Saappaat karvavuorella - vai vuorilla?

[Kyllästynyt]

Kyllästynyt, pyydän sinua poistamaan viesteistäsi viitteet minun mahdollisiin asuinkaupunginosiini. Ne ovat asiattomia ja aiheettomia. Sitä paitsi kyseinen tehdas ei ole koskaan ollut minun 'reviirilläni'; sinä vain et näköjään käsitä sellaista mahdollisuutta. Piikittelet turhaan ja asiattomasti.

Poistan tämän viestin, kunhan sinä poistat pyytämäni.

Poistin - vaikka pidänkin toivettasi hätävarjelun liioitteluna, koska olet itse oma-aloitteisesti kertonut lapsuutesi kaupunginosasta.

Kiitos poistosta; minä poistin oman viestini. Pikkulapsilla on yleensä aika pieni 'reviiri' ja lukutaidottomiakin ovat, kuten hyvin tiedetään. Jos maailmaa tarkastellaan vaunuissa, rattaissa, ja leikkipuistoihin taaperrettaessa, ei siinä paljon ehdi tehtaita näkemään.

Kumma juttu. Kyllä minä tiesin jo ennen kouluikää, että muutaman kilometrin päässä oli Valmetin ja Laten telakat sekä Pansion laivastoasema. Jalostajan tehdas oli suorastaan vieressä, ja kun tuuli kävi idästä ja haisi mädälle kananmunalle, tiesi että viiden kilometrin päässä Vuoksenniskan rautatehtaalla tyhjennettiin masuunia.

[Kyllästynyt]

Hyvinkin saatetettiin lähteä ostamaan "hetekkaa", ei "hetekaa".

En usko, että turkulaiset olisivat puhuneet oikeakielisemmin kuin helsinkiläiset.

[Kyllästynyt]

[... Olen ihmetellyt tätä asiaa jo silloin (ei kovin kauan sitten), kun minulle selvisi lapsuuden hetekkani olevan sekä tuotemerkki (ei yleisnimi tietynlaiselle kaksiosaiselle rautasängylle) että tehdas lyhennenimeltään Heteka Oy.

Onko sinun aivan pakko tahallasi ärsyttää ja käyttää virheellistä muotoa "hetekka"???

[Mirri]

Vielä Mirrille tiedoksi se, etten muista koskaan vaihtaneeni opettajan kanssa sanaakaan hetekasta. Eiväthän ne kouluun liittyneet, eikä niistä koulussa kirjoitettu tai puhuttu, ei ainakaan opettajan kuullen.

Voi olla, ettei ainakaan 60-luvulla olisi äidinkielen aineissa saatukaan kirjoitaa kyseisestä vuoteesta hetekkana/hetekana. Jos olisi haluttu kertoa hetekasta jotakin, olisi ehkä pitänyt kirjoittaa sängystä nimeltään Heteka, tai Heteka-nimisestä vuoteesta.
Heteka on ollut, ja on ilmeisesti edelleen, niin tuotemerkki kuin tehtaan nimi. Eli Heteka; ei sen enempää heteka kuin hetekkakaan.

S. 236 on virheellisesti kirjoitettu yleisnimiksi mono ja heteka, vaikka Mono ja Heteka ovat edelleen rekisteröityjä tavaramerkkejä. Samassa yhteydessä tuotenimeksi mainittu styroksi taas ei ole koskaan ollutkaan tuotenimi, vaan se on yleisnimi, joka on muodostettu aiemmin tuotenimenä käytetystä sanasta Styrox.

https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/oppaat.html

[Kyllästynyt]

Vielä Mirrille tiedoksi se, etten muista koskaan vaihtaneeni opettajan kanssa sanaakaan hetekasta. Eiväthän ne kouluun liittyneet, eikä niistä koulussa kirjoitettu tai puhuttu, ei ainakaan opettajan kuullen.

Voi olla, ettei ainakaan 60-luvulla olisi äidinkielen aineissa saatukaan kirjoitaa kyseisestä vuoteesta hetekkana/hetekana. Jos olisi haluttu kertoa hetekasta jotakin, olisi ehkä pitänyt kirjoittaa sängystä nimeltään Heteka, tai Heteka-nimisestä vuoteesta.
Heteka on ollut, ja on ilmeisesti edelleen, niin tuotemerkki kuin tehtaan nimi. Eli Heteka; ei sen enempää heteka kuin hetekkakaan.

Paitsi, että on todettu nimen "heteka" olevan niin laajalle levinnyt, että se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja yleisnimenä tietyn tyyppisistä rautaputkesta rakennetuista vuoteista.

"Mono" on aivan vastaava tapaus. Monosta on jopa siinnyt verbikin; "monottaa".

[Helmenkalastaja]

Minullakin on muistikuva, että kyseisen tyyppinen sänky olisi ollut hetekka. Minun mielessäni ainakin oli.
Meillä oli hetekka vierassänkynä (meinasin kirjoittaa, ettei meillä kyseisenlaista sänkyä ollut, mutta sitten muistin).
Se oli kuitenkin vähän uudempi versio, yhden hengen sänky ja erivärinen kuin nuo meidän lomakotitalossamme
olevan miehen perheestä peräisin olevat ruskeat hetekat (jollaisia oli kyllä joillakin meidänkin sukulaisilla).
Sama tekniikka kuitenkin. Jalat saattoi taittaa makuuosan suuntaisiksi eli kätevä vierassänkynä.
Eivät minun vanhempani ainakaan korjanneet minun väärää muotoani. Sen muistaisin kyllä.

[Mirri]

[... Olen ihmetellyt tätä asiaa jo silloin (ei kovin kauan sitten), kun minulle selvisi lapsuuden hetekkani olevan sekä tuotemerkki (ei yleisnimi tietynlaiselle kaksiosaiselle rautasängylle) että tehdas lyhennenimeltään Heteka Oy.

Onko sinun aivan pakko tahallasi ärsyttää ja käyttää virheellistä muotoa "hetekka"???

Kyllästynyt, hetekka kuuluu minun sanavarastooni ja on kuulunut jo varhaisesta lapsuudestani lähtien; ei voi mitään. En muokkaile sanavarastoani sinun tahtosi mukaan, joten ärsyyntymisesi kanssa sinun on selviydyttävä ilman minun apuani.

[Mirri]

Urbaani sanakirja tuntee sanat hetekka ja heteka:
http://urbaanisanakirja.com/word/hetekka/26922/
http://urbaanisanakirja.com/word/heteka/

[Psykopatologia]

Erilaiset hetekan sanomismuodot ovat 1950-luvulla saattaneet
olla pikemminkin perhe- kuin kaupunkikohtaisia. Ainakaan työ-
väenluokka ei ollut erityisen tarkka ääntämyksestä.

[Kyllästynyt]

Minullakin on muistikuva, että kyseisen tyyppinen sänky olisi ollut hetekka. Minun mielessäni ainakin oli.
Meillä oli hetekka vierassänkynä (meinasin kirjoittaa, ettei meillä kyseisenlaista sänkyä ollut, mutta sitten muistin).
Se oli kuitenkin vähän uudempi versio, yhden hengen sänky ja erivärinen kuin nuo meidän lomakotitalossamme
olevan miehen perheestä peräisin olevat ruskeat hetekat (jollaisia oli kyllä joillakin meidänkin sukulaisilla).
Sama tekniikka kuitenkin. Jalat saattoi taittaa makuuosan suuntaisiksi eli kätevä vierassänkynä.
Eivät minun vanhempani ainakaan korjanneet minun väärää muotoani. Sen muistaisin kyllä.

Ja minä muistaisin jos joku olisi käyttänyt sanaa "hetekka", koska siihen olisi äitini taatusti tarttunut.
Meillä kun mikään ei "mennyt katki" vaan joko "meni poikki" tai "katkesi", eikä koskaan kysytty "ketä meni" vaan "kuka meni" jne. Jos olisin kuullut sanan "hetekka", muistaisin sen - sekä äitini reaktion kuulemaansa.
Koko pienen ikäni olen siis istunut hetekalla - ja siinä istuivat vieraatkin. Ne samat vieraat jotka äitini suureksi mieliharmiksi kysyivät "ketä sanoi". Muistan nimittäin vieläkin ketkä niin tekivät, ja kuinka äitini (liki sananmukaisesti) raastoi hiuksiaan kun tuollaista kuuli.

[Mirri]

Kyllä minä tiesin jo ennen kouluikää, että muutaman kilometrin päässä oli Valmetin ja Laten telakat sekä Pansion laivastoasema. Jalostajan tehdas oli suorastaan vieressä, ja kun tuuli kävi idästä ja haisi mädälle kananmunalle, tiesi että viiden kilometrin päässä Vuoksenniskan rautatehtaalla tyhjennettiin masuunia.

