Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:Kyllästynyt, ei sana hetekka ole uskon asia. Ei myöskään se, että minä olen suurimman osan elämästäni ollut täysin tietämätön tuotemerkistä nimeltään Heteka, vaikka lapsuudessani hetekkoja oli paitsi minun kodissani myös monessa muussa kodissa...
Pyritkö tarkoituksella ärsyttämään käyttämällä hetekasta nimeä "hetekka"?
Se, että sinä et muista tai muistat väärin, ei yllätä minua. Olen edelleenkin täysin varma, ettei sinun lapsuudessasi ole puhuttu "hetekkoista" vaan hetekoista. Jos sinä et ole ymmärtänyt sanan etymologiaa ja/tai kuullut väärin, sille en (tälläkään kertaa) mitään voi.
Ei tietystikään puhuttu
hetekkoista, vaan
hetekoista. Mutta sanottiin myös, että mene hetekkaan/hetekalle nukkumaan.
Hetekkaan mentiin silloin, kun alaosaa ei nostettu ylös, vaan puolisko jätettiin laidalliseksi. Suuremmassa perheessä saattoi olla hetekkoja, hetekoita, tai monta hetekkaa. Uskon kyllä, että jossakin oli myös useita hetekoja, mutta minun lapsuudestani hetekka taivutuksineen on tutumpi.
Miten asia oli kirjoitettaessa, sitä en muista. Ja kumpaa muotoa minä olisin lapsena kirjoittaessani käyttänyt, sellaisestakaan ei ole muistikuvia. Vielä vähemmän siitä, että miten 60-luvun opettajat olisivat suhtautuneet kirjoitettuun sanaan hetekka.
Kuinkahan usein sana heteka/hetekka on kirjoitettu; sehän on voinut olla puhekielen sana, joka kirjoitettaessa piti korvata jollakin muulla sanalla. Ehkä siksi minäkään en muista ikinä kirjoittaneeni hetekasta mitään, vaan hetekka liittyy muistoissani nimenomaan puhekieleen. Enkä tiedä miten opettajat mahtoivat suhtautua
hetekaan/hetekkaan; jospa he eivät hyväksyneet kumpaakaan sanaa ainekirjoituksessa.