen asia. Se taas, että esimerkiksi minä en muista enkä ole tiennyt Hetekan olemassaolosta lapsuudessani, selittynee sillä, että Hetekan toiminta päättyi ilmeisesti jo joskus 60-luvun puolivälin kieppeillä. Heteka lakkasi olemasta, hetekka jäi.