Asumisessa tärkeintä?

[Mirri]

Kyllä tämä väite on virheellinen; jopa niin virheellinen, että sitä toivottavasti ei esimerkiksi lapsille neuvota ensiavuksi sähköpalon syttyessä:

Nopeinta ja suositeltavinta on pääkytkimestä virran katkaisu.

Siinä on katastrofi valmis, jos joku ensitöikseen pimentää kodin pääkytkimestä, kun tarvittaisiin valoa ihmisten - ja lemmikkien - pelastautumiseen. Ei todellakaan pitäisi ensimmäiseksi rynnätä pääkatkaisimelle, vaikka se miten olisi nopeasti käsillä. Ja eihän se sähkövirran katkaisu tulta sammuta; senkään puoleen virran katkaisu ei läheskään aina ole ensimmäinen toimi.

[Kyllästynyt]

Milnkälaisella koulutuksella hankitulla asiantuntemuksella sinä Mirri meitä ohjeistat?

Jos lapsi on saanut sähköiskun ja/tai on kiinni verkkovirrassa, lapsi kiskaistaan vaatteistaan irti virtapiiristä. Ei silloin ehdi pääkatkaisimelle mennä.
Sähköpalon kohdalla taas ensimmäinen ja välttämätön toimenpide on katkaista virta joko pääkatkaisimesta tai pistoke pistorasiasta irroittamalla.

Voimavirtasähköiskut ovat asia erikseen, niiden uhreja ei ole syytä mennä vaatteista kiskomaan.

Kyllästynyt, en ohjeista teitä minkäänlaisella koulutuksella tai asiantuntemuksella, enkä muutenkaan. Minulle on aivan sama miten pelastaudutte sähköpalojen keskeltä vai pelastaudutteko mitenkään.

Elävässä elämässä minulla kuitenkin on velvollisuus tietää jotakin erilaisista hätätilanteista ja niissä toimimisesta. Pelastustoimista vastuullisena on täytynyt tietää miten toimia missäkin tilanteessa siltä varalta, että joskus tulisi eteen tosi tilanne. Niinpä olen vuosien varrella käynyt läpi lukemattomat palosammutusharjoitukset sun muut turvallisuuskoulutukset, työnantajan velvoittamana. Sitä paitsi nykyisin sähköturvallisuuskoulutus kuuluu ammatteihin, joissa työskennellään sähkölaitteilla.

Sähköpalon sattuessa toki katkaistaan virta, jos on mahdollista tehdä niin vaarantamatta mitään tai ketään. Muttei se aina ole mahdollista.

Ainakin kerrostalossa rappukäytävän valot palavat vaikka huoneistosta olisikin virta kokonaan katkaistu.

Meillä ei ole rappukäytävää, mutta pihavalot, katuvalot ja naapuritalon valot valaisevat niin paljon, ettei säkkipimeää ole koskaan.
Jos kuitenkin on säkkipimeää olisi, kännykkäkin käy taskulampusta jos fikkaria ei ole helposti saatavilla.

[Psykopatologia]

(Säkki)pimeässä on hankala etsiä kännykkää.

[Kyllästynyt]

Kyllä tämä väite on virheellinen; jopa niin virheellinen, että sitä toivottavasti ei esimerkiksi lapsille neuvota ensiavuksi sähköpalon syttyessä:

Nopeinta ja suositeltavinta on pääkytkimestä virran katkaisu.

Siinä on katastrofi valmis, jos joku ensitöikseen pimentää kodin pääkytkimestä, kun tarvittaisiin valoa ihmisten - ja lemmikkien - pelastautumiseen. Ei todellakaan pitäisi ensimmäiseksi rynnätä pääkatkaisimelle, vaikka se miten olisi nopeasti käsillä. Ja eihän se sähkövirran katkaisu tulta sammuta; senkään puoleen virran katkaisu ei läheskään aina ole ensimmäinen toimi.

