Suomen ulkopolitiikan askeleet ovat vaarassa mennä sekaisin
KOTIMAA 8.10.2014 18:00 http://www.hs.fi/kotimaa/a1412657624658
NÄKÖKULMA Kari Huhta HELSINGIN SANOMAT
Suomen ulkopolitiikan johtoketju on viimepäivinä ollut ahkerasti matkoilla ja on ajoittain joutunut vierailukohteissaan reagoimaan toistensa muissa vierailukohteissa esittämiin näkemyksiin.
Tasavallan presidentiltä Sauli Niinistöltä kysyttiin tiistaina Suomen kantaa Palestiinaan, jota ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) oli kommentoinut maanantaina Moskovassa. Tuomioja sai vuorostaan Moskovassa vastata kysymyksiin pääministeri Alexander Stubbin (kok) haastattelulausunnoista Berliinissä ja Pariisissa viikkoa aiemmin.
Tilanne on ollut otollinen sekaannuksille. Presidentin johtama ulkopolitiikka, pääministerin johtama EU-ulkopolitiikka ja ulkoministerin valitsema aktiivinen rooli on pitänyt sovittaa yhteen niin, että maailmalle välittyisi Suomen linjasta vain yksi viesti. Siinä on tekemistä, vaikka kaikki kolme olisivat Helsingissä.
Ukrainan kriisi on kuitenkin selvästi opettanut. Suomen sitoutumisessa EU:n linjaan Ukrainassa ja Venäjään kohdistettuihin pakotteisiin ei ollut riitasointuja.
Lopulta kentälle ilmaantui kuitenkin vielä yksi pelaaja lisää, eli läntinen naapuri Ruotsi.
Ilmoittaessaan hallituksensa ohjelmasta valtiopäivillä perjantaina, uusi pääministeri Stefan Löfven sanoi, että Ruotsi aikoo tunnustaa Palestiinan valtion. Suuri joukko maita on tunnustanut Palestiinan valtion jo aiemmin, mutta pääosa länsimaista ja kaikki Pohjoismaat paitsi Islanti kytkevät valtiollisen tunnustamisen Israelin ja Palestiinan rauhanprosessiin.
Moskovassa Tuomioja arvioi, että Pohjoismaat päätyisivät yhteiseen linjaukseen Palestiinan tunnustamisessa. Tuomioja ei sanonut, että Suomi noudattaisi Ruotsin esimerkkiä, mutta se jäi selvästi yhdeksi tulkinnaksi.
Tiistaina presidentti Niinistö sanoi Hampurissa Ylelle, ettei Suomi seuraa Ruotsin mielipiteitä Palestiinan valtion tunnustamisessa ja toisti perinteisen tuen kahden valtion periaatteelle, joka edellyttää Israelin ja Palestiinan sopua.
Muut Pohjoismaat eivät ole aikeissa tunnustaa Palestiinaa.
Lopulta ainoa muutos Lähi-idän politiikassa oli Ruotsin uuden demarihallituksen ilmeinen halu päästä eroon pitkäaikaisen ulkoministerin Carl Bildtin linjauksesta. Vaikutti siltä, että Tuomioja näkisi mielellään muutoksen myös Suomen linjauksessa jäljellä olevien ministerikuukausiensa aikana.
Kari Huhta kari.huhta@hs.fi Kirjoittaja on HS:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.
Aiheet SUOMEN HALLITUS LÄHI-ITÄ KARI HUHTA ULKOPOLITIIKKA
