Oudot unet

[Maaria]

Viimeisin sekava uneni oli PP;stä ja joutumisestani mielisairaalaan.
Ennen tätä, näin unta , että jouduin valaan alle ja uni oli todella
ahdistava. Yleensä uneni liittyvät ihmisiin, jotka ovatkin sitten
toisia ihmisiä tai taloihin kirkkoihin ja valtaviin rakennuksiin, joiden
sokkelot ovat päättymättömiä.

Lentäminen kai liitetään seksualisuuteen. Parhaimmat unet
ovat lentounia.

[santra]

Näen usein unta siitä kuinka lennän tai etenen pitkillä harppauksilla maanpinnan yläpuolella, se tuntuu jotenkin huumaavalta! Tunnen omistavani koko maailman.
Toinen toistuva uni on talo tai iso huone joka vaikuttaa siltä, että olisin ollut siellä aiemminkin, mutta silti aivan outo paikka. Siellä on ihmisiä jotka jatkuvasti muuttavat muotoaan ja näköään mutta ovat jotenkin tuttuja kumminkin.Isosta huoneesta vie erilaisia käytäviä mitä kummallisimpiin "kammioihin" joissa jokaisessa odottaa joku määrätty tapahtuma...Tämä ei ole pelottavaa, vaan jännittävää.

[tris]

Mulla parhaimmissa unissa asun hienoissa isoissa taloissa. Tämä on just viimeisin päikkäriin kirjattu uni

Olin Katri Helenan pitämässä bridgeillassa Tämä tarjosi siellä lohikeittoa ja leipää. Olin väliaikaisesti pyörätuolipotilaana - tai en ollutkaan pyörätuolissa vaan linkutin sellaisilla kävelykepeillä jotka taisivat olla suksien sauvat. Pelaajina oli lähinnä eläkeläisiä ja yksi n. 10-11v poika. Kunkin käden kortit (joita oli 4 kuten kasinossa eikä 13 niin kuin bridgessä olisi ollut) piti käydä hakemassa toisesta huoneesta jokaisen itse mikä oli jalkojeni takia minulle hankalaa. Samasta syystä en saanut oikein ruokaa (keittolautasen kuljetus hankalaa). Katri Helena oli puheissaan maalaileva, vapaasti assosioiva, itseään korostava ja ihmisenä kitsaan tuntuinen. Näin pelissä olevaa pikkupoikaa jossain kohtaa kun hain korttikäsiä ja sanoin "Onko sulla ollut tylsää?" Tämä ei vatsannut sanoin mutta kohautti ehkä olkapäitään. "Olisi ollut kivempaa jos olisi ollut pelaamassa oman ikäisiä?" Jatkoin. Tuolloin tämä katsoi minuun ja hymyili ystävällisesti ja nyökkäsi.

Pelipisteet laskettiin oudosti ja pelistä poistettiin voitolla ja häviöllä olevat. Minä jäin kun olin keskellä. Viimeistä kättä ennen minulle tuli tunne etten pysty menemään pelaamaan. Tulin alakerran rintamamiestalon portaita ylös ja iski korkeanpaikan pelko kun oli hetki että jouduin huterien sauvojeni kanssa taiteilemaan. Sanoin sen Katri Helenalla. Tämä oli todellinen ruudinkeksijä - sulki sen oven jonne minun olisi olisi pitänyt päästä tai "saada ainakin pääni ensin sisään" (laitoin lainausmerkkeihin kun tuossa ei ole järkeä logiikan kannalta). Sitten selitin että pelkään että kaadun ne portaat alas tai kaiteen yli. Kun lähdin pyysin vielä olisinko saanut ottaa mukaani kaksi ruisleipäpalaa. Illasta maksettiin jonkunkin verran joten hän olisi voinut suostua ja en ollut ottanut leipää. Sitten hän suostui kai mutta jotenkin vittumaisesti.


Verannalla minun piti odottaa että joku olisi auttanut minut rullatuoliin mutta pelissä ollut pikkupoika - näin verannalta järkytyksekseni - oli päättänyt ilkeyttään varastaa alhaalla minua odottavan rullatuolin! Neljä pelissä ollutta eläkeläisukkoa (joista yksi oli yksi T jota tapailin miljoonia vuosia sitten - hän oli minua 10v vanhempi mutta unessani tein hänestä jo kuusikymppisen) jutteli keskenään eikä kuulleet tai piitanneet kun huusin "Estäkää sitä!" tai vastaavaa. Poika vei rullatuolini. Suunnittelin heittäväni sauvani hänen peräänsä toiveena osua piikillä pehvaan mutta hän oli jo auttamattomasti liian kaukana. Toiseksi parhaana vaihtoehtona heitin sauvoilla eläkeläismiesten porukkaa. Kehenkään ei sattunut mutta jäi kaduttamaan vielä kun ihmiset eivät tykänneet tuosta eleestä.


Katri Helena olisi lainannut minulle valkoisen pyörätuolinsa mutta en halunnut sitä. En halunnut joutua näkemään häntä enää kun hän oli niin ikävä ihminen. Sanoin että soittavat mielummin kiireettömän ambulanssin joka vie minut äitini luo.