Mirri kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:... Mistä se mainitsemasi arvotyhjiö ja välinpitämättömyys syntyvät, ja miten me näkyvät?
Kyllästynyt, olen jo sanonut sanottavani tästä aiheesta, ja viestini ovat luettavissa...
Jos uskonnottomat vanhemmat eivät ole välinpitämättömiä tai piittaamattomia vaan lastensa parasta haluavia äitejä ja isiä, millä perusteella voi esittää lapsen elävän arvotyhjiössä?
Uskovat vanhemmat voivat olla aivan yhtä välinpitämättömiä tai piittaamattomia kuin uskonnottomatkin, mutta sen lisäksi he syöttävät lapselleen sellaista hölynpölyä, jonka kuka tahansa vähänkin omilla aivoillaan ajatteleva ymmärtää perättömäksi ja totuudenvastaiseksi.
Olet Mirri sanonut:
Mirri kirjoitti:Yksi määritelmä voisi olla, ettei vanhemmilla ole minkäänlaista arvomaailmaa, tai he pitävät omat arvonsa piilossa, ja tarjoilevat lapsilleen kehdosta lähtien valittavaksi monenlaista. Tuollaisessa tilanteessa 'arvotyhjiö' voisi syntyä lapsen joutuessa valitsemaan kuin suuressa marketissa runsaan valikoiman äärellä.
ja
Mirri kirjoitti:... Psykopatologian kanssa olen eri mieltä siinä, että vanhempien arvomaailma aina välittyisi lapselle vanhempien käyttäytymisessä. Ei se välity, jos vanhemmat tekevät kaikkensa pitääkseen arvomaailmansa piilossa lapseltaan. Silloin lapselle välittyy vain sekasotkuinen ja epämääräinen 'sillisalaatti', jonka keskellä hämmentynyt lapsi yrittää selviytyä parhaan kykynsä mukaan. Syntyy 'arvotyhjiö', jossa lapsi hapuilee pitävää jalansijaa...
En vieläkään ymmärrä, millä perusteella uskonnottomien vanhempien lapsi joutuisi henkisesti syömään "sillisalaattia" tai "hapuilemaan pitävää jalansijaa" - tai miksi uskonto (joka on valhetta alusta loppuun) olisi parempi arvomaailma lapselle kuin totuus.
Vielä vähemmän ymmärrän sitä, että lapselleen iltarukoilua opettava vanhempi hurskastelee sillä, että vanhempi joka vakuuttaa lapsen olevan turvassa, valehtelee lapselleen ja että:
Lihavointi minunMirri kirjoitti:Paha voi tapahtua muualla kuin omassa sängyssä, ja lapsen yöllinen hätä voi olla hyvin perusteltua. Pahimmillaan aikuinen tekee itsensä tyhmäksi, ellei suorastaan valehtelijaksi, yrittäessään vakuutella, että lapsi voi nukahtaa aivan rauhassa, häntä ei uhkaa mikään, hän on turvassa ja kaikki on hyvin.
Minä en ole leikkinyt tai provoillut. Mielestäni on pöyristyttävää, että joku omiakin lapsia kasvattanut ihminen sanoo, että "pahimmillaan aikuinen tekee itsensä tyhmäksi, ellei suorastaan valehtelijaksi" jos hän "yrittää vakuuttaa lapselle", ettei lasta uhkaa mikään vaara vaan lapsi voi nukkua aivan rauhassa.

