Väitös: Terveyskeskus & masennuspotilaat

[Kahvi]

Ilmeisesti minunkin toivotaan päättävän masennuspotilasurani terveyskeskuksen hellässä huomassa.

Olethan sinä jo julkisia resursseja kuluttanutkin? (En puuttuisi muuten asiaan mutta kun olet ystävällisesti laskeskellut minun aiheuttamaani rahanhukkaa sosiaalitoimistolle..)

Muistutan taas kerran, että hoidostani huolimatta olen koko ajan ollut nettomaksaja.
Sitä sinä et ole käsittääkseni eläessäsi koskaan ollut.

Minusta nettomaksajan rooli ei ole mitenkään relevantti yhteiskunnassamme.

[Kyllästynyt]

Ilmeisesti minunkin toivotaan päättävän masennuspotilasurani terveyskeskuksen hellässä huomassa.

Olethan sinä jo julkisia resursseja kuluttanutkin? (En puuttuisi muuten asiaan mutta kun olet ystävällisesti laskeskellut minun aiheuttamaani rahanhukkaa sosiaalitoimistolle..)

Muistutan taas kerran, että hoidostani huolimatta olen koko ajan ollut nettomaksaja.
Sitä sinä et ole käsittääkseni eläessäsi koskaan ollut.

Minusta nettomaksajan rooli ei ole mitenkään relevantti yhteiskunnassamme.

Se on erittäin relevantti asia meidän yhteiskunnassamme.
Vai miksi sinä luulet Suomen velkataakan koko ajan vain kasvavan ja kasvavan?

Kokonaan toinen juttu on se, että nettomaksajuudesta riippumatta, ihmisellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon.

Mutta ei voi olla oikeuksia ilman vastuuta; ihmisellä itsellään pitää myös olla vastuu itsestään ja elatuksestaan - eikä sitä ole se, että vapaaehtoisesti heittäytyy yhteiskunnan elätettäväksi ja kieltäytyy sekä työstä että hoidosta/kuntoutuksesta.

[Mirri]

Onko tämä depressiohoitaja sellainen ns "matalan kynnyksen" taho, joka ottaa sen ensimmäisen kopin asiakkaasta? Ja jatkossa seuraa potilaan vointia yms. Siis niin, että varsinainen psykiatrinen hoito ym tapahtuu jonkun muun tahon toimesta?

Vähän tuohon malliin - jos olen ymmärtänyt googlailuni ja oman kokemukseni oikein.
Kaikki (pitkäaikaiset) depressiopotilaat sairautensa kaikkina aikoina eivät tarvitse psykiatrista erikoissairaanhoitoa, vaan heidät (meidät) voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa - jos siellä vain olisi psykiatrista osaamista. Ja toisaalta depression paheneminen ja kroonistuminen kenties voitaisiin estää, jos terveyskeskuksilla olisi tarjottavanaan depressioon sairastuneille ihmisille muutakin kuin lääkeresepti ja seuraava ammattilaisen tapaaminen kuukauden kuluttua...

Omalla kohdallani näen hyvänä 'kopin ottamisena' senkin, että kunhan jossakin vaiheessa taas joudun lähtemään psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, terveyskeskuksessa on pätevä psykiatrian ammattilainen valmiina ottamaan vastaan - etten depressiopotilaana joudu pelkästään terveyskeskuslääkäreiden ja heidän lyhyiden vastaanottoaikojensa varaan. Kokemukseni mukaan yleislääkärit voivat olla depression tunnistamisen - ja ennen kaikkea hoitamisen - suhteen auttamattomasti pihalla psykiatrisiin sairaanhoitajiin verrattuna. Ja vaikka perusterveydenhuollon lääkärit osaisivatkin, niin lyhyet vastaanottoajat rajoittavat raskaasti.

Lienee sanomattakin selvää, ettei depressiolääkereseptin kirjoittaminen ja uusiminen ole riittävää masennuksen hoitoa tilanteessa, jossa tarvittaisiin keskusteluterapiaa heti ja pikavauhdilla eikä vasta joskus viikkojen jonottamisen jälkeen.