Kertonee siitä, että sinulla on varhaislapsuudessasi ollut vakituinen ja pysyvä asuinpaikka, johon sait rauhassa tutustua.

[Kyllästynyt]

Urbaani sanakirja tuntee sanat hetekka ja heteka:
http://urbaanisanakirja.com/word/hetekka/26922/
http://urbaanisanakirja.com/word/heteka/

Tuntee, ja niin näytät sinäkin tuntevan. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi oikein.
Vähän sama asia kuin se, että monosta puhuttaisiin "monnoina" - koska aivan varmasti jossakin on perhe jossa on monoista sanottu "mentiin ostamaan uudet monnoot".

[Kyllästynyt]

Kyllä minä tiesin jo ennen kouluikää, että muutaman kilometrin päässä oli Valmetin ja Laten telakat sekä Pansion laivastoasema. Jalostajan tehdas oli suorastaan vieressä, ja kun tuuli kävi idästä ja haisi mädälle kananmunalle, tiesi että viiden kilometrin päässä Vuoksenniskan rautatehtaalla tyhjennettiin masuunia.

Kertonee siitä, että sinulla on varhaislapsuudessasi ollut vakituinen ja pysyvä asuinpaikka, johon sait rauhassa tutustua.

Rauhasta en tiedä mitään, mutta valitettavan pysyvä se kyllä oli.

Psykopatologialle tiedoksi, että perheeni, sukulaiseni ja kaikki perhetuttavatkin olivat kouluja käymättömiä ihmisiä.

[Kahvi]

Itse olen ymmärtänyt, että kansan suussa on ehkä käytetty enemmän muotoa "hetekka" kuin oikeaa muotoa "heteka", ehkäpä siksi, että kaksois-koo "sopii suuhun" paremmin - kuten esim sanoissa "mustikka" ja "puolukka".

Ja toisekseen tuo erheellinen toinen koo voi olla puolikas koo, vähän niinkuin sana "hernekeitto" lausutaan "hernekkeitto".

[Mirri]

Kyllästynyt, mahtavatko kaikki kieleen liittyvät asiat ja ilmaisut mahtua oikein/väärin -ajatteluun? Luulen, että eivät mahdu.
Minun sanavarastossani on hetekka, yksi tärkeimmistä ja arvokkaimmista lapsuusvuosinani oppimistani sanoista, varsinaista äidinkieltä - aivan sama onko sana oikein vai väärin, tai jotakin siltä välillä.

Ärsyyntyessäsi voisit ajatella erilaisia murteita... Kuinka valmis olet kitkemään ihmisten kirjoittamasta kielestä kaikki murresanat pois?

[Kahvi]

Oikeaoppisesti kirjoitetut ja taivutetut sanat ovat tietysti yksi tärkeä puoli kieltä ja kielitietoisuutta, mutta toisaalta voitaneen perustellustikin ajatella, että kielen päätehtävä on kommunikointi, tiedon välitys ja yksi keino käytettäväksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - tällöin pääpaino saattaa (oikeinkirjoituksen sijasta) olla sellainen ilmaisu, joka välittyy mahdolisimman oikein perille.

Ksoka tideetään, että hvyiknin väräin krijiotettua tesktiä on mahodllista lkuea, niin erilaisissa viestintätilanteissa pääpainon tulisi ehkä tosiaan asettua eksaktin oikeinkirjoituksen sijasta ymmärrettävään viestintään.

Vuorovaikutustilanteeseen vaikuttaa tosi moni asia, kuten kenen kanssa on tekemisissä, minkälaisessa tilanteessa, mitä asiaa tekemässä jne. Onhan eri asia esim istua poliisikuulustelussa kuin vaihtaa kuulumisia rappukäytävässä naapurin kanssa.

[Kyllästynyt]

Itse olen ymmärtänyt, että kansan suussa on ehkä käytetty enemmän muotoa "hetekka" kuin oikeaa muotoa "heteka", ehkäpä siksi, että kaksois-koo "sopii suuhun" paremmin - kuten esim sanoissa "mustikka" ja "puolukka".

Ja toisekseen tuo erheellinen toinen koo voi olla puolikas koo, vähän niinkuin sana "hernekeitto" lausutaan "hernekkeitto".

