Palvelukseen astuu 12 800 nuorta

[Psykopatologia]

UUTISET >> KOTIMAA http://yle.fi/uutiset/vaki_varuskunniss ... f=leiki-uu

Kotimaa 7.7.2014 klo 6:57 | päivitetty 7.7.2014 klo 6:57

Väki varuskunnissa vaihtuu - palvelukseen astuu 12 800 nuorta
(- -)
Koko maassa palveluksensa aloittaa noin 12 800 nuorta. Nyt aloittavista lyhimmän palvelusajan
suorittaneet kotiutuvat joulukuussa, pisimpään palvelevat ensi vuoden kesäkuussa.

[Psykopatologia]

Minusta yleinen asevelvollisuus -järjestelmä - vaikkakin sika kallis - on ihan paikallaan.
Nykyinen sovellus on apukoulutasoa sikäli, että kokonaiskoulutuksessa tulisi kertaus-
harjoitusten osuuden olla puolet. Kaikkien naistenkin tulisi palvella ainakin kolmen
viikon jakso, jolloin he oppisivat ampumaan. Lisäksi ilmavoimat tulisi lakkauttaa.

[Kahvi]

... Lisäksi ilmavoimat tulisi lakkauttaa.

Miksi?

[Psykopatologia]

... Lisäksi ilmavoimat tulisi lakkauttaa.

Miksi?

Rauhan aikana tarvitsimme ilmavoimia vain YYA:n vuoksi, kun Neuvostoliitto edellytti moista.
Tuolloin ilmavoimat huijasi poliitikkoja satsaamaan kalliisiin hävittäjä-lentokoneisiin, mikä
on pois maavoimien kehityksestä. Jotta hävittäjillä tehtävällä valvonnalla olisi käytännön
merkitystä, tulisi kahden koneen olla lentäjineen startti-valmiina (bunkkerin suojassa).

Sotatilanteessa Suomen 50 konetta vastaan hyökkäisi 200. Parin päivän taisteluiden
jälkeen Suomella olisi 0 konetta ja vihollisella yli 100. Tilanne olisi sama, jos Suomella
ei olisi ollut ilmavoimia ollenkaan.

[Kahvi]

Joo se on toi nykyaikaisen ilma-aseen ylläpito melkoisen kallista lystiä. Tai tarkemmin se on törkeän kallista.

Toisaalta taas ilman lentsikoita viimeksi taidettiin pärjätä 1914-18 isossa rähinässä. Sen jälkeen ne on olleet melkomoisen oleellinen osa armeijaa ja sen toimintakykyä - jopa silloinkin, kun siipiparien määrä on reilusti alivoimainen hyökkääjään nähden.

Ilmavoimien panos-tuotos suhdetta on paha arvioida ilman nykyaikaisen sodankäynnin syvempää tuntemusta, luulen ma.

[Psykopatologia]

Se joka hallitsee ilmaa, hallitsee taistelukenttää.

[Kahvi]

Se joka hallitsee ilmaa, hallitsee taistelukenttää.

Näin se taitaa nykyään mennä, nähtiin jo toisessa maailmansodassa. Mutta jos näet, että Suomen pitäisi luopua ilmavoimista, niin siis samalla haluat suoraan antaa mahdollisen taistelukentän vihollisen hallintaan? Vai mitenkä?

[Psykopatologia]

Kyllä, koska alkutaisteluiden jälkeen tilanne on se, että Suomella ei ole ilmavoimia,
mutta vihollisella on. Ilmavoimiin tuhlatuilla varaoilla voitaisiin parantaa ilma-
puolustusta ja maavoimia sekä järjestää kertausharjoituksia. Suomesta
tulisi jälleen militaristinen valtio.

[Kahvi]

Itse suhtaudun epäillen siihen, että ilmavoimamme olisi kaputt heti ensimmäisten taisteluiden jälkeen - mutta toki mahdollistahan se on. Kun olen mieltänyt, että noi nykyaikaiset Hornetit on melko vaikeita maaleja jopa silloinkin, kun vastapuolella on merkittävä ylivoima.

