Elvytys, rakenteelliset uudistukset ym.

[Psykopatologia]

UUTISET >> POLITIIKKA
K O L U M N I http://www.hs.fi/politiikka/Mik%C3%A4+o ... 3488908829

Mikä on Kataisen hallituksen talouspolitiikan tilinpäätös?
23.6.2014 11:23 | 26 | Sixten Korkman

Suomessa hallitus kehuu itseään jos taloudessa menee hyvin, oppositio haukkuu hallitusta jos menee huonosti.
Käsitys, jonka mukaan kaikki riippuu hallituksesta, on kuitenkin harhainen.

Suomen talouteen on viime vuosina kohdistunut ennennäkemätön rakenteellinen kriisi: elektroniikkateollisuus on
romahtanut, paperiteollisuus näivettynyt, ja metalliteollisuus on kannattamaton tai vailla tilauksia. Tässä pääsyy,
minkä takia kansantalouden kehitys on surkeaa.

Kataisen hallitusta on moitittu siitä, että valtiontalouden tavoitteita ei saavutettu. Totta on, että hallitus ei vuosina
2009 – 2013 ole juurikaan kiristänyt finanssipolitiikkaa budjettivajeen pienentämiseksi. Hyvä näin, sillä muuten
taantuma olisi muodostunut kotimarkkinoiden kutistumisen takia vieläkin syvemmäksi.

Hallituksen myötävaikutuksella maahan saatiin palkkamalttia vuosiksi turvaava tuposopimus, mikä on hyvä.
Yhtiöverokannan reipas alentaminen oli järkevä linjaus. Osinkoveroja koskeva ratkaisu oli pulmallisempi ja
ainakin tyylipisteet jäivät vähiin. Ajan mittaan näillä toimilla on merkitystä, nopeasti ne eivät vaikuta.

Kataisen hallituksen suurin epäonnistuminen oli rakenteellisten uudistusten tekemättä jättäminen: soteuudistus
ei juuri edennyt, kuntauudistus jää vaatimattomaksi, eläkejärjestelmästä hallitus ei ole tohtinut esittää mitään.
Hallitus ei kyennyt sovittamaan yhteen asiantuntijatyötä ja poliittisen tuen rakentamista.

Osmo Soininvaara pitää Kataisen hallitusta Suomen historian huonoimpana. Tähän on vaikea yhtyä. Samankaltainen
mutta huonompi oli Holkerin sinipunahallitus.

Erona nykyiseen on, että Suomen ongelmat 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa olivat – Neuvostoliiton romahdusta
lukuun ottamatta – kotitekoisia, kun taas nykyiset ongelmat ovat globalisaation ja teknologian aiheuttamia.
Globalisaation avulla olemme vaurastuneet, nyt se on näyttänyt varjopuolensa.

Oma paradoksinsa on, että Kataisen hallitus puutteistaan huolimatta oli paras ajateltavissa oleva. Olihan se ainoa
vaihtoehto sen jälkeen, kun perussuomalaiset ja keskustapuolue olivat kategorisesti kieltäytyneet osallistumasta
hallitustyöhön.

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston taloustieteen professori.
_

[Psykopatologia]

(- -)
Osmo Soininvaara pitää Kataisen hallitusta Suomen historian huonoimpana.
Tähän on vaikea yhtyä. Samankaltainen mutta huonompi oli Holkerin sinipunahallitus.
(- -)

Tähän on helppo yhytyä. Valtioneuvoksen tittelillä palkitun Holkerin hallitus oli hoonompi.

[Psykopatologia]

A Kun hallitus vedättää raitiovaunukiskoja ympäri maaseutua tai korjauttaa homekouluja,
on tämä käsittääkseni perinteistä elvytystä.
B Kataisen hallituksen suurin epäonnistuminen oli rakenteellisten uudistusten tekemättä
jättäminen: soteuudistus ei juuri edennyt, kuntauudistus jää vaatimattomaksi, eläke-
järjestelmästä hallitus ei ole tohtinut esittää mitään. Hallitus ei kyennyt sovittamaan
yhteen asiantuntijatyötä ja poliittisen tuen rakentamista.
C Nämä ovat organisatorisia (rakenteellisia) muutoksia, jotka ovat jääneet tekemättä.
Muita olisivat mm. yleisistä työehtosopimuksissta luopuminen, irtisanomissuojan
lieventäminen, Suomen Pankin ja ammattikorkeakoululaitoksen romuttaminen ym.

[Psykopatologia]

Järjestelmän kalleus. Useimpiin ammatteihin ei tarvitse mitään koulutusta.

Esimerkiksi sairaanhoitajiksi mentiin vielä 1960-luvulla osin kansalaiskoulun pohjalta.

[Psykopatologia]

Jos rahaa voi taikoa tyhjästä, kuten uusi hallitus meinaa,
miksei jo Katainen, jonka nimeen vannotaan, käyttänyt
samaa keinoa?

Nyt Korkmankin uskaltaa soittaa suutaan, kun ei ole enää
EVAn juoksupoika.

[Psykopatologia]

Onko yhtälö niin yksinkertainen, että sen minkä Katainen säästi,
sen Stubb tuhlasi "elvytykseen"?

Ymmärrän kyllä homekoulujen korjaukset mutta en turhan
raitioliikenteen spnsoroimista maaseudulle. Eihän tuollainen
mitään talouskasvua tuo.

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/kotimaa/Kasvupaketti+o ... 3758026448
(- -)
HS kysyi asiaa Stubbin esikunnasta.

Sieltä vastattiin näin: "Julkisuuteen toivottiin tieto siitä, mikä on kasvuohjelman suuruus kokonaisuudessaan.
1,1 miljardia on ohjelman neljän vuoden yhteisvaikutus valtiontalouteen."

"Luku kertoo, paljonko ohjelma lisää valtion velkaantumista vuoden 2018 tasossa ilman omaisuuden myyntiä."

Näin onkin, neljässä vuodessa paketti lisää valtion velkaantumista noin miljardilla. Kyseisen mittarin valinta
tuntuu tosin siinä mielessä erikoiselta, että kasvupakettia tuskin rakennettiin nimenomaisena tarkoituksena
lisätä valtion velkaantumista.

Kuten aiemmin yksinkertaistin: Veroja yms. vähennettiin, ja tätä kutsutaan kasvupaketiksi!

Myös Kataisen hallitus käytti ajoittain vastaavanlaista sumutusta.

[Hilppa]

Tuo oli päivän lehden paras uutinen. Että ei sittenkään elvytetty yhden vuoden aikana sitä 1,1 miljardia.

Mutta paljon menee kulunkeja kaikkeen tuohon vehtaamiseen kallispalkkaisten työaikana.

[Psykopatologia]

(- -)
HS:n lähteiden mukaan 1,1 miljardista puhumiseen päädyttiin osittain sen vuoksi,
että Sdp:llä ja Rinteellä oli kova paine näyttää asioiden nyt muuttuvan isosti.
Mutta miksi myös kokoomus on halunnut suurennella puheissaan kasvupakettia?
(- -)

Niinpä niin. Entinen "valtiopuolue" SDP huijaa ainaa. Muistamme Jutta "teini"
Urpilaisen takuus-huijauksen ja s a l a u k s e n.

[Pinja]

Jotakin se kertoo, että Katainen erosi pääministerin hommasta kesken kauden. Ymmärtääkseni hän ei pystynyt enää sitoutumaan toimeensa, mikä kielii sitä, että ei ehkä koe itseä parhaaksi mahdolliseksi tyypiksi pääministerin hommiin. Kokemuksen kautta sitä oppii ellei jo ennen pyrkimistä, onko kyseiseen pestiin. Kertoisiko ero sitten siitä, että hallituskokoonpano ei ole ollut oikea ja alamäki on vain jatkunut. Elvytys epäonnistunut, rakenteelliset uudistukset jääneet heikoiksi ym...

[Psykopatologia]

Minusta kyse on rintamakarkuruudesta sekä oman edun ja mahdollisesti
myös kokomuksen edun asettamisesta Suomen edun edelle.

[santra]

Järjestelmän kalleus. Useimpiin ammatteihin ei tarvitse mitään koulutusta.
Esimerkiksi sairaanhoitajiksi mentiin vielä 1960-luvulla osin kansalaiskoulun pohjalta.

Ei sairaanhoitajiksi silloinkaan " menty noin vaan" oli pääsykokeet ja psykologiset soveltuvuustestit ym.
Niin muuttuu maailma Perttiseni. nykyajan sairaanhoitaja on vähän muutakin kuin -60 luvun tyyliin vaipanvaihtaja sekä pillereiden annostelija ,vaaditaan pikkuisen muutakin kuin
"viileä käsi otsalla" Se ei todellakaan enää riitä,vaan sairaanhoitajalta vaaditaan taitoa ja tietämystä jopa lääkärin tasolle asti. Usein sen ylikn.Tokihan työ tekijäänsä opettaa, mutta sairaanhoitajajia ammattiryhmänä aliarvostetaan vielä nykyaikanakin, On jätetty palkkakuoppaan sekä henkisesti että fyysisesti raskasta ja vastuullista työtä tekevä ammattikunta.
Sen sijaan että otetaan hoitotyöhön miltei kadulta suoraan olisi satsattava palkkaukseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen. Myös vanhusten kotihoitoon sekä kodinomaiseen laitoshoitoon tarvittaisiin lisää resusseja sekä määrärahoja. Minä en ainakaan haluaisi omaisteni tai itseni tulevaisuuden visioksi kroonikko-osatolla riutuvaa vuodepotilasta , jota ajan ja työvoiman puuttuessa ei edes nosteta tarpeilleen ja jolta viedään ruoka pois edestä kun ei ole jaksanut omin voimin syödä eikä kenelläkään ole aikaa edes syöttää. Asioden näin jatkuessa tämä on vääjäämättä tulevaisuuden kauhuskenaario kaikessa kammottavuudessaan.
Minä älähdän heti kun sairaanhoitajan työtä aliarvostetaan, vuosien kokemuksesta kun tiedän siitä jotakin.
Läheskään kaikki eivät sovellu sairaanhoitajan ammattiin. Siihen, kuten toki moneen muuhunkin ammattiin ,vaaditaan käytännön työn lisäksi myös henkinen soveltuvuus.

[Psykopatologia]

1960-luvulla kuitenkin käytännössä liki kaikki sairaanhoitajat olivat (ainakin)
keskikoulun käyneet, ja Tukholmankadun sairaanhoito-opistoon vaadittiin
ylioppilastutkinto. Kuitenkin sangen pitkään muodollisena vaatimuksena
oli kansakoulu.

Tuolloin apuhoitajat tekivät likaisemmat työt.

[santra]

1960-luvulla kuitenkin käytännössä liki kaikki sairaanhoitajat olivat (ainakin)
keskikoulun käyneet, ja Tukholmankadun sairaanhoito-opistoon vaadittiin
ylioppilastutkinto. Kuitenkin sangen pitkään muodollisena vaatimuksena
oli kansakoulu.

Tuolloin apuhoitajat tekivät likaisemmat työt.

No nykyaikana "kaikki tekevät kaikkea" periaatetta on pakko noudattaa työvoimapulan vuoksi. Entiset perushoitajat, nykyisin lähihoitajat hoitavat pitkälti entisen sairaanhoitajan työt, erikoistuminen on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.Sehän tulee jo automaattisesti peruskoulutuksen yhteydessä.Ja ilman ylioppilastutkintoa ei erikoishoitajaksi voi pyrkiä.
Koulutusta kyllä olisi mutta ei koulutusta vastaavaa työtä.

[Psykopatologia]

Viimeiset erikoissairaanhoitajat leivottiin n. vuonna 1994.

[santra]

Viimeiset erikoissairaanhoitajat leivottiin n. vuonna 1994.

Niin, erikoistuminen kuuluu koulutuksen automaattisena osana nykyjään.

[Psykopatologia]

Nimitys on (pikemminkin) suuntautuneisuus.

Esh on ihan eri asia.

[Hilppa]

Järjestelmän kalleus. Useimpiin ammatteihin ei tarvitse mitään koulutusta.

Esimerkiksi sairaanhoitajiksi mentiin vielä 1960-luvulla osin kansalaiskoulun pohjalta.

Jos nyt ajatellaan sairaanhoitajan koulutusta, en ole täysin samaa mieltä kanssasi. Sairaanhoito on todella muuttunut entisistä ajoista, jolloin sairaiden hoito oli lähes pelkkää makuutusta vuoteessa ja potilaan avustamista. Nykyisin monien leikkauksien jälkeen lähetetään ohjein (vaihteleva määrä A4-lehtiä tai jopa viite www-sivuille) varustettuna melkein saman tien kotiin kuntoutumaan. Potilas voidaan jopa itse opettaa vaihtamaan haavan side, puhdistamaan haavaa ja suorittamaan voimisteluliikkeitä. On ruokavalio-opastusta, ennaltaehkäisevää ravitsemusvalmennusta ja kaikenlaista elämäntapaohjausta esimerkiksi työterveyshuollossa. Sairaanhoitajan toimenkuva on monelta osin varmasti muuttunut, kun verrataan 1960-lukua nykypäivään.

[Psykopatologia]

Noinkin. Mutta kuten santra totesi, 1960-luvulla sh-opistoihin mentiin
(useimmiten) testien ja pääsykokeiden kautta.

Sairaanhoitajien työsarka voisi olla nykyistäkin laajempi, mutta vaikutelmani on,
että heiltä puuttuu usein aktiivinen kiinnostus työhönsä. He ovat voineet oppia
jotain ulkoa, mutta jos heiltä kysyy jostain asiasta - jonka parissa he ovat
työskennelleet jo vuosia - he eivät välttämättä osaa osaa vastata, etenkään
"syvempiin" kysymyksiin.

Nykyään vaatetuksesta ei aina tiedä, onko sh kyseessä.