Mistä lähteestä sinä olet "ymmärtänyt" mitä muotoa on "kansan suussa" enemmän käytetty?
Muistaakseni sinulla on ollut suuria vaikeuksia muistaa, ettei suomen kielessä ole päätteitä -ppä, -ppa jne. Niin ollen, en pidä kielikorvaasi niin uskottavana lähteenä, että uskoisin sinun ymmärtäneen "kansan suusta" kuulemasi niin tarkkaan, että luottaisin väitteeseesi siitä, kumpaa muotoa on "enemmän käytetty".

[Kyllästynyt]

Kyllästynyt, mahtavatko kaikki kieleen liittyvät asiat ja ilmaisut mahtua oikein/väärin -ajatteluun? Luulen, että eivät mahdu...

Eivät varmasti mahdukaan, mutta jos kirjoitat murretta, kirjoita sitä johdonmukaisesti. Ja jos kirjoitat yleiskieltä; käytä oikeita muotoja, eikä sellaisia jotka sinä olet omasta mielestäsi jossain kuullut käytetyn.

... Minun sanavarastossani on hetekka, yksi tärkeimmistä ja arvokkaimmista lapsuusvuosinani oppimistani sanoista, varsinaista äidinkieltä - aivan sama onko sana oikein vai väärin, tai jotakin siltä välillä...

Onko muiden pakko kärsiä siitä, että sinä olet kuullut ja oppinut jonkin sanan väärin?

... Ärsyyntyessäsi voisit ajatella erilaisia murteita... Kuinka valmis olet kitkemään ihmisten kirjoittamasta kielestä kaikki murresanat pois?

Kuten jo sanoin; jos kirjoitat murretta - kirjoita sitä johdonmukaisesti. Tietääkseni sana "hetekka" ei kuulu mihinkään murteeseen vaan on vain osoitus tietämättömyydestä.

[Mirri]

Itse olen ymmärtänyt, että kansan suussa on ehkä käytetty enemmän muotoa "hetekka" kuin oikeaa muotoa "heteka", ehkäpä siksi, että kaksois-koo "sopii suuhun" paremmin - kuten esim sanoissa "mustikka" ja "puolukka".

Ja toisekseen tuo erheellinen toinen koo voi olla puolikas koo, vähän niinkuin sana "hernekeitto" lausutaan "hernekkeitto".

Noin minäkin arvelen. Heteka olisi vähän kuin mustika tai puoluka...

Heteka on ollut täysin uusi sana suomessa, eikä sille ole ollut mitään valmista ja soveltuvaa kirjoitus- tai ääntämisasua. Ne ovat muotoutuneet ihmisten arjessa niin puhe- kuin kirjoituskieleen. Paitsi että hetekasta ei menneinä vuosikymmeninä ehkä ole voitu kirjoittaa, koska ei olla tiedetty miten kirjoittaa. Jossakin Heteka-nimisestä sängystä tuli heteka, jossakin toisaalla taas hetekka...

[Kahvi]

Itse olen ymmärtänyt, että kansan suussa on ehkä käytetty enemmän muotoa "hetekka" kuin oikeaa muotoa "heteka", ehkäpä siksi, että kaksois-koo "sopii suuhun" paremmin - kuten esim sanoissa "mustikka" ja "puolukka".

Ja toisekseen tuo erheellinen toinen koo voi olla puolikas koo, vähän niinkuin sana "hernekeitto" lausutaan "hernekkeitto".

Mistä lähteestä sinä olet "ymmärtänyt" mitä muotoa on "kansan suussa" enemmän käytetty?...

No tässä on oikeastaan melko kelpo esimerkki siitä, mihin "yli-innokkaat kielipoliisit" saattavat ehkä toisinaan syyllistyä: sinänsä kieliopillisesti oikein muotoiltu kysymys, mutta itse kysymyksen sisältö on muotopuoli (tms) - kysytään henkilökohtaiseen ymmärrykseen ikäänkuin tieteellistä lähdettä.

Joskus minua ärsytti kaikennäköiset kielipoliisit, jotka nipottivat sinänsä merkityksettömistä yksityiskohdista ollen samanaikaisesti sokeita itse sisällölle. Nykyään annan heidän rauhassa nipottaa, kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja vähemmän stressiäkin tulee nykyasenteellani