[Psykopatologia]

Interpersoonallisen psykoterapian IPT-peruskoulutus

INTERPERSOONALLISEN PSYKOTERAPIAN IPT-PERUSKOULUTUS http://www.mehilainen.fi/ipt-koulutus?loc=41

Interpersoonallisen psykoterapian IPT-peruskoulutus 2 + 2 päivää
Koulutus antaa erinomaiset välineet masentuneen ihmisen lyhytterapeuttiseen, aikarajattuun ja fokusoituun hoitoon.
IPT on helposti omaksuttavissa, kansainvälisesti yksi tutkituimmista ja tehokkaimmista psykoterapioista, kansallisissa
käypähoitosuosituksissa oleva hoitomenetelmä.

Kouluttajana kuntoutusjohtaja, psykologi Aku Kopakkala.
Koulutukset: maanantai ja tiistai klo 9 - 17
11.-12. 2. 2013
15.-16. 4. 2013

Hinta 400,00 (sis. alv.)
Koulutus on kohdennettu erityisesti Mehiläisen psykologeille, psykoterapeuteille, lääkäreille ja työterveyshoitajille,
mutta koulutus on avoin myös muille terveydenhuoltoalan ammattilaisille, myös Mehiläisen ulkopuolisille.
Molemmat koulutukset järjestetään Mehiläisessä, Ympyrätalon 9. krs ryhmähuoneessa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Ilkka Mustakallio, ilkka.mustakallio(at)mehilainen.fi puh. 050 321 0780

[Mirri]

Onko tämä depressiohoitaja sellainen ns "matalan kynnyksen" taho, joka ottaa sen ensimmäisen kopin asiakkaasta? Ja jatkossa seuraa potilaan vointia yms. Siis niin, että varsinainen psykiatrinen hoito ym tapahtuu jonkun muun tahon toimesta?

Mutta kun sitä "muuta hoitoa" ei ole! Eikä sitä katsota niin hirveän kipeästi edes tarvittavan, koska (Mirrin sanoja lainatakseni) on käytettävissä depressiohoitajia, noita "psykiatrian ammattilaisia" - jotka sitten voivat tarvittaessa konsultoida erikoislääkäriä.

Kyllästynyt, millaista hoitoa yhteiskunnan pitäisi tarjota masennusta sairastaville ihmisille? Ja millaista hoitoa sinä haluaisit yhteiskunnan tarjoavan sinulle?

[Mirri]

Interpersoonallisen psykoterapian IPT-peruskoulutus

INTERPERSOONALLISEN PSYKOTERAPIAN IPT-PERUSKOULUTUS http://www.mehilainen.fi/ipt-koulutus?loc=41

Interpersoonallisen psykoterapian IPT-peruskoulutus 2 + 2 päivää
Koulutus antaa erinomaiset välineet masentuneen ihmisen lyhytterapeuttiseen, aikarajattuun ja fokusoituun hoitoon.
IPT on helposti omaksuttavissa, kansainvälisesti yksi tutkituimmista ja tehokkaimmista psykoterapioista, kansallisissa
käypähoitosuosituksissa oleva hoitomenetelmä.

Kouluttajana kuntoutusjohtaja, psykologi Aku Kopakkala.
Koulutukset: maanantai ja tiistai klo 9 - 17
11.-12. 2. 2013
15.-16. 4. 2013

Hinta 400,00 (sis. alv.)
Koulutus on kohdennettu erityisesti Mehiläisen psykologeille, psykoterapeuteille, lääkäreille ja työterveyshoitajille,
mutta koulutus on avoin myös muille terveydenhuoltoalan ammattilaisille, myös Mehiläisen ulkopuolisille.
Molemmat koulutukset järjestetään Mehiläisessä, Ympyrätalon 9. krs ryhmähuoneessa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Ilkka Mustakallio, ilkka.mustakallio(at)mehilainen.fi puh. 050 321 0780

Suomen Psykiatriyhdistykselläkin on IPT-koulutusta, mutta pidempänä versiona:

MUU KOTIMAINEN KOULUTUS

15.01.2014 - 29.05.2015, INTERPERSOONALLISEN PSYKOTERAPIAN KOULUTUKSEN (IPT) 2014 – 2015, Helsinki
Järjestäjä:Dynaamisen ja Interpersoonallisen psykoterapian yhdistys
Hinta:1660€/lukukausi, yhteensä 4980€ (sis. alv)

http://www.psy.fi/index.php?option=com_ ... &Itemid=24

[Valkosiipi]

Depressiohoitajan koulutussuositus on 30 op. Pohjavaatimus sairaanhoitaja ja 2 vuotta työkokemusta.
http://www.stm.fi/c/document_library/ge ... -15234.pdf

[Mirri]

Valkosiipi, kiitos linkistä, se oli mielenkiintoinen.

Selvisi esimerkiksi se, että depressiohoitajakoulutukseen hakeutuvalla sairaanhoitajalla täytyy olla vähintään parivuotinen työkokemus mielenterveysalan hoitotyössä - mikä tahansa hoitotyön kokemus ei riitä. Jotta sairaanhoitaja pääsisi hankkimaan työkokemusta mt-alalla, hän kenties on jo sairaanhoitajaopinnoissaan valinnut psykiatrian suuntautumisvaihtoehdokseen.

Ehkä linkistä löytyy selitys siihenkin miksi jotkin terveyskeskukset käyttävät nimikettä psykiatrinen sairaanhoitaja ja toisilla on palveluksessaan depressiohoitajia. On kohtuullista, että jos henkilö - vaikkapa psykiatrinen sairaanhoitaja - on kouluttautunut depressiohoitajaksi, hänen koulutuksensa taso näkyy nimikkeessä.

[Psykopatologia]

Depressiohoitajan koulutussuositus on 30 op. Pohjavaatimus sairaanhoitaja ja 2 vuotta työkokemusta.
http://www.stm.fi/c/document_library/ge ... -15234.pdf

Täten edellytettäisin lukukauden opintoja, kun Mehiläisessä pääsee debressiohoitajaksi kahdessa
päivässä hinnalla, jota tuskin kukaan sairaanhoitaja maksaa omasta pussistaan.

Minusta näyttää siltä, että useimmat depressiohoitajat ovat vain pikakoulutettuja
ja että heidän tiedollinen tasonsa on vaatimaton.

[Kuutar]

Mirri: Nyt olen kuitenkin tarvinnut kriisiapua juuri terveyskeskuksen psykiatriselta sairaanhoitajalta. Ja olen tarvinnut hänen asiantuntemustaan, jonka mukaan depressio on niin vaikea, että tarvitaan kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon.

Mirri, eikö tuossa kertomuksessasi ole oleellista juuri se, että sinä pääsit erikoissairaanhoitoon? Helsingin Sanomien uutisessa puhuttiin terveyskeskuksessa hoidetuista masennuspotilaista.


Kyllästynyt, minullekin tuo on tuttua, että hoitotiimi ei keskustellut minun kanssani vaan keskenään, kun suunnitteli hoitoa. En edes tiedä, keitä kaikkia hoitotiimiin kuului. Onkohan tuo ollut alun perin "moniammatillisen työryhmän" idea, että potilasta kohdellaan kuin sivullista henkilöä, hän ei saa osallistua hoidon suunnitteluun?

[Mirri]

Minusta näyttää siltä, että useimmat depressiohoitajat ovat vain pikakoulutettuja
ja että heidän tiedollinen tasonsa on vaatimaton.

Jos ihminen on entuudestaan psykiatrinen sairaanhoitaja, hän ei ole 'pikakoulutettu' depressiohoitajaksi, vaan perehtynyt psykiatrisiin sairauksiin - kuten masennukseen - jo opiskeluaikanaan. Mehiläinen taas tarjoaa muutaman päivän koulutustaan työntekijöilleen riippumatta siitä ovatko nämä lääkäreitä, psykologeja vai sairaanhoitajia. Eivät kai hekään ole 'pikakoulutettuja'.

Mitä 'pikakoulutus' ja 'tiedollisen tason vaatimattomuus' tarkoittaa psykiatriaan erikoistuneiden ja mt-hoitotyössä työkokemusta hankkineiden sairaanhoitajien kohdalla? Jos psykiatrinen sairaanhoitaja saa/tahtoo koulutusta aiempien opintojensa ja entisen osaamisensa päälle, niin eikö se ole lisäkoulutusta - ei pikakoulutusta?

Psykopatologia, millainen ja kuinka korkea tiedollinen taso ammattilaisilla pitää olla, jotta nämä osaisivat hoitaa depressiopotilaita? Ilmeisesti korkeampi ja laajempi kuin psykoosipotilaiden hoidossa - vai miten?

[Mirri]

Mirri:Nyt olen kuitenkin tarvinnut kriisiapua juuri terveyskeskuksen psykiatriselta sairaanhoitajalta. Ja olen tarvinnut hänen asiantuntemustaan, jonka mukaan depressio on niin vaikea, että tarvitaan kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon.

Mirri, eikö tuossa kertomuksessasi ole oleellista juuri se, että sinä pääsit erikoissairaanhoitoon? Helsingin Sanomien uutisessa puhuttiin terveyskeskuksessa hoidetuista masennuspotilaista.

Depressiopotilaiden enemmistö hoidetaan perusterveydenhuollossa (terveyskeskukset, opiskelija- ja työterveyshuolto) - aivan kuten minuakin depressiopotilaana hoidettiin parikymmentä vuotta ennen pääsyäni erikoissairaanhoitoon.

Perusterveydenhuollon pitäisi olla samanlaista depressiopotilaillekin riippumatta siitä mikä taho sen tuottaa, terveyskeskus vai työterveyshuolto... Minä olen saanut masennuspotilaana keskimääräistä parempaa hoitoa perusterveydenhuollossa, koska yksityisen lääkärifirman henkilöstö on luultavasti ollut masennukseen paremmin perehtynyttä kuin terveyskeskus henkilöstöineen. Siitä huolimatta minua on hoidettu - yritetty hoitaa - perusterveydenhuollossa pitkään, aivan liian pitkään.

Kuutar, minulla on oikeasti takanani kaksikymmentä vuotta masennuksen kanssa sinnittelyä perusterveydenhuollon turvin - ilman toivoakaan päästä psykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin. Totta kai kertomuksessani on oleellista se, että pääsin erikoissairaanhoitoon. Mutta pääsin sinne vasta parinkymmenen vuoden jälkeen.

[Kyllästynyt]

... Lienee sanomattakin selvää, ettei depressiolääkereseptin kirjoittaminen ja uusiminen ole riittävää masennuksen hoitoa tilanteessa, jossa tarvittaisiin keskusteluterapiaa heti ja pikavauhdilla eikä vasta joskus viikkojen jonottamisen jälkeen.

Aitoon ja ammattitaidolla annettuun keskusteluhoitoon (psykoterapiaan) tarvitaan psykoterapeutin koulutus.

"Pikavauhdilla" annettu epäpätevän ihmisen antama "keskusteluhoito" on mielestäni täyttä puoskarointia eikä hoitoa lainkaan. Entä minkälainen hoitovastuu depressiohoitajalla työstään on? Vai kuka on se, joka hänen toiminnastaan ja ratkaisuistaan vastaa?

... Kyllästynyt, millaista hoitoa yhteiskunnan pitäisi tarjota masennusta sairastaville ihmisille? Ja millaista hoitoa sinä haluaisit yhteiskunnan tarjoavan sinulle?

Koska todellista hoitoa ei ole saatavilla, antaisivat depressiohoitajien palkkaan kuluvat rahat potilaille. Uskon, että siitä olisi paljon enemmän hyötyä kuin depressiohoitajien tyhjänpäiväisistä lässytyssessioista.
Tuolla rahalla potilaat voisivat esimerkiksi hankkia tarvittavaa hoitoa yksityissektorilta. On myös niin, että monen masentuneen oloa helpottaisi huomattavasti, jos hän näkisi ja kokisi yhteiskunnan yrittävän auttaa häntä.

Mielestäni tuo olisi konkreettista ja nopeaa apua.

[Psykopatologia]

20:17

Minusta näyttää siltä, että useimmat depressiohoitajat ovat vain pikakoulutettuja
ja että heidän tiedollinen tasonsa on vaatimaton.

Jos ihminen on entuudestaan psykiatrinen sairaanhoitaja, hän ei ole 'pikakoulutettu' depressiohoitajaksi, vaan perehtynyt psykiatrisiin sairauksiin - kuten masennukseen - jo opiskeluaikanaan. Mehiläinen taas tarjoaa muutaman päivän koulutustaan työntekijöilleen riippumatta siitä ovatko nämä lääkäreitä, psykologeja vai sairaanhoitajia. Eivät kai hekään ole 'pikakoulutettuja'.

Mitä 'pikakoulutus' ja 'tiedollisen tason vaatimattomuus' tarkoittaa psykiatriaan erikoistuneiden ja mt-hoitotyössä työkokemusta hankkineiden sairaanhoitajien kohdalla? Jos psykiatrinen sairaanhoitaja saa/tahtoo koulutusta aiempien opintojensa ja entisen osaamisensa päälle, niin eikö se ole lisäkoulutusta - ei pikakoulutusta?

Psykopatologia, millainen ja kuinka korkea tiedollinen taso ammattilaisilla pitää olla, jotta nämä osaisivat hoitaa depressiopotilaita? Ilmeisesti korkeampi ja laajempi kuin psykoosipotilaiden hoidossa - vai miten?

Psykoottisten hoidossa tiedollisen tason tulee olla kaikkein korkein. Tiedollisella tasolla tarkoitin kyvykkyyttä vastata
tiukkoihin tenttikysymyksiin. Mutta oikeastaan tiedolinen "taso" on kysymyksenä laajempi, sillä se sisältää myös
kaiken sen kokemuksen, jota on hoitotyössä itselle karttunut ja edelleen kyvyn soveltaa tietoa diskriminoiden
tietoa eri potilaiden suhteen. Tämä merkitsee myös sitä, että tärkeämpää kuin tieto sinänsä, on hoitajan oma
persoonallisuus, jonka kautta hän - tietoineen - on vuorovaikutuksessa potilaan kanssa.

Olennaista voi olla myös se, että depressiohoitaja ei itse ota henkilökohtaista vastuuta hoidon onnistumisesta.

20:24
Lisä- tai jatkokoulutuksen ja uuden koulutuksen raja on tietysti liukuva, ja kysymys liityy erilaisiin hallinnollisiin
määreisiin ja pätevyyksiin yms.

[Kyllästynyt]

Depressiohoitajan koulutussuositus on 30 op. Pohjavaatimus sairaanhoitaja ja 2 vuotta työkokemusta.
http://www.stm.fi/c/document_library/ge ... -15234.pdf

Linkistäsi selviää, että depressiohoitajan koulutus vastaa 30 opintopistettä.
Jos AMK:n opintopisteet edes likimain vastaisivat yliopisto-opintoja (mitä ne eivät tee) tuo vastaisi noin puolen vuoden opintoja.

Puolessa vuodessa ei kenestäkään leivota sellaista "psykiatrian ammattilaista" joka olisi kykenevä depressiopotilasta (vaikea masennus) auttamaan.
Enkä muuten usko, että pystyy auttamaan lievää tai keskivaikeaa depressiota sairastavaakaan...

Klo 21: 20 lisätty puuttumaan jäänyt sama "yliopisto-opintoja".

[Mirri]

Depressiohoitajan koulutussuositus on 30 op. Pohjavaatimus sairaanhoitaja ja 2 vuotta työkokemusta.
http://www.stm.fi/c/document_library/ge ... -15234.pdf

Täten edellytettäisin lukukauden opintoja, kun Mehiläisessä pääsee debressiohoitajaksi kahdessa
päivässä hinnalla, jota tuskin kukaan sairaanhoitaja maksaa omasta pussistaan.

Minusta näyttää siltä, että useimmat depressiohoitajat ovat vain pikakoulutettuja
ja että heidän tiedollinen tasonsa on vaatimaton.

Tuli vielä mieleeni... Tuskin depression tunnistamiseen ja nopeaan hoidon aloittamiseen tarvitaan Mehiläisen henkilöstölleen järjestämää lyhytkurssia, jos työntekijä on jo entuudestaan psykiatrian ammattilainen. Sen sijaan somaattisella puolella askarteleva tavallinen yleislääkäri - vaatimattomine tiedollisine tasoineen - voi tarvita lisäkoulutusta osatakseen tunnistaa depression ja aloittaa sen hoitamisen.

Toinen mahdollisuus toki voisi olla, että hänellä olisi omalla terveysasemallaan käytettävissään psykiatrian osaaja, vaikkapa psykiatrinen sairaanhoitaja.

[Kyllästynyt]

Mirri: Nyt olen kuitenkin tarvinnut kriisiapua juuri terveyskeskuksen psykiatriselta sairaanhoitajalta. Ja olen tarvinnut hänen asiantuntemustaan, jonka mukaan depressio on niin vaikea, että tarvitaan kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon.

Mirri, eikö tuossa kertomuksessasi ole oleellista juuri se, että sinä pääsit erikoissairaanhoitoon? Helsingin Sanomien uutisessa puhuttiin terveyskeskuksessa hoidetuista masennuspotilaista.


Kyllästynyt, minullekin tuo on tuttua, että hoitotiimi ei keskustellut minun kanssani vaan keskenään, kun suunnitteli hoitoa. En edes tiedä, keitä kaikkia hoitotiimiin kuului. Onkohan tuo ollut alun perin "moniammatillisen työryhmän" idea, että potilasta kohdellaan kuin sivullista henkilöä, hän ei saa osallistua hoidon suunnitteluun?

Kun hoidosta vastaa "moniammatillinen työryhmä" - ei loppujen lopuksi ole olemassa ketään joka vastaisi hoidon tasosta tai siinä tehdyistä virheistä ja laiminlyönneistä.

[tris]

]

Muistutan taas kerran, että hoidostani huolimatta olen koko ajan ollut nettomaksaja.
Sitä sinä et ole käsittääkseni eläessäsi koskaan ollut.

Jos et olisi nettomaksaja niin ansaitsisit omastakin mielestäsi päätyä terveyskeskukseen?

Nuo ovat kaksi aivan eri asiaa.

Miksi sekotat ne sitten toisiinsa?

[Kyllästynyt]

]

Muistutan taas kerran, että hoidostani huolimatta olen koko ajan ollut nettomaksaja.
Sitä sinä et ole käsittääkseni eläessäsi koskaan ollut.

Jos et olisi nettomaksaja niin ansaitsisit omastakin mielestäsi päätyä terveyskeskukseen?

Nuo ovat kaksi aivan eri asiaa.

Miksi sekotat ne sitten toisiinsa?

En ole sekoittanut niitä toisiinsa; sinä olet.

[tris]

Koska psykiatrisessa erikoissairaanhoidossakin saatetaan psykiatrisen potilaan hoito jättää kokonaan sairaanhoitajan varaan, miksi terveyskeskuksessa ei muka niin tehtäisi?

Eivät nuo psyk.polin psykologitkaan kovin vakuuttavia ole olleet. En näe että hoito siellä olisi automaattisesti paljon huonompaa sairaanhoitajan varassa.