Tietty täytyy muistaa sekin, että kaikki potentiaaliset konfliktit eivät ole perinteisiä sotia, jossa hyökitään silmille maasta, merelta ja ilmasta käsin. On terrorismia yms.

[Psykopatologia]

Niin täytyy, eikä niihin ilmavoimia tarvita. Tarvitaan supernopeita maavoimia.

[Kahvi]

Helikopterit olisi pop ja nykyaikaa, varsinkin taistelu-sellaiset. Aikanaan eduskunta tyrmäsi moisten hankinnan juuri tuon "taistelu"-sanan takia. Kun eihän nyt rauhaa rakastava kansa mitään niin kauhean aggressivisia vekottimia hanki kuin taisteluhelikoptereita.

[Psykopatologia]

Mutta kallis ja hyvin haavoittuva aselaji. Venäläiset(kin) oppivat sen Afganistanissa.

[Kahvi]

Kallis juu, mutta nopein tapa saada solttuja sinne mihin tarvitaan. Eli olisi oikein oiva peli supernopeille maavoimille.

[Psykopatologia]

Niin olisi, mutta kopteri kuljettaa vain runsaan ryhmällisen miehiä varusteineen.
Jos vastapuolella on Stingerit, tulee kusinen paikka.

[Kahvi]

Tuleva puolustusvoimain komentaja: Näin kävisi, jos Suomeen hyökättäisiin


Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg aloittaa parin viikon päästä puolustusvoimien komentajana. Martti Kainulainen

Parin viikon päästä puolustusvoimien komentajana aloittava kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg vastasi tiistaina Porin SuomiAreenassa kysymykseen siitä, miten kävisi, jos joku valtio päättäisi hyökätä Suomeen.

Tilaisuutta juontanut Petteri Väänänen kysyi Lindbergiltä puolustusvoimien entistä komentajaa, kenraali Gustav Hägglundia lainaten, kannattaisiko Suomeen hyökätä eli tulisiko mahdolliselle hyökkääjälle turpaan.

Lindberg ei vastannut kysymykseen suoraan. Hänen mukaansa asia riippuu siitä, kuka tulee, millä määrällä ja miten.

-Se on kovin spekulatiivista, Lindberg sanoi.

-Suomen puolustusratkaisu on tällä hetkellä sellainen, missä meillä on mainitsemiani työkaluja siinä työkalupakissa. Meillä on korkean teknologian kykyä, ammattiarmeijan elementtejä, Lindberg selitti.

-Sen verran pitää korjata, että ei Suomen ilmavoimat tai merivoimat ole mikään puhdas ammattiarmeija. Sodanajan vahvuus ilmavoimissa on kymmenkertainen verrattuna rauhanajan vahvuuteen. Pelkistän sen sillä, että nykykyvyllä tehdään pääsääntöisesti päivävuoroa, mutta jostain (reservistä) pitää sitten löytyä kykyä tekemään ilta- ja yövuoroakin, jos joudutaan kuukausitolkulla kriisissä toimimaan.

Lindberg päätti esityksensä toteamalla, että Suomen puolustus on uskottava.

Lindberg myös paalutti upseerin täsmällisyydellä, mistä Suomen turvallisuudessa ja puolustuksessa on tällä hetkellä kysymys. IS listasi kolme pääkohtaa.

1. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut


"Ennen Ukrainan kriisiä viime talvena keskustelu oli kovin erilaista. Nyt vallitsee konsensus siitä, että olemme erilaisessa ympäristössä.

Nämä ovat konkreettisia muutoksia meidän ympäristössämme. Emme voi kääntää katsettamme niistä pois.

Kun katsomme itään tai länteen, joukkoryhmityksiä on muutettu, on ollut suurta harjoitusaktiviteettiä. Yhdysvallat on pitkästä aikaa tuonut jonkin verran joukkoja takaisin Eurooppaan, jopa Baltiaan. Nämä ovat konkreettisia muutoksia meidän ympäristössämme. Emme voi kääntää katsettamme niistä pois."

2. Sodankuva on laajentunut


"Ei voi pelkästään tuijottaa alueen laajentamista, vaan tulee katsoa tällaisen konventionaalisen (perinteisen) toiminnan lisäksi laajempaa sodankuvaa. Siitä on myös esimerkkejä Ukrainasta: on taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen painostuksen kombinaatio, jossa on myös informaatiosodankäynnin ja kyberoperaatioiden elementit olemassa.

Jos ennen on luotettu siihen, että saadaan jopa vuotta aikaisemmin ennakkovaroitus siitä, että olemme menossa kohti kriisiä tai sotaa, niin nyt se aika voi olla vain muutamia kuukausia, jopa viikkoja.

Kriisin alkuhetkeä voi olla aikaisempaa vaikeampi määritellä. Jos ennen on luotettu siihen, että saadaan jopa vuotta aikaisemmin ennakkovaroitus siitä, että olemme menossa kohti kriisiä tai sotaa, niin nyt se aika voi olla vain muutamia kuukausia, jopa viikkoja.

Tällöin tulemme siihen, että valmiudessa täytyy olla sellaisia elementtejä, jotka ovat korkeassa valmiudessa, jopa korkeammassa kuin aikaisemmin on nähty. Työkalupakissa ei tule välttämättä olla vain suurta reserviä, jolla on peruskoulutus, eikä myöskään mitään teknoarmeijaa, vaan siellä tulee olla elementtejä, joissa on kumpaakin."

3. Puolustusvoimauudistus - valtava muutos


"Olemme juuri viemässä kirikierroksella loppuun yhtä suurimmista muutoksistamme sodan jälkeen. Meillä on puoli vuotta aikaa tehdä se. Tässä muutoksessa mm. 1500 henkilöä vaihtaa paikkakuntaa.

Tulemme ensi vuonna palauttamaan puolustusvoimien toiminnan tason.

Tulemme ensi vuonna palauttamaan puolustusvoimien toiminnan tason. Se tarkoittaa kertausharjoituksia, reserviläiskoulutusta, maastovuorokausia ja lentotunteja. Se on nyt se, missä olemme puolustusvoimissa juuri tällä hetkellä.

Hävittäjät ja taistelualukset uusittava


Muut SuomiAreenan puolustuspoliittisen keskustelun osanottajat muun muassa kantoivat huolta Suomen puolustusmäärärahojen riittävyydestä edessä olevien suurten kaluston uusimisten edessä.

Ilmavoimien Hornet-hävittäjien uusiminen tulee eteen ensi vuosikymmenellä, sillä niiden käyttöikä loppuu vuoden 2028 tienoilla.

Puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) arvioi, että uudet hävittäjät maksaisivat noin 6–7 miljardia euroa.

Kanerva muistuttaa, että ilmavoimien vanhenevien hävittäjien ohella myös laivaston ikääntyvää aluskantaa pitää uudistaa.

SuomiAreenan keskustelijat olivat taipuvaisia kannattamaan mallia, jonka myötä puolustusmäärärahoja nostettaisiin portaittain 150 miljoonalla eurolla tämän vuosikymmenen kuluessa.

Nämä korotukset riittäisivät Kanervan mukaan kattamaan puolustusvoimien toiminnan peruskulut, mutta eivät tarvittavia kaluston uusimisia.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) muistutti, että ilmavoimien uusien hävittäjien rahoituksen järjestämisestä on päätettävä tämän vuosikymmenen aikana.

Varsinaisesta lentokonevalinnasta voidaan Haglundin mukaan päättää myöhemmin.

Mika Koskinen

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... pos=ok-nln