Tarvitseeko lievästi masentunut lääkkeitä?

[Hermes]

Skitsoaffektiivinen on varmaan helppo diagnoosi sen vuoksi, että siihen voi antaa mitä tahansa lääkettä (masennus, neurolepti, lito, whatever).

[Hilppa]

Olet kertonut edeltävässä tekstissä aika monta asiaa. Ymmärsin kuitenkin, että et olisi lievästi masentunut. Onko näin?

Mainitsemasi Bipolaari I tarvitsee olla viiden vuoden oireeton jakso takana, niin saa esimerkiksi useammalta yhtiöltä tapaturma/henki/tai ainakin matkavakuutuksen normaalisti. Eli jos oireetonta jaksoa on kulunut vähintään tuo viisi vuotta, eikö päde joihinkin muihin tilanteisiin myös? Työpaikkahaastattelussa eivät saa kysyä terveydentilasta. Työhöntulotarkastuksessa työterveyslääkäri määrittelee hakijan terveydentilan ja potilas/eli asiakas ei saa valehdella. Jos takana on tuo vähintään viisi oireetonta vuotta, sen pitäisi olla painoarvoltaan oikeudenmukainen vaikutin arviossa, oletko työkykyinen. Lääkäri antaa lausuntonsa, jossa hän antaa päätöksensä, oletko työkykyinen hakemiisi työtehtäviin. Työnantaja päättää, palkkako hän sinut. Koeaikana työnantaja tekee lopullisen päätöksensä.

Noin moninainen kirjo eri diagnooseja vaikuttaa oudolta. Oletko syönyt mielialan tasaajia, Deprakinea tai Litoa?

Olen luullakseni dokumentoinut historiaani ihan tarpeeksi nettiin. En ole esimerkiksi viimeiseen kahteen vuoteen edes nähnyt ketään psykiatria tai psykologia... enkä tahdo nähdä. Miksi ehdotat minulle jotain Deprakinea tai Litoa, jos minulla ei ole kaksisuuntaiseen viittavia ongelmia?

En ole ehdottanut enkä ehdota, en myöskään ole lääkäri. Eikä minulle tarvitse vastata henkilökohtaisessa asiassa, jos ei halua. Kunhan kysyin, koska kerroit aika laajasti, mutta et juuri tuota asiaa.

[Huolieilinen]

Lätkäistään? Ei kuulosta kovin harkitulta ja huolelliselta toiminnalta.

Et vastannut kysymykseen.

[Hilppa]

Lätkäistään? Ei kuulosta kovin harkitulta ja huolelliselta toiminnalta.

Et vastannut kysymykseen.

Kysyit kuinka niin? Kun olin kirjoittanut, että noin moninainen diagnoosi vaikuttaa erikoiselta. Minusta se (diagnoosirypäs) vaikuttaa erikoiselta, koska ihminen on antanut ymmärtää olleensa oireeton vuosikausia ja ilman lääkkeitä.

Selventäviä lisäyksiä.

[Hermes]

Psykologini on tosiaan dokumentoinut ja kertonut moneen kertaan lausunnoissaan, että esimerkiksi käytän paljon filosofisia tai tieteellisiä termejä, mutta käytän niitä juuri epäloogisesti, epäjohdonmukaisesti ja niin edelleen. Siellä lukee puolen vuoden psykologisten testien jälkeen, että ajatteluni on epäloogista, paranoidista, epäjohdonmukaista, yms. Jos näin on, niin esimerkiksi miten epäloogisia *te* olette? Onko teidän hulluudelle tai epäloogisuudelle edes mitään sanaa?

[Hilppa]

... Onko teidän hulluudelle tai epäloogisuudelle edes mitään sanaa?

Kyllä minä oman hulluuteni tunnen. Se on tyhmyys.

[Huolieilinen]

Kysyit kuinka niin? Kun olin kirjoittanut, että noin moninainen diagnoosi vaikuttaa erikoiselta. Minusta se (diagnoosirypäs) vaikuttaa erikoiselta, koska ihminen on antanut ymmärtää olleensa oireeton vuosikausia ja ilman lääkkeitä.

En nyt lähde analysoimaan kenenkään sairaushistoriaa.

Minua kiinnosti yleisellä tasolla, miksi moinen "diagnoosiyhdistelmä" olisi jotenkin outo? Mutta jos tarkoitit vain henk.koht., niin antaa olla.

[Peilikuva]

Kysyit kuinka niin? Kun olin kirjoittanut, että noin moninainen diagnoosi vaikuttaa erikoiselta. Minusta se (diagnoosirypäs) vaikuttaa erikoiselta, koska ihminen on antanut ymmärtää olleensa oireeton vuosikausia ja ilman lääkkeitä.

En nyt lähde analysoimaan kenenkään sairaushistoriaa.

Minua kiinnosti yleisellä tasolla, miksi moinen "diagnoosiyhdistelmä" olisi jotenkin outo? Mutta jos tarkoitit vain henk.koht., niin antaa olla.

Kuka sitä nyt omasta hulluudestaan. Muiden hulluudesta kun on niin paljon helpompi puhua ja avautua.

[Huolieilinen]

Psykologini on tosiaan dokumentoinut ja kertonut moneen kertaan lausunnoissaan, että esimerkiksi käytän paljon filosofisia tai tieteellisiä termejä, mutta käytän niitä juuri epäloogisesti, epäjohdonmukaisesti ja niin edelleen. Siellä lukee puolen vuoden psykologisten testien jälkeen, että ajatteluni on epäloogista, paranoidista, epäjohdonmukaista, yms. Jos näin on, niin esimerkiksi miten epäloogisia *te* olette? Onko teidän hulluudelle tai epäloogisuudelle edes mitään sanaa?

Analysoi vuorostasi psykologi.

[saara]

Psykologini on tosiaan dokumentoinut ja kertonut moneen kertaan lausunnoissaan, että esimerkiksi käytän paljon filosofisia tai tieteellisiä termejä, mutta käytän niitä juuri epäloogisesti, epäjohdonmukaisesti ja niin edelleen. Siellä lukee puolen vuoden psykologisten testien jälkeen, että ajatteluni on epäloogista, paranoidista, epäjohdonmukaista, yms. Jos näin on, niin esimerkiksi miten epäloogisia *te* olette? Onko teidän hulluudelle tai epäloogisuudelle edes mitään sanaa?

Kiitos ja kunnia sille, että meillä jokaisella on edes jotain henkilökohtaista ja omaa.Oma persoonallinen hulluutemme. Ilman sitähän olisimme kaiken aikaa " Ulapalla kuin se muinainen airoton soutuvene" Hulluutemme on kantava elämää edistävä ja mieltä avartava voimavaramme jota ilman elämämme olisi tyhjää köyhää ja vailla tarkoitusta.

[Psykopatologia]

Tutkijat kiistelevät masennuslääkkeiden vaikutuksesta itsemurhiin
Osa tutkijoista väittää, että masennuslääkkeet estävät itsemurhia. Toisten mielestä ne lisäävät itsemurhia.

TIEDE 10.10.2014 5:47 Kalevi Rantanen http://www.hs.fi/tiede/a1412826758058

Sisätautilääkäri Peter C. Gøtzsche sanoi tiedelehti Lancetissa heinäkuussa, että masennuslääkkeistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Gøtzsche on työskennellyt sekä lääketeollisuudessa että sairaaloissa. Parikymmentä vuotta sitten hän oli perustamassa Cochrane Collaborationia, verkostoa, joka arvioi lääketieteellistä tutkimusta. Nyt hän toimii kliinisen tutkimuksen suunnittelun ja analyysin professorina Kööpenhaminan yliopistossa.

Yhdysvaltojen lääkeviraston tutkimuksen ja Cochrane Collaborationin katsauksen mukaan kymmenisen prosenttia potilaista hyötyy lääkityksestä. Gøtzschen mielestä luku on liian optimistinen.

Vaikutusta on tutkittu sokkokokeilla, joissa puolelle potilaista annetaan lääkettä ja lopuille lumelääkettä. Todellisuudessa koehenkilöt tietävät sivuvaikutusten takia, saavatko he lääkettä vai lumetta.

Masennuslääkkeiden haitat on tunnustettu yksimielisesti. Suomalainen käypä hoito -suositus kertoo, että tyypillisten masennuslääkkeiden, SSRI-lääkkeiden, "luonteenomaisia" sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, vatsavaivat ja seksuaaliset toimintahäiriöt.

Erimielisiä tutkijat ovat haittojen ja hyötyjen suhteesta. Gøtzsche katsoo, että lääkkeistä on etupäässä haittaa. Hoitosuosituksen mukaan hyödyt ylittävät haitat.

Tutkijat kiistelevät erityisesti masennuslääkkeiden vaikutuksesta itsemurhan vaaraan. Gøtzsche sanoo, että lääkkeet lisäävät itsemurhia. SSRI-lääkkeiden käyttäjät tekivät erään tutkimuksen mukaan 5–6 kertaa niin usein itsemurhayrityksiä kuin lumelääkettä saaneet.

Hannu Lauerma arvostelee johtopäätöstä: "Potilaista kelpaa plasebokontrolloituihin kaksoissokkokokeisiin vain pieni osa. Hyvin vakavat sairaudet, oheissairaudet, haluttomuus tutkimuksiin ja epäsäännölliset elämäntavat ynnä vastaavat rajaavat kokeiden ulkopuolelle suurimman osan hoidettavista."

Lauerma on tutkimusprofessori, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri.

Lääkkeiden vaikutusta on siksi tutkittava muilla tavoilla, kuten havainnoimalla ihmisten toimintaa todellisissa tilanteissa.

"Samalla kun itsemurhakuolleisuus on pienentynyt Suomessa kolmanneksen, vankiloissa se on pienentynyt puoleen. Muita selittäviä tekijöitä jälkimmäiselle ei oikein ole keksitty kuin masennuslääkkeiden käytön samanaikainen kasvu."

Lauerma tarkentaa, että kaikki masennuksen hoito, myös psykoterapia, voi lisätä itsemurhayrityksiä ensimmäisten viikkojen aikana. Lamautunut ihminen saa äkkiä lisää virtaa. Itsemurhia ehkäisevä teho kehittyy vasta hieman myöhemmin.

Lääkkeistä on helppo riidellä, koska aivojen toiminta tunnetaan huonosti.

SSRI-lääkkeet säätelevät serotoniini-nimisen kemikaalin määrää aivoissa. Lyhenne SSRI tarkoittaa "selektiivistä serotoniinin takaisinoton estäjää". Maallikolle tämä on hepreaa, mutta tutkijatkaan eivät ymmärrä kovin hyvin aivojen kemiaa.

Yhdysvaltojen kansallisen mielenterveysinstituutin johtaja Thomas Insel sanoi heinäkuussa Massachusettsin teknillisen instituutin lehdessä, että "aivot eivät ole keittokulho", johon voidaan lisätä jotain maustetta. Ne ovat mutkikas "verkkojen verkko".

Näiden verkkojen tutkimus on alkuvaiheessa. Tutkijat varoittavat liian yksinkertaistetusta viestinnästä, jonka tulos voi olla päinvastainen kuin halutaan.

Yhdysvaltalainen ryhmä julkaisi kesäkuussa lääketieteellisessä BMJ-lehdessä tutkimuksen juuri viestinnän vaikutuksesta nuorison itsemurha-alttiuteen. Maan lääkevirasto oli kertonut vuonna 2003, että masennuslääkkeet voivat lisätä itsemurhariskiä. Mediakohun tuloksena monet nuoret lopettivat lääkkeiden käytön.

Todellisuudessa itsemurhayritykset lisääntyivät. Onni onnettomuudessa oli, että toteutuneiden itsemurhien määrä ei kasvanut.

[Psykopatologia]

(- -)
Yhdysvaltojen lääkeviraston tutkimuksen ja Cochrane Collaborationin katsauksen mukaan
kymmenisen prosenttia potilaista hyötyy lääkityksestä. Gøtzschen mielestä luku on liian
optimistinen.
(- -)

Luku on kovin alhainen. Olisi hyvä tietää, k e t k ä 10 %!

[Kuutar]

(- -)
Yhdysvaltojen lääkeviraston tutkimuksen ja Cochrane Collaborationin katsauksen mukaan
kymmenisen prosenttia potilaista hyötyy lääkityksestä. Gøtzschen mielestä luku on liian
optimistinen.
(- -)

Luku on kovin alhainen. Olisi hyvä tietää, k e t k ä 10 %!

Voisiko olla niin, että vain 10 prosenttia masentuneista on sillä tavoin masentuneita, että kyseessä on lääketieteellinen sairaus?
Miten voi edes erottaa normaalin alakuloisuuden lievästä masennuksesta?

[Psykopatologia]

Tutkimalla.

[Kuutar]

Tutkimalla.

Missä sinun mielestäsi menee raja? Kuinka alakuloinen voi olla, ilman että kyseessä on masennus?

[Psykopatologia]

En ala selvittää noin vaikeaa.

[Kuutar]

En ala selvittää noin vaikeaa.

Saako olla masentunut, jos tykkää olla?

[Kuutar]

En ala selvittää noin vaikeaa.

Saako olla masentunut, jos tykkää olla?

Vastatkaa tähän.

[Kyllästynyt]

En ala selvittää noin vaikeaa.

Saako olla masentunut, jos tykkää olla?

Vastatkaa tähän.

Oksymoron.

[Kuutar]

En ala selvittää noin vaikeaa.

Saako olla masentunut, jos tykkää olla?

Vastatkaa tähän.

Oksymoron.

Piti lukea wikipediasta:

Oksymoron (kr. oξύμωρος) eli itseristiriita on retorinen kuvio, joka yhdistää kaksi vastakkaista tai toisensa kieltävää käsitettä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oksymoron
Mielestäni ei ole, sikäli jos ja kun masennusta ei määrittele henkilö itse, vaan masennuksen kriteerit voidaan määritellä ja päättää äänestyspäätöksillä tautiluokitukseen. Tässähän oli puhe nyt siitä, missä menee "normaaliin" elämään kuuluvien masennuksen tunteiden ja sairaudeksi määriteltävän lievän masennuksen raja.

Minä ajattelen, että jos ihmisen tunteille on jokin syy, jokin syy-seuraussuhde, kyse ei ole sairaudesta vaan on luonnollista, että ihminen reagoi elämänsä tapahtumiin myös tunteillaan.