Korkeakoulutuksen arvo on pudonnut

[Kyllästynyt]

Muistan kyllä (ainakin suurinpiirtein) mitä olen aiemmin kirjoittanut - ja sen saman toistin tässä ketjussa.

Nimikkeet ja niiden sisältö on (ainakin minulle) vieläkin epäselvä, mutta käsitykseni/henkilökohtainen mielipiteeni on koko ajan ollut sama; ammattikorkeakoulut eivät ole korkeakouluja, eikä niistä sellaisina pitäisi puhua tai niihin viitata.
Uudistus jossa entiset opistot lakkautettiin ja tilalle tulivat ammattikorkeakoulut, oli mielestäni epäonnistunut; se ei lisännyt opistoasteen koulutuksen statusta, mutta laski korkeakoulu/yliopistokoulutuksen arvostusta.

Yliopistojen liian suuri sisäänottomäärä on tuhlausta, eikä se hyödytä ketään. Ihmisiä pitäisi kouluttaa niille aloille ja tehtäviin jossa on työtä tarjolla. Minkä takia Suomen ammattikouluissa on rakennusalalla tyhjiä aloituspaikkoja, mutta remontti- ja rakennustyömailla kuulee puhuttavan vain eestiä, puolaa ja slovakiaa?

[Psykopatologia]

Liitetaulukko 2. Yliopistotutkintojen määrät vuosittain 1981 – 2011.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö (KOTA- ja Vipunen -tietokannat).

Vuos Alem Ylem Lis Toht Yht.

1981 4782 5328 385 324 10873
1982 3847 5297 319 305 9848
1983 3435 5731 342 297 9895
1984 2814 6421 370 318 10047
1985 2277 6526 358 292 9587
1986 2032 6761 382 349 9614
1987 1429 7179 424 368 9516
1988 1142 8099 512 401 10342
1989 841 7826 498 402 10128
1990 841 8423 542 490 11029
1991 843 8410 604 524 11183
1992 789 8713 669 527 11339
1993 806 9439 728 647 12358
1994 975 9615 786 698 12870
1995 1453 9819 793 765 13504
1996 1816 10611 738 851 14801
1997 2583 10893 857 934 15966
1998 2623 11343 819 988 16382
1999 2540 11856 802 1165 16998
2000 2516 11515 748 1156 16653
2001 2461 11581 695 1206 16574
2002 2619 12075 654 1224 17328
2003 2883 12411 606 1257 17793
2004 2717 12588 558 1399 17910
2005 2913 12920 533 1422 18718
2006 3814 13128 489 1409 19410
2007 5879 13884 460 1526 22310
2008 13878 21825 425 1527 38212
2009 10775 10535 307 1642 23831
2010 12300 14384 232 1518 28991
2011 13275 12515 203 1653 28218

[Psykopatologia]

http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokit ... astem.html

Koulutusastejaottelu - määritelmät

0 Esiaste
Koulutus annetaan päiväkodissa tai peruskoulussa pääsääntöisesti 3-6-vuotiaille lapsille. 3-6-vuotiaat päiväkotilapset luetaan esiopetuksen piiriin sillä perusteella, että päiväkodit ovat laitoksia, joiden henkilöstöön kuuluu ammattikoulutuksen saanut opettajisto.

1 Alempi perusaste
Alemman perusasteen koulutus käsittää kansakoulun suoritukset.

2 Ylempi perusaste
Ylemmän perusasteen koulutukseen sisältyvät peruskoulun suoritus sekä aikaisempi keskikoulun suoritus. Ylemmän perusasteen oppimäärän suoritus antaa jatko-opintokelpoisuuden lukio-opintoihin tai ammatilliseen koulutukseen.

3 Keskiaste
Keskiasteen pohjakoulutusvaatimuksena on ylemmän perusasteen oppimäärän suorittaminen. Koulutus kestää pääsääntöisesti 2-3 vuotta eli yhteensä 11-12 vuotta peruskoulun alusta. Se antaa ammattipätevyyden ja mahdollistaa opintojen jatkamisen ammattikorkeakouluissa ja tietyin ehdoin yliopistoissa.
Keskiasteen koulutuksiksi luetaan mm. ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (esim. lähihoitaja, sähköasentaja).

5 Alin korkea-aste
Koulutus kestää pääsääntöisesti 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen eli yhteensä 13-14 vuotta peruskoulun aloittamisesta lukien.
Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

6 Alempi korkeakouluaste
Koulutuksen suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden siirtyä ylemmälle korkeakouluasteelle, mutta ei tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni.

7 Ylempi korkeakouluaste
Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaminen antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen tutkijakoulutusasteella tai valmistaa korkean vaatimustason ammatteihin.
Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

8 Tutkijakoulutusaste
Koulutuksen suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

9 Koulutusaste tuntematon

Koulutusastejaottelu - avain: Koulutusluokitus 1994 (vanha) - Koulutusluokitus 1997
http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokit ... laste.html

KESKIASTE
1994 (3 & 4) => 1997 (3)

[Hilppa]

Lausahduksissani tähän ketjuun ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä. Ne edustavat tiukasti tämän ketjun aihetta ja ovat tarkasti asiantuntemukseeni perustuvia käsityksiäni esilläolevan väitöksen aiheesta. Olen myös aiemmin tuonut esiin kantani liian suuresta vuosittaisesta julkaistavien väitöskirjojen määrästä lähinnä luonnontieteen ja metsätieteen aloilla. Kantani ei ole muuttunut. Oman tutkintoni arvoa en suostu alentamaan, kuten en ole aiemminkaan tällä palstalla tehnyt. Olen samaa mieltä Kyllästyneen kanssa ammattikorkeakoulututkintojen rinnastamisesta korkeakoulututkintoihin.

[Mirri]

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää ja laajentaa erikoisosaamistaan. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon haetaan omassa ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa; keväällä ja syksyllä. Pääsyvaatimuksena on alan ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi alalta on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/Opiske ... ututkinto/

[Kyllästynyt]

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää ja laajentaa erikoisosaamistaan. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon haetaan omassa ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa; keväällä ja syksyllä. Pääsyvaatimuksena on alan ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi alalta on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/Opiske ... ututkinto/

Opintopisteellä ja opintopisteellä on eroa jo korkeakoulujen/yliopistojen eri tiedekuntienkin kesken - ja korkeakoulujen/yliopistojen pisteet verrattuina ammattikorkeakoulujen opintopisteiden sisältöön ja vaativuuteen liikkuvat aivan eri kategorioissa.

[Mirri]

Noin saattaa olla. Mutta työelämässä tykätään ja työnantajat ovat mielissään ylemmästä amk-tutkinnosta:
http://www.oamk.fi/extra/ylemmat/artikkelit/6/

[Kyllästynyt]

Noin saattaa olla. Mutta työelämässä tykätään ja työnantajat ovat mielissään ylemmästä amk-tutkinnosta:
http://www.oamk.fi/extra/ylemmat/artikkelit/6/

Johon syy saattaa löytyä ammattikorkeakoulun akateemista koulutusta käytännönläheisemmästä sisällöstä.

[Mirri]

Aivan.

Ari Ehrolan mukaan ylemmän amk-tutkinnon suorittaminen kannatti, ja samaa mieltä taisi olla julkinen työnantaja:
http://www.oamk.fi/extra/ylemmat/artikkelit/59/

[Kyllästynyt]

Aivan.

Ari Ehrolan mukaan ylemmän amk-tutkinnon suorittaminen kannatti, ja samaa mieltä taisi olla julkinen työnantaja:
http://www.oamk.fi/extra/ylemmat/artikkelit/59/

Ei kai (täällä) ole väitettykään, että ko. koulutus olisi turhaa. Pieleen meni siinä, että se nimettiin ammattikorkeakoulukoulutukseksi - ja samalla hämärrettiin eroa on akateemisen ja ammatillisen koulutuksen välillä.

[Mirri]

Mikä nimi olisi parempi vaihtoehto ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle? Sehän ei vastaa opistotasoa, koska ei opistoissa ollut saatavilla niin pitkää koulutusta kuin nykyisessä ammattikorkeakoulussa ylempine tutkintoineen on.

Ja vielä: miksi työelämässä ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut olisi pätevämpi kuin ylemmän amk-tutkinnon suorittanut? Työelämän tarpeita ajatellen asiahan voi olla päinvastoin - työmarkkinoilla tarvittava pätevyys ja asiantuntemus hankitaan amk:ssa.

[Kyllästynyt]

Mikä nimi olisi parempi vaihtoehto ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle? Sehän ei vastaa opistotasoa, koska ei opistoissa ollut saatavilla niin pitkää koulutusta kuin nykyisessä ammattikorkeakoulussa ylempine tutkintoineen on...

Miten niin ei ollut? Muistaakseni esimerkiksi teknillisten opistojen ei-ylioppilaspohjaiset linjat olivat 4-vuotisia (avoinna esimerkiksi teknillisen koulun suorittaneille) ja ylioppilaspohjaiset linjat 3-vuotisia.

Enkä ymmärrä miksei olisi voitu muuttaa koulutuksen sisältöä ja kestoa, mutta jättää nimi ennalleen; muuttuuhan koulutuksen sisältö aina ja koko ajan joka tapauksessa.

... Ja vielä: miksi työelämässä ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut olisi pätevämpi kuin ylemmän amk-tutkinnon suorittanut? Työelämän tarpeita ajatellen asiahan voi olla päinvastoin - työmarkkinoilla tarvittava pätevyys ja asiantuntemus hankitaan amk:ssa.

En minä ainakaan ole väittänyt, että ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut olisi työelämässä pätevämpi kuin ylemmän amk-tutkinnon suorittanut! Missä sinä olet tuollaista nähnyt sanonut/väitetyn?
Sillä asianhan lienee juuri noin kuin sanot; amk-koulutus vastaa paremmin käytännön työelämän tarpeita kuin akateemiset opinnot.

Kyse on siitä, että yliopistojen sisäänotto on ollut (ja lienee edelleen) liian suuri - ja ammattikorkeakoulujen nimessä oleva "korkeakoulu" -osa on hämärtänyt akateemisen koulutuksen ja ammattikoulutuksen eroa. Tuo on johtanut siihen, ettei yliopistokoulutuksella ole enää sitä statusta joka sillä ennen oli, ja toisaalta; ammattikorkeakouluista valmistuneiden luullaan olevan akateemisesti koulutettuja. Tuloksena on siis väärät odotukset kumpaakin ryhmää kohtaan.

[Mirri]

Mikä nimi olisi parempi vaihtoehto ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle? Sehän ei vastaa opistotasoa, koska ei opistoissa ollut saatavilla niin pitkää koulutusta kuin nykyisessä ammattikorkeakoulussa ylempine tutkintoineen on...

Miten niin ei ollut? Muistaakseni esimerkiksi teknillisten opistojen ei-ylioppilaspohjaiset linjat olivat 4-vuotisia (avoinna esimerkiksi teknillisen koulun suorittaneille) ja ylioppilaspohjaiset linjat 3-vuotisia.

Nekö vastasivat nykyistä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa?

[Kyllästynyt]

Mikä nimi olisi parempi vaihtoehto ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle? Sehän ei vastaa opistotasoa, koska ei opistoissa ollut saatavilla niin pitkää koulutusta kuin nykyisessä ammattikorkeakoulussa ylempine tutkintoineen on...

Miten niin ei ollut? Muistaakseni esimerkiksi teknillisten opistojen ei-ylioppilaspohjaiset linjat olivat 4-vuotisia (avoinna esimerkiksi teknillisen koulun suorittaneille) ja ylioppilaspohjaiset linjat 3-vuotisia.

Nekö vastasivat nykyistä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa?

Ymmärtääkseni vastasivat.

[Mirri]

Minun käsitykseni mukaan opistotutkinnot eivät vastanneet nykyistä ylempää amk-tutkintoa; ne vastasivat aiempaa ammattikorkeakoulua, jossa ei ollut mahdollista suorittaa mitään ylempää tutkintoa.

Yliopistojen statuksen suojelemiseksi kai taidekorkeakoulujenkin pitäisi olla muuta kuin korkeakouluja - esimerkkeinä Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-akatemia. Mutta päinvastoin niiden statuksen nostamiseksi(?) on syntynyt taideyliopisto. Ennen puhuttiin tiedekorkeakouluista, taidekorkeakouluista ja ammattikorkeakouluista, mutta nyt taidekorkeakoulut ovat taideyliopisto.
Entä Maanpuolustuskorkeakoulu; onko se statukseltaan yliopisto (akateeminen) vai ammattikorkeakoulu? Mielestäni sen ei pitäisi olla yliopisto, vaan ammattikorkeakoulu.

[Kyllästynyt]

Minun käsitykseni mukaan opistotutkinnot eivät vastanneet nykyistä ylempää amk-tutkintoa; ne vastasivat aiempaa ammattikorkeakoulua, jossa ei ollut mahdollista suorittaa mitään ylempää tutkintoa.

Yliopistojen statuksen suojelemiseksi kai taidekorkeakoulujenkin pitäisi olla muuta kuin korkeakouluja - esimerkkeinä Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-akatemia. Mutta päinvastoin niiden statuksen nostamiseksi(?) on syntynyt taideyliopisto. Ennen puhuttiin tiedekorkeakouluista, taidekorkeakouluista ja ammattikorkeakouluista, mutta nyt taidekorkeakoulut ovat taideyliopisto.
Entä Maanpuolustuskorkeakoulu; onko se statukseltaan yliopisto (akateeminen) vai ammattikorkeakoulu? Mielestäni sen ei pitäisi olla yliopisto, vaan ammattikorkeakoulu.

Aiemman alemman ammattikorkeakoulun etenemismahdollisuuksia en tiedä tai tunne tarkkaan, mutta tiedän ja tunnen ystävämme joka kävi ensin kansakoulun, sitten kansalaiskoulun, teknillisen koulun ja teknillisen opiston. Pyrki sitten teknilliseen korkeakouluun josta valmistui DI:ksi ja väitteli tekniikan tohtoriksi. Eli kyllä jatkomahdollisuuksia vanhoissakin koulutusjärjestelmissä on ollut.
---
BTW, nykyinen Aalto-yliopisto koostuu (entisistä) taideteollisesta korkeakoulusta, kauppakorkeakoulusta ja teknillisestä korkeakoulusta.

[Kahvi]

Muistan kyllä (ainakin suurinpiirtein) mitä olen aiemmin kirjoittanut - ja sen saman toistin tässä ketjussa.

Nimikkeet ja niiden sisältö on (ainakin minulle) vieläkin epäselvä, mutta käsitykseni/henkilökohtainen mielipiteeni on koko ajan ollut sama; ammattikorkeakoulut eivät ole korkeakouluja, eikä niistä sellaisina pitäisi puhua tai niihin viitata.
Uudistus jossa entiset opistot lakkautettiin ja tilalle tulivat ammattikorkeakoulut, oli mielestäni epäonnistunut; se ei lisännyt opistoasteen koulutuksen statusta, mutta laski korkeakoulu/yliopistokoulutuksen arvostusta.

Yliopistojen liian suuri sisäänottomäärä on tuhlausta, eikä se hyödytä ketään. Ihmisiä pitäisi kouluttaa niille aloille ja tehtäviin jossa on työtä tarjolla. Minkä takia Suomen ammattikouluissa on rakennusalalla tyhjiä aloituspaikkoja, mutta remontti- ja rakennustyömailla kuulee puhuttavan vain eestiä, puolaa ja slovakiaa?

Samaa mieltä.

Paitsi tuo raksatyömaa-juttuu vaikuttaa myös se, että ko kieliä puhuvat ovat käytännössä huomattavasti meikäläistä halvempaa työvoimaa. Ero kuulemma on helposti monia kymmeniä prosentteja, pahimmillaan yli 50% ...

[Psykopatologia]

Aiempi "kolmen markan (opisto)insinööri" vastasi lähinnä alempaa yliopistotutkintoa,
HuK, LuK etc. (Tätä ylempänä oli fisosofian kandidaatin tutkinto eli maisterin arvo).

Kauppakorkeakoulujen ekonomi vastasi yliopiston hukkia.

Oikeustietelijät ovat vieläkin oik.kandeja (vastaa maisteria).

Nykyiset kappatieteitten maisterit voivat hakea ekonomin nimikettä.

[Looney]

Itse ainakin arvostan maisteritutkintoani siinä määrin, että tehdessäni työhaastatteluissa valintapäätöksiä, suosin ensisijaisesti yliopiston käyneitä. Henk.koht. mielipiteeni on, että amk-tutkinnoilla voi pyyhkiä persettään. Amk-uudistus oli täysin turha ja ilman sitä Suomen koulutusjärjestelmä olisi toiminut aivan mainiosti ja jopa paremmin kuin nykyään.

[Psykopatologia]

Tervetuloa, Looney!