Hyvinvointivaltio uusiksi!

[Psykopatologia]

UUTISET >> POLITIIKKA http://www.hs.fi/politiikka/Rahoituspro ... tif&sivu=1

Rahoitusprofessori:
Opintorahaa pitäisi pienentää ja "koulutusta vastaavan työn" voisi unohtaa
17.7.2014 14:17 | 6 | Pia Elonen

PORI. Valtio on mennyt liian pitkälle. Hyvinvointivaltio pitää määritellä uudelleen. Suomi paapoo liikaa kansalaisiaan. Näin lataa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Puttosen mielestä hyvinvointivaltio on mennyt askeleen liian pitkälle.

Tämä näkyy esimerkiksi opintotuissa. Nyt valtio jakaa opintorahaa, kun 1960-luvulla otettiin lainaa, Puttonen kärjistää muutoksen.

"Valtio on yrittänyt hyvää, mutta käytännössä tuki on johtanut siihen, että opintoajat pitenevät. Aiemmin lainan takia oli kiire valmistua ja päästä töihin maksamaan opintolainaa pois. Nyt ei oteta lainaa, vaan tehdään opintoaikana töitä ja valmistuminen siirtyy", Puttonen sanoi Porissa, jossa hän osallistui Suomi-areena-tapahtumassa Pörssisäätiön keskustelutilaisuuteen hallituksen talouspolitiikasta.

"Opintorahaa pitäisi pienentää. Se olisi myös opiskelijoiden etu. Nyt opinnoista nautiskellaan silloin, kun omilta töiltä ehditään. Valtio on mennyt liian pitkälle paapoessaan kansalaisiaan."

Puttosen mukaan koko hyvinvointivaltio pitää määritellä uudellaan. Hän ihmetteli tunnetaanko muissa kielissä esimerkiksi käsitettä "subjektiivinen päivähoito-oikeus". Siinä Puttosen kuvailun mukaan vanhemmat jäävät kotiin ja lapset viedään hoitoon saamaan virikkeitä.

Muita roskiin heitettäviä käsitteitä ovat Puttosen mielestä eläkkeelle "pääseminen" sekä "koulutusta vastaava työ".

"Ei sellaista olekaan."

Eläkkeen puolestaan pitäisi taata riittävä turva, mutta on eri asia, pitääkö sen mahdollistaa "itsensä toteuttaminen".

Opintorahan, päivähoidon ja eläkejärjestelmän lisäksi liian pitkälle on menty yritystuissa.

"Niissäkin valtio yrittää auttaa, mutta tulee samalla tuhonneeksi sen luovan tuhon, joka yrityssektorilla vallitsee."

"Nekin yritykset, jotka pärjäisivät ilman tukia, kokevat että niidenkin pitää saada tukia, kun muutkin saavat. Se on jo kilpailutekijä. Tässä on menty liian pitkälle."

Kovin mairittelevaa kuvaa Puttonen ei antanut myöskään Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kesäkuussa päättyneestä kolmivuotiskaudesta.

"Ensimmäiset kaksi vuotta hallituksessa oli vaan fantastista. Oltiin niin erinomaisia ja ihmeteltiin Kreikan sokeuttamina, miten muut ovatkin voineet niin ryssiä asiansa."

Nyt karu totuus on Puttosen mukaan paljastanut.

Hän ihmetteli luopuvan Kataisen puhetta siitä, että "kaikki isot asiat on tehty". Puttosen arvion mukaan hallitus ei saanut maaliin yhtään ainutta isoista tavoitteistaan. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet 72 prosentin työllisyysasteesta, 5 prosentin työttömyydestä tai julkisen talouden tasapainosta eivät toteutuneet.

"Hallitus on aktiivisesti ollut saavuttamatta näitä itse itselleen asettamia tavoitteita."

Samaan keskusteluun osallistunut eläkeyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio muistutti, että Kataisen hallituksen tärkeimmät hankkeet, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ja kuntarakenteen uudistaminen, ovat myös vielä käytännössä tekemättä.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen nosti hallituksen kauaskantoisimmaksi päätökseksi jo kevään 2011 hallitusneuvotteluissa tehdyn päätöksen, että valtiontalouden sopeutuksesta puolet tehdään menoleikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla.

Sopeutusta tehdään kaikki kuripaketit mukaan lukien noin seitsemällä miljardilla eurolla.

"Tämä on johtanut massiivisiin veronkiristyksiin. Se on hallituksen merkittävin päätös – ei kuitenkaan paras. Itse asiassa se on huonoin päätös. Huonoin ja merkittävin", Lehtinen linjaa.

Myös Ritakallion mielestä hallituksen olisi pitänyt painottaa enemmän säästöjä eli menoleikkauksia. Kun menoja on kasvatettu hyvässä talouskehityksessä, nyt niitä pitäisi purkaa.

"Ripeä talouskasvu johti meidät hyvänolontunteeseen ja julkisen sektorin kulukuorma kasvoi liian isoksi. Nyt menoja pitäisi nyt purkaa."

Ritakallion mielestä Suomen taloudessa on oltu liian optimistisia jo pitkään. Velkaa voi ottaa, jos sillä rakennetaan jotain kestävää, vaikkapa rautateitä, jotka voivat luoda talouskasvua.

"Jos velalla rahoitetaan liian hyviksi nousseita palveluita, se on syömävelkaa, joka ei tuo talouskasvua. Se on virhe, johon Suomessa on sorruttu jo pidempään, myös aikaisempien hallitusten aikana."

Puttosen mukaan Suomessa on puute kasvun ideoista. Ennen hyvin porskuttaneet metsäteollisuus ja it-sektori ovat nyt vaikeuksissa eikä tilalle ole keksitty uusia ideoita.

"Ja niin kauan kuin meillä ei ole ideaa, velkaantuminen on vain syömävelan ottamista.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mielestä hallituksen isoin päätös oli, että se päätti pysyä vallassa.

Nyt Kataisen tilalle on astunut Alexander Stubb. Hänelle Puttosella oli yksi neuvo: "Vähemmän tviittejä, enemmän tekoja. Eikä enää yhtään selvitystä."
_

[Psykopatologia]

(- -)
Ritakallion mielestä Suomen taloudessa on oltu liian optimistisia jo pitkään. Velkaa voi ottaa,
jos sillä rakennetaan jotain kestävää, vaikkapa rautateitä, jotka voivat luoda talouskasvua.
(- -)

Näin juuri! Mutta ei esimerkiksi raitioteiden (turha) rakentaminen Tampereelle mitään
talouskasvua tuo. Korkeintaan se parantaa hetkeksi työllisyyttä. (Vihreiden sponsoroima
idea. Onko kansalaispalkka umohtunut?)

[Kyllästynyt]

Opintotuen pienentäminen pidentää opiskeluaikaa, koska opiskelijan on hengenpitimikseen käytävä myös töissä (otti lainaa tai ei), mutta noissa muissa kohdissa olen samaa mieltä herra Puttosen kanssa.

[Psykopatologia]

Ottaa vaan lainaa. Opiskelijoiden menot ovat kohtuuttomia.

[Kyllästynyt]

Ottaa vaan lainaa. Opiskelijoiden menot ovat kohtuuttomia.

Eivät ne kaikilla ole. Jotkut ostavat opiskeluaikanaan oman asunnon ja toiset ovat tonnikala- ja nuudelidieetillä.

Asuminen (vuokrakulut) on Suomessa törkeän kallista.

[Hilppa]

Eläkkeen puolestaan pitäisi taata riittävä turva, mutta on eri asia, pitääkö sen mahdollistaa "itsensä toteuttaminen".

Aika monelle eläkeaika taitaa haaveissa olla "itsensä toteuttamisen" aikaa.