Tarvitseeko lievästi masentunut lääkkeitä?
19.8.2014 17:06 | 13 | Henrik Suni HELSINGIN SANOMAT
_____________________________________________________________________________________
Video 0:42
Yli 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä, vaikka niiden todellisista hyödyistä kiistellään.
Kriitikoiden mukaan lääkkeistä saattaa olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.
_____________________________________________________________________________________
Saako masennuksesta kärsivä liian usein käteensä vain purkin pillereitä? Syyskuun alussa järjestettävässä
Mielenterveys ja medikalisaatio -seminaarissa nostetaan pöydälle suomalaisessa terveydenhuollossa muhiva
riita masennuksen lääkehoidosta.
Yli 430 000 suomalaista hoitaa masennusta lääkkeillä ja luku kasvaa vuosi vuodelta, mutta lääkkeiden hyödyistä masennuksen hoidossa kiistellään kiivaasti.
Helsingissä järjestettävän seminaarin pääpuhujana on riippumattoman tutkimusverkoston The Nordic Cochrane Centerin johtaja
Peter Gøtzsche, jonka mielipide aiheeseen on selvä. Masennuslääkkeiden käyttö on tehotonta ja jopa vaarallista.
Hoitosuositusten laatijoiden mukaan lääkkeiden teho ja hyöty on kiistaton.
Lääkehoitoa kritisoivien perusväittämä on tämä: lääkkeitä määrätään liian herkästi ja niillä hoidetaan vain oireita sen sijaan, että keskityttäisiin todellisen ongelman hoitoon.
"Masennuksen hoidossa ei pyritä sen laajempaan ymmärrykseen. Lääkkeet ovat liian usein se ensimmäinen ja ainut hoitomuoto", seminaarissa puhuva psykoterapian professori Jaakko Seikkula sanoo.
Lääkkeiden ongelma on Seikkulan mukaan siinä, että ne saattavat tarjota nopean avun masennukseen mutta pitkällä aikavälillä niiden teho tutkimusten mukaan häviää.
Lääkkeiden nopea vaikutus voi johtaa ylioptimistisiin odotuksiin jolloin muut hoitomuodot jäävät huomioimatta.
"Masennukseen voi jäädä kiinni, samoin lääkkeisiin. Kun lääkkeitä käyttää vuosia ei enää välttämättä uskalla lopettaa", Seikkula täsmentää.
Lievissä masennuksissa lääkkeiden teho ei Seikkulan mukaan ole juuri lumelääkettä parempi.
Lääkkeiden käyttö ei ole ainoastaan tehotonta, vaan pahimmillaan haitallista, Seikkula sanoo.
"Hermosto ja aivot tottuvat lääkkeisiin. On olemassa paljon tutkimuksia, että lääkkeiden lopettaminen aiheuttaa myös hermostollisia reaktioita ja lopulta masennuksen oireet saattavat jopa pahentua."
Lääkäreiden masennukseen määräämä hoito perustuu Suomessa käypä hoito -suosituksiin. Masennukseen hoitosuositukset laatii työryhmä, jonka puheenjohtaja on psykiatrian professori Erkki Isometsä.
Isometsä on toinen Mielenterveys ja medikalisaatio -seminaarin suomalaisista pääpuhujista.
Isometsän mukaan hoitosuositukset ovat koko lailla kiistattomia.
"Lääkkeiden teho on dokumentoitu sadoissa lumekontrolloiduissa tutkimuksissa, joihin on osallistunut kymmeniä tuhansia potilaita.
joihin on osallistunut kymmeniä tuhansia potilaita. Käypä hoito -suositukset tehdään läpinäkyvästi ja tarkasti tutkimuksiin perustuen", Isometsä sanoo.
Isometsän mukaan kiistoja syntyy kysymyksestä, onko vähäinenkin lääkkeistä saatava hyöty lievässä masennuksessa hoidollisesti merkittävä. Isometsän mielestä on, vaikka asia on välillä suhteellinen.
Lääkkeiden tehoa ei tulisi Isometsän mukaan verrata lumelääkkeisiin, sillä niitä ei voida hoitokeinona käyttää. Tulisi tarkastella eroa siihen, ettei hoideta ollenkaan.
"Hoitamatta jättäminen on selvästi huonompi vaihtoehto kuin hoitaminen. 20 vuodessa on siirrytty siitä, ettei iso osa masentuneista saanut mitään hoitoa siihen, että suuri osa saa edes jotakin hoitoa", Isometsä sanoo.
"Tutkimusten mukaan lievissäkin masennuksissa lääkkeistä on jonkin verran hyötyä. Hyöty vastaa suunnilleen psykoterapeuttisten hoitojen antamaa oirelievitystä. Hoidot ovat kovin erilaisia, mutta molemmilla on paikkansa."
Lääkkeiden haittavaikutuksista Isometsä on eri mieltä.
"Väitetään, että lääkkeet huonontaisivat depression ennustetta. Siitä ei todellista kunnollista näyttöä. Sen sijaan lääkkeiden pitkäaikainen käyttö suojaa masennuksen uusiutumiselta."
"Sivuvaikutukset voivat olla kiusallisia, mutta on harvinaista, että ne olisivat vakavia."
Isometsä jakaa Seikkulan arvion siitä, että terveyskeskuksissa lääkkeet ovat turhan usein se helpoin ratkaisu.
"Lääkkeitä määrätään varmastikin välillä liian kevein perustein. Jos potilaan tilannetta ei pystytä kunnolla arvioimaan, niin päädytään hätäisiin hoitoratkaisuihin ja liian helposti saatetaan kirjoittaa lääkehoitoa. Myös seuranta voi olla heikkoa ja lääkehoito jää tarpeettomasti päälle", Isometsä sanoo.
"Kiireen ja vajeen keskellä ei aina toimita ohjeistusten mukaisesti. Haluaisimme muitakin hoitoja vahvemmin rinnalle, mutta ongelma on, että tämä vaatii lisää monenlaisia resursseja ja maksaa. Ongelma ei ole hoitosuosituksissa."
Yksi syy ristiriitoihin löytyy psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen mukaan ihmiskäsityksen erilaisuudesta. Joidenkin mielestä masennus on häiriötila aivoissa ja sen voi korjata lääkkeillä.
Tikkanen haluaa ampua väitteen alas.
"Pääosa masennuksesta johtuu elämässä tapahtuneista asioista kuten vastoinkäymisistä ja uupumuksesta."
Tikkasen mielestä voimavaroja pitäisi ohjata enemmän tilanteen ja potilaan historian kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.
Masentunut voi tarvita lääkkeitä, mutta suuri apu voi löytyä omasta perheestä, ystävistä, unesta ja liikunnasta.
"Tutkimuksen mukaan liikuntaharrastuksen omaksuminen ja sen ylläpitäminen hoitaa lievää masennusta yhtä tehokkaasti kuin lääkkeet. Masennuksen uusimisen ehkäisyssä teho on jopa parempi."
Tikkanen ei kiellä lääkkeiden hyötyä kokonaan. Tapauskohtaisesti ne auttavat, ja vakavissa tapauksissa ne voivat olla välttämättömiä.
"Suosituksia pitää tarkastella, ja keskustella kriittisesti siitä, onko lääkkeiden käytölle aina tieteellistä pohjaa ja hoidollista perustetta."
_