Jos sähkölaite käryää, siitä pitäisi mahdollisimman nopeasti kytkeä virta pois. Jos kapine on jo ilmiliekeissä, ei se johdon nykiminen ole yhtään sen tehokkaampaa kuin pääkatkaisimen käyttökään.

Pääasia kuitenkin on, että ensin pelastetaan ihmiset sekä mahdollisuuksien mukaan estetään muita joutumasta vaaraan ja lisävahinkoja syntymästä. Se miten se parhaiten onnistuu on tapauskohtaista.

Kännykkä on (tietenkin) sängyn vieressä, taskulamppuja niin keittiössä, kodinhoitohuoneessa (pesukoneen päällä) kuin käsilaukussakin, mutta jos on laiminlyönyt palovaroittimien hankkimisen tai niistä huolehtimisen, ei tiedä missä on taskulamppu ja puhelinkin on kateissa, on varmaankin sitten parempi ryhtyä niitä johtoja nykimään ennen valojen sammumista.

[Joiku]

Jos lapsi on saanut sähköiskun ja/tai on kiinni verkkovirrassa, lapsi kiskaistaan vaatteistaan irti virtapiiristä. Ei silloin ehdi pääkatkaisimelle mennä.
Sähköpalon kohdalla taas ensimmäinen ja välttämätön toimenpide on katkaista virta joko pääkatkaisimesta tai pistoke pistorasiasta irroittamalla.

Voimavirtasähköiskut ovat asia erikseen, niiden uhreja ei ole syytä mennä vaatteista kiskomaan.

ja noinko tekee saa aivan varmasti itsekin sähköiskun. Jo on asiantuntija''

http://www.sahkoopas.com/sahkotietoa/sa ... sahkoisku/

[Joiku]

Jos NYT Joikulla ja Kyllästyneellä kärtsäisi, tilanne olisi aivan erilainen.

Taas jos jo liekit hulmuaisivat, tilanne olisi erilainen.

Tietenkin olisi erilainen; Joikulle palokunta saapuu matkojen takaa, luultavasti vasta sitten kun kaikki on jo palanut.
Meille palokunta tulisi parissa minuutissa.
Meillä on neljä uloskäyntiä ja sähkökaappi ulko-oven vieressä, Joikulla sähkötaulu kellarissa. Uloskäyntien lukumäärää en tiedä.

Sen kuitenkin tiedän, ettei Joikun väite Hilpan väärässä olemisesta pidä paikkaansa.

Saisinko linkin niihin Haagan palopäällikön ohjeisiin, jos niihin sun väitteesi perustuu?
Ja toiseksi mulle saapuu VPK noin kolmessa minuutissa.
Harmi ettet tiedä ulokäyntien lukumäärää, kooklella selviää miten monta vähintäin pitää olla.

[Kyllästynyt]

Jos lapsi on saanut sähköiskun ja/tai on kiinni verkkovirrassa, lapsi kiskaistaan vaatteistaan irti virtapiiristä. Ei silloin ehdi pääkatkaisimelle mennä.
Sähköpalon kohdalla taas ensimmäinen ja välttämätön toimenpide on katkaista virta joko pääkatkaisimesta tai pistoke pistorasiasta irroittamalla.

Voimavirtasähköiskut ovat asia erikseen, niiden uhreja ei ole syytä mennä vaatteista kiskomaan.

ja noinko tekee saa aivan varmasti itsekin sähköiskun. Jo on asiantuntija''

http://www.sahkoopas.com/sahkotietoa/sa ... sahkoisku/

Naureskele sinä minkä jaksat, mutta koska puhe oli lapsesta, nopein tapa saada lapsi irrotettua virtapiiristä on kiskaista hänet vaatteesta (olettaen, ettei lapsi ole aivan alaston).
Kuiva vaate ei johda sähköä siinä määrin, että vetäjä olisi suuressa vaarassa - ainakaan silloin jos kyse on tavallisesta verkkojännitteestä.

