Kirjoittaja Mirri » 01.09.2014 22:41
Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee.
Lintu pieni syksyn tieltä muille maille rientelee.
Minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekään,
tänne tänne jäädä täytyy, syksyhyn ja ikävään.
Tuollaista lapsilla laulatettiin syksyisin minun ollessani tarhaikäinen. Niin paljon kielteistä asennetta sanat tihkuvat, ettei ihme, että minusta kasvoi kaamosmasentuja. Tai saattoihan asia olla toisin päin; sanoitus kolahti syysapeaan mieleen, joka on vallannut minut ties miten varhaisina vuosinani. Laulu oli lempilauluni, joka vetosi minuun syvästi.