Marjatta Snellman on tehnyt töitä opaskoirakoulutuksen eteen yli 35 vuotta, ja Elmo aloittaa pian
opaskoirakoulutuksen. "Opaskoirat ovat harvinaisia, ja niiden kouluttaminen on kallista. Kanta on
niin pieni, ettei ole varaa hukata yhtäkään koiraa sairauksille."
TEEMAT ELÄMÄ & TERVEYS >> IHMISET http://www.hs.fi/ihmiset/Professori+Mar ... =hs-top4-1
Professori Marjatta Snellman tietää, että söpön
koiravideon bulldoggi saattaa olla vakavasti sairas
25.7.2014 10:12 | 5 | Petra Sneck HELSINGIN SANOMAT
Kuusivuotias Marjatta Snellman seisoi pilttuussa katsomassa, kuinka naapuritalon rakas hevonen makasi lattialla tuskissaan.
Pikkutytön kauhuksi eläinlääkäri ei pystynyt pelastamaan hevosta. Elettiin 1940-luvun loppua.
Myöhemmin eläinlääketieteen professori Snellman on arvellut, että hevonen sairastui luultavasti verenmyrkytykseen,
joka johtui huonojen valjaiden aiheuttamasta ihotulehduksesta.
Eläinlääkäriksi pikku-Marjatta oli päättänyt ryhtyä jo ennen naapurin hevosen kuolemaa, vaikka hänen isoisänsä oli ehdottanut
pulavuosien innoittamana lihakauppiaan uraa.
"Siellä pilttuussa ymmärsin, että eläinlääkäriä todella tarvitaan, vaikka hän ei pystykään kaikkeen. Samalla ajattelin,
että jos minä itse
olisin eläinlääkäri, varmasti pystyisin", Snellman kertoo hymyillen.
Myöhemmin innostus vaihtui koiriin. Oman koiran Snellman sai vuosien kinuamisen jälkeen. Hienoista sukulinjoista peräisin oleva skotlanninpaimenkoira osoittautui lähes sokeaksi. Koira sairasti perinnöllistä silmäsairautta, jota ei vielä osattu diagnosoida.
"Itkin yöt pelätessäni, että mitä jos koira onkin aamulla sokea. Koiran sairastaminen on omistajalle kamalan stressaavaa."
Snellmanille ehdotettiin, että koira vaihdettaisiin toiseen, mutta se oli mahdoton ajatus.
"Vaihtamisella onkin sitten ratsastettu vuosikymmeniä. Että jos on virheellinen koira, vaihdetaan vain uuteen, ja asia on sillä
selvä", hän sanoo.
Neljä vuotta sitten eläkkeelle Helsingin yliopiston pieneläinsairaalasta jäänyt Snellman on puhunut koirien jalostuksen aiheuttamista
ongelmista yli 30 vuotta.
Hän havahtui asiaan, kun vastaanotolle tuli Japanese chin -rotuinen koira, jonka epäiltiin sairastavan epilepsiaa. Sen silmät harottivat
eri suuntiin, mutta se oli voittanut arvostettuja palkintoja koiranäyttelyissä.
Samojen omistajien toinen koira taas ei ollut saanut palkintoja, koska sen nenä oli hieman liian pitkä. "Ulkomuototuomarit ehkä
ajattelevat, että koira on taideteos. Kunhan siluetti on oikea, muulla ei ole niin väliä."
Snellman on ollut mukana perustamassa Suomen Kennelliiton jalostustieteellistä toimikuntaa, ja hänet on palkittu muun muassa
Vuoden eläinlääkärinä 2007.
Silti Snellmanilla on myös vihamiehiä.
"Joissain piireissä ajatellaan, että esiin tuomani ongelmat ovat vain ilkeän mielikuvituksen tuotetta. Ihan kuin vihaisin näitä koiria,
vaikka todellisuudessa säälin niitä ja haluan auttaa. Koiraressukat, eivät ne valita ja syyttele, vaan kärsivät hiljaa."
Koirien oikeuksien puolustaja ei suinkaan halua, että kaikki pienet ja lyhytkuonoiset rodut hävitetään. Rodut vain pitäisi palauttaa elinkelpoisemmiksi.
"Youtubessa on pilvin pimein videoita, joissa söpö mopsi tai bulldog nukkuu lelu suussa. Tosiasiassa bulldogit eivät pysty nukkuessaan
hengittämään, jos niillä ei ole jotain suussa. Kuorsaaminen kertoo vaikeasta uniapneasta. Siinä ei ole mitään söpöä."
Suomessa koirien jalostuksessa ollaan silti menossa parempaan suuntaan. Snellmanin mukaan Kennelliitto on tehnyt hienoa työtä
kiinnittämällä huomiota jalostuksen epäkohtiin. Myös muutama näyttelytuomari on alkanut ymmärtää terveysasioiden päälle,
hän kertoo.
"Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa eturintamassa. Olen siitä iloinen ja ylpeä."
Snellmanin mukaan koirien pelastaminen voi onnistua, jos esimerkiksi normaali kallonmuoto saadaan takaisin risteyttämällä
sopivia rotuja.
"Kennelliitossa on onneksi ollut sitä henkeä, että voidaan ajatella joitakin risteytyksiä edes rodun sisällä."
Esimerkiksi suomenpystykorvan geneettistä kantaa on pyritty tervehdyttämään ottamalla kantakirjoihin Venäjältä tuotuja
pystykorvia.
Snellmanilla on edelleen Helsingin yliopiston kanssa professorisopimus. Hän myös keskustelee aktiivisesti koirien jalostusasioista
kollegoidensa kanssa ympäri maailman.
Nyt Snellmanin aikaa vie Vantaan Asolassa sijaitsevan omakotitalon myynti. Haussa on koti, jossa Snellmanin ja hänen aivoinfarktista
toipuvan aviomiehensä olisi helpompi asua. On aika keskittyä ihmisiin, lukemiseen ja espanjan kielen parantamiseen. Omalle koiralle
ei juuri nyt ole aikaa.
"Voin hyvillä mielin luottaa siihen, että koirarotujen tervehdyttämiseen tähtäävällä työlläni on suuri määrä jatkajia."
KOLME NOPEAA Pahimmassa pulassa olevat koirarodut 2:00 http://www.hs.fi/ihmiset/Pahimmassa+pul ... 6172737326