... Saisinko linkin niihin Haagan palopäällikön ohjeisiin, jos niihin sun väitteesi perustuu?
Ja toiseksi mulle saapuu VPK noin kolmessa minuutissa.
Harmi ettet tiedä ulokäyntien lukumäärää, kooklella selviää miten monta vähintäin pitää olla.

Linkkiä ei ole koska kyse oli paikan päällä annetusta koulutuksesta, mutta voithan sinä soittaa Haagan paloasemalle ja pyytää yksityisopetusta paloturvallisuudesta ja alkusammutuksesta.

Sivumennen sanoen, jos lapsi on kiinni verkkojännitteessä, en jäisi pohtimaan saanko itse sähköiskun vai ei, vaan vaatteista vetämällä lapsen irti kiskoisin.

Olen itse saanut sähköiskun niin, että toinen käsi oli kiinni verkkovirrassa ja toinen teräksisessä tiskipöydässä (jotakuinkin täydellinen maadoitus) ja tiedän miltä verkkovirta kehon läpi kulkiessaan tuntuu. Tiedän senkin, että vaikka koskisin verkkovirrassa kiinni olevan paljaaseen ihoon, en todennäköisesti saisi niin voimakasta sähköiskua, että se minulle hengenvaarallista olisi - olettaen tietenkin, etten itse seiso vesilätäkössä tai ole muuten hyvin maadoitettuna.

Sehän on hyvä, että "Varmasti Palaa Kaikki" -joukot nopeasti paikalle ennättävät. Ei ehdi talo palaa tykkänään tai noki sotkea koko torppaa.

[Mirri]

Asiaa Helsingin pelastuslaitoksesta:

Helsingin pelastuslaitoksessa on pelastuskomentajan mukaan yhä tavoitteena kuuden minuutin hälytysvalmius, vaikka tavoitteeseen ylletäänkin nyt kohtuullisen huonosti. Sairaankuljetusyksiköt tavoiteajan hyvin tavoittavatkin, mutta palo- ja pelastuspuolella keskimääräinen toimintavalmiusaika on noin 7,5 minuuttia. Siihen vaikuttavat hänen mukaansa monet asiat, ei yksi säästölinjasta aiheutuneet ongelmat. Myös esimerkiksi liikennemäärien kasvut ovat vaikuttaneet.

http://www.pelastustieto.fi/2005/pt105-2.html

Helsingissäkään palokunta tuskin ehtii paikalle 'parissa minuutissa'; määrätyn kuuden minuutin valmiusajankin sisällä toimiminen tekee tiukkaa. Onneksi on olemassa VPK:t, nykyiset sopimuspalokunnat. Ne voivat lyhentää syrjäseuduilla aikaa niin, että siellä päästään paloa sammuttamaan nopeammin kuin pääkaupungissa.

Kodissa pelastustoimet ja mahdollinen alkusammutus ovat tärkeitä hallittavia, koska esim. tavallisessa olohuoneessa syttynyt tulipalo etenee ensimmäisten neljän minuutin aikana niin, että jo pelkästään huoneen kuumuus tekee mahdottomaksi niin pelastus- kuin sammuttamisyrityksetkin. Aikaa ihmisten ja lemmikkien pelastamiseen on vain noin pari minuuttia. Siinä yksi hyvä syy minkä vuoksi sähköpalossakaan ei pimeän aikaan kannattaisi ensimmäiseksi rynnätä katkaisemaan kodista sähköjä - pari minuuttia on kovin lyhyt aika saada perhe kissoineen ja koirineen ulos.
Koska nykyisin rakennetaan mahdollisimman avoimia tiloja, siis ei ovia huoneiden välille, tuli etenee kodissa vielä vauhdikkaammin kuin mitä se tekisi, jos palavan huoneen ovet olisivat suljettavissa. Jos olohuoneessa syttyy, palaa äkkiä aina keittiötä ja eteistä myöten.

[Kyllästynyt]

Asiaa Helsingin pelastuslaitoksesta:

Helsingin pelastuslaitoksessa on pelastuskomentajan mukaan yhä tavoitteena kuuden minuutin hälytysvalmius, vaikka tavoitteeseen ylletäänkin nyt kohtuullisen huonosti. Sairaankuljetusyksiköt tavoiteajan hyvin tavoittavatkin, mutta palo- ja pelastuspuolella keskimääräinen toimintavalmiusaika on noin 7,5 minuuttia. Siihen vaikuttavat hänen mukaansa monet asiat, ei yksi säästölinjasta aiheutuneet ongelmat. Myös esimerkiksi liikennemäärien kasvut ovat vaikuttaneet.

http://www.pelastustieto.fi/2005/pt105-2.html

Helsingissäkään palokunta tuskin ehtii paikalle 'parissa minuutissa'; määrätyn kuuden minuutin valmiusajankin sisällä toimiminen tekee tiukkaa...

En asu Helsingissä, ja meille palokunta todellakin ehtii jo parissa minuutissa.
Kissoja tai koiriakaan ei ole, joten jos sattuisi niin ikävästi, että jokin sähkölaite ryhtyisi käryämään, noudatan palopäällikön ohjetta ja käännän virran pois pääkatkaisimesta.

... Koska nykyisin rakennetaan mahdollisimman avoimia tiloja, siis ei ovia huoneiden välille, tuli etenee kodissa vielä vauhdikkaammin kuin mitä se tekisi, jos palavan huoneen ovet olisivat suljettavissa. Jos olohuoneessa syttyy, palaa äkkiä aina keittiötä ja eteistä myöten.

Asunnosta poistumiseen vaikuttaa paljon se, kuinka monta uloskäyntiä on käytettävissä; kerrostaloasunnoissa ei välttämättä ole edes parveketta josta palokunta voisi tulla paloa pakoon lähteneet asukkaat poimimaan.

On tärkeää muistaa (erityisesti tätä asiaa palopäällikkö painotti), että jos kerrostalossa palo on jossakin toisessa asunnossa, savuiseen rappukäytävään ei saa mennä vaan pitää sulkea ovet ja pysytellä sisällä odottamassa palokunnan saapumista.

[Mirri]

Naureskele sinä minkä jaksat, mutta koska puhe oli lapsesta, nopein tapa saada lapsi irrotettua virtapiiristä on kiskaista hänet vaatteesta (olettaen, ettei lapsi ole aivan alaston).
Kuiva vaate ei johda sähköä siinä määrin, että vetäjä olisi suuressa vaarassa - ainakaan silloin jos kyse on tavallisesta verkkojännitteestä.

Sivumennen sanoen, jos lapsi on kiinni verkkojännitteessä, en jäisi pohtimaan saanko itse sähköiskun vai ei, vaan vaatteista vetämällä lapsen irti kiskoisin.

Lapsikaan ei tule pelastetuksi sillä, että pelastaja altistaa itsensä vaaralle. Milläs kiskot, jos järjestät itsellesi sähköiskun? Sama juttu kuin avannosta pelastamisessa; kannattaisi miettiä miten pelastaa niin, ettei pelastajastakin tule pelastettava.

Kyllä niin on, että jotakin sähköä johtamatonta kättä pitempää tarvitaan lapsenkin kohdalla irrotettaessa häntä virtapiiristä. Ei lapsi verkkovirran jatkeena ole yhtään vähemmän sähköinen kuin aikuinen.

Tämä ensiapuohje sopii silloinkin, kun sähkötapaturman uhri on lapsi:

Toimi näin sähkötapaturmissa

- Soita hätänumeroon 112.
- Jos kyseessä on suurjännitetapaturma, kerro siitä soittaessasi, sillä sähkön voi katkaista vain sähkölaitos. Jää varoittamaan muita vaaratilanteesta. Huolehdi samalