Oletko itsekäs vai uhrautuva?

Asiaa aiheesta ja sen vierestä

Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 18.08.2014 21:49

Sain itseni taas kiinni uhrautumisesta. Valikoin herneenpalkopussista ne huonoimmat palot syötäviksi ensimmäisinä (jolloin muut tietenkin söivät ne parhaat) ja lopulta sain paljon pienemmän osuuden niitä hyvä palkoja kuin muut.

Sama ilmiö toistuu monessa muussakin asiassa. Mansikkarasiasta jotkut poimivat järjestyksessä aloittaen parhaasta, mutta minä aina päinvastaisessa järjestyksessä. Olen minä sen aikaisemminkin huomannut, mutta jostain syystä tänään minua alkoi nyppiä oma käytökseni. En tietääkseni ole koskaan sanonut saavani pelkkiä tähteitä, joten voin syyttää asiasta vain itseäni. Minulla on käytökselle nimikin; perheenäitisyndrooma.

Kumpaa lajia sinä olet? Syötkö ensin huonoimmat ja säästät parhaat viimeiseksi (ja muille) vai toisinpäin?
Kyllästynyt
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Helmenkalastaja » 18.08.2014 21:51

Samaa lajia kuin sinäkin.
Helmenkalastaja
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Maaria » 18.08.2014 21:53

Sekä että.
Maaria
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Hilppa » 18.08.2014 21:58

Itsekäs. Mutta silti syöntijärjestykseni usein noudattaa samaa kaavaa kuin Kyllästyneellä ja Helmenkalastajalla. Se on lapsuudessa varhain sisäistetty toimintamalli, jolla on usein järkiperusteet (syödään jääkaapista ensin vanhimman päiväyksen tuotteet). Tarkkuus ja huolellisuus ovat mielestäni tuohon toimintamalliin kuuluvia piirteitä.
Hilppa
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 18.08.2014 22:15

Hilppa kirjoitti:Itsekäs. Mutta silti syöntijärjestykseni usein noudattaa samaa kaavaa kuin Kyllästyneellä ja Helmenkalastajalla. Se on lapsuudessa varhain sisäistetty toimintamalli, jolla on usein järkiperusteet (syödään jääkaapista ensin vanhimman päiväyksen tuotteet). Tarkkuus ja huolellisuus ovat mielestäni tuohon toimintamalliin kuuluvia piirteitä.

Kyllä, mutta käyttäytymismalli jossa aina syödään ne nahistuneimmat omenat ensin, johtaa siihen, ettei koskaan saa/syö tuoreita omenia.
Kyllästynyt
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja saara » 18.08.2014 22:50

Kyllästynyt kirjoitti:
Hilppa kirjoitti:Itsekäs. Mutta silti syöntijärjestykseni usein noudattaa samaa kaavaa kuin Kyllästyneellä ja Helmenkalastajalla. Se on lapsuudessa varhain sisäistetty toimintamalli, jolla on usein järkiperusteet (syödään jääkaapista ensin vanhimman päiväyksen tuotteet). Tarkkuus ja huolellisuus ovat mielestäni tuohon toimintamalliin kuuluvia piirteitä.

Kyllä, mutta käyttäytymismalli jossa aina syödään ne nahistuneimmat omenat ensin, johtaa siihen, ettei koskaan saa/syö tuoreita omenia.

Tilanteen mukaan. Joskus hyvinkin itsekäs, toisinaan vähemmän.Lapsuuden peruja tuo ,että syödään vanhimmasta päästä ensin ja aivan näinhän sen kuuluu mennä. Kuitenkaan en aina jaksa uhrautua, varsinkin nyt kun olen yksin, laitan mielestäni "huonoa" ruokaa haaskiin ajattelematta Ambomaan nälkää näkeviä.Ei mikään malliesimerkki.Mutta ei siitä kovin moni nälkää näkevä lapsi hyötyisi jos tarkemmin ajattelee.Hmmm, olikohan tuo nyt ihan oikein sanottu?
Sitä siis yritän todistaa, että en häpeä tunnustaa nauttivani tuoreesta ruuasta .Siksipä pyrinkin ostamaan vain sen määrän jonka arvioin kohtuullisen ajan sisällä käyttäväni.Yksin olemisen etuja.
Viimeksi muokannut saara päivämäärä 18.08.2014 22:54, muokattu yhteensä 1 kerran
saara
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja SADE » 18.08.2014 22:53

Yleensä aina uhrautuva. Jotenkin sen olettaa kuuluvan asiaan..että pitää olla kohtelias muita kohtaan.
SADE
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Hilppa » 18.08.2014 23:00

Kyllästynyt kirjoitti:
Hilppa kirjoitti:Itsekäs. Mutta silti syöntijärjestykseni usein noudattaa samaa kaavaa kuin Kyllästyneellä ja Helmenkalastajalla. Se on lapsuudessa varhain sisäistetty toimintamalli, jolla on usein järkiperusteet (syödään jääkaapista ensin vanhimman päiväyksen tuotteet). Tarkkuus ja huolellisuus ovat mielestäni tuohon toimintamalliin kuuluvia piirteitä.

Kyllä, mutta käyttäytymismalli jossa aina syödään ne nahistuneimmat omenat ensin, johtaa siihen, ettei koskaan saa/syö tuoreita omenia.

Osin logistiikkakysymys. Pitäisi ehkä tarjota myös niitä huonompia muille, jotta aina sama ei syö nahistuneita. Tai sitten jalostaa ne nahistuneet johonkin muuhun muotoon.
Hilppa
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Mirri » 18.08.2014 23:09

Uhrautuvan sorttinen minäkin. Mutta pitkäaikaisena perheenäitinä olen oppinut pitämään puoleni ja keksimään keinoja, joiden avulla en läheskään aina erilaisissa jakamistilanteissa ole jäänyt luopujan ja 'uhrin' rooliin.

Mielestäni herneenpalkopussin jakamiseen tasapuolisesti perheen kesken olisi keinoja, joiden tuloksena kenenkään ei tarvitsisi uhrautua.
Jos on tarkoitus ensin syödä huonoimmat, ne syötäisiin porukalla kenenkään pääsemättä kajoamaan pussin parhaisiin palkoihin ennen kuin huonommat ovat loppuneet. Toinen mahdollisuus olisi, että palkopussin sisältö jaettaisiin kerralla niin moneen osaan kuin perheessä on syöjiä. Jakamisen tuloksena jokaisella olisi oma pussinsa, joka sisältäisi tasapuolisesti niin hyviä kuin huonoja herneenpalkoja. Jako voitaisiin tehdä kaikkien perheenjäsenten silmien edessä, jottei kenenkään tarvitsisi pelätä saaneensa huonoimman pussin.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22309
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 18.08.2014 23:33

Mirri kirjoitti:Uhrautuvan sorttinen minäkin. Mutta pitkäaikaisena perheenäitinä olen oppinut pitämään puoleni ja keksimään keinoja, joiden avulla en läheskään aina erilaisissa jakamistilanteissa ole jäänyt luopujan ja 'uhrin' rooliin.

Mielestäni herneenpalkopussin jakamiseen tasapuolisesti perheen kesken olisi keinoja, joiden tuloksena kenenkään ei tarvitsisi uhrautua.
Jos on tarkoitus ensin syödä huonoimmat, ne syötäisiin porukalla kenenkään pääsemättä kajoamaan pussin parhaisiin palkoihin ennen kuin huonommat ovat loppuneet. Toinen mahdollisuus olisi, että palkopussin sisältö jaettaisiin kerralla niin moneen osaan kuin perheessä on syöjiä. Jakamisen tuloksena jokaisella olisi oma pussinsa, joka sisältäisi tasapuolisesti niin hyviä kuin huonoja herneenpalkoja. Jako voitaisiin tehdä kaikkien perheenjäsenten silmien edessä, jottei kenenkään tarvitsisi pelätä saaneensa huonoimman pussin.

En ole jakamiskeinoja vailla, vaan omaa asennettani tutkailin.
Kyllähän minä, taivaan talikynttilät sentään, osaan jakaa herneenpalot kasoihin tasapuolisesti.
Kyllästynyt
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Mirri » 18.08.2014 23:44

Kyllästynyt kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Uhrautuvan sorttinen minäkin. Mutta pitkäaikaisena perheenäitinä olen oppinut pitämään puoleni ja keksimään keinoja, joiden avulla en läheskään aina erilaisissa jakamistilanteissa ole jäänyt luopujan ja 'uhrin' rooliin.

Mielestäni herneenpalkopussin jakamiseen tasapuolisesti perheen kesken olisi keinoja, joiden tuloksena kenenkään ei tarvitsisi uhrautua.
Jos on tarkoitus ensin syödä huonoimmat, ne syötäisiin porukalla kenenkään pääsemättä kajoamaan pussin parhaisiin palkoihin ennen kuin huonommat ovat loppuneet. Toinen mahdollisuus olisi, että palkopussin sisältö jaettaisiin kerralla niin moneen osaan kuin perheessä on syöjiä. Jakamisen tuloksena jokaisella olisi oma pussinsa, joka sisältäisi tasapuolisesti niin hyviä kuin huonoja herneenpalkoja. Jako voitaisiin tehdä kaikkien perheenjäsenten silmien edessä, jottei kenenkään tarvitsisi pelätä saaneensa huonoimman pussin.

En ole jakamiskeinoja vailla, vaan omaa asennettani tutkailin.
Kyllähän minä, taivaan talikynttilät sentään, osaan jakaa herneenpalot kasoihin tasapuolisesti.

Olet uhrautuva vain, jos itse haluat olla... Hyvä juttu.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22309
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 18.08.2014 23:46

Mirri kirjoitti:
Kyllästynyt kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Uhrautuvan sorttinen minäkin. Mutta pitkäaikaisena perheenäitinä olen oppinut pitämään puoleni ja keksimään keinoja, joiden avulla en läheskään aina erilaisissa jakamistilanteissa ole jäänyt luopujan ja 'uhrin' rooliin.

Mielestäni herneenpalkopussin jakamiseen tasapuolisesti perheen kesken olisi keinoja, joiden tuloksena kenenkään ei tarvitsisi uhrautua.
Jos on tarkoitus ensin syödä huonoimmat, ne syötäisiin porukalla kenenkään pääsemättä kajoamaan pussin parhaisiin palkoihin ennen kuin huonommat ovat loppuneet. Toinen mahdollisuus olisi, että palkopussin sisältö jaettaisiin kerralla niin moneen osaan kuin perheessä on syöjiä. Jakamisen tuloksena jokaisella olisi oma pussinsa, joka sisältäisi tasapuolisesti niin hyviä kuin huonoja herneenpalkoja. Jako voitaisiin tehdä kaikkien perheenjäsenten silmien edessä, jottei kenenkään tarvitsisi pelätä saaneensa huonoimman pussin.

En ole jakamiskeinoja vailla, vaan omaa asennettani tutkailin.
Kyllähän minä, taivaan talikynttilät sentään, osaan jakaa herneenpalot kasoihin tasapuolisesti.

Olet uhrautuva vain, jos itse haluat olla... Hyvä juttu.

Niin kuin niin moni muukin uhrautuja.
Kyllästynyt
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja nohuh » 19.08.2014 09:03

Voi olla itsekäs uhrautuja. Jos jakaa herneet ja korostaa kuinka nyt itselleni otin huonommat herneet.
nohuh
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja SADE » 19.08.2014 09:07

Mieheni on myös uhrautuva minua kohtaan eli tuloksena on se, että kun ollaan kahdestaan niin vaan uhraudutaan toisillemme. Tästä tuloksena esim. se, että kumpikaan ei koskaan halua ottaa viimeistä palaa yms. Kinataan siis siitä, että kumpi nyt ottaa sen viimeisen ihanan suklaakeksin jne. Onko tässäkään mitään järkeä?
SADE
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.08.2014 14:57

Kun puolisot ovat molemmat "uhrautuvia" - kuten kuuluu(kin)
- puntit menevät lopulta tasan.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja SADE » 19.08.2014 16:25

Psykopatologia kirjoitti:Kun puolisot ovat molemmat "uhrautuvia" - kuten kuuluu(kin)
- puntit menevät lopulta tasan.


Välillä itselleni tulee huono omatunto siitä, että jos uhraudun miehelleni liian vähän kun hän on niin uhrautuvainen minua kohtaan. En tiedä, toivotaan, että asia on näin kun Psykopatologia kirjoittaa.
SADE
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.08.2014 16:29

Mutta antaudut hänelle senkin edestä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja SADE » 19.08.2014 16:32

Psykopatologia kirjoitti:Mutta antaudut hänelle senkin edestä.


Mitä nyt tuolla tarkoitatkin, mutta yritän todella antautua ihan oikeasti. Eikö sellainen nainen olisi kiva?
SADE
 

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.08.2014 16:45

Joo, olisi (on).
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57800
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Oletko itsekäs vai uhrautuva?

ViestiKirjoittaja SADE » 19.08.2014 18:04

Psykopatologia kirjoitti:Joo, olisi (on).

Sitten vaan antamaan.
SADE
 

Seuraava

Paluu Romulaatikko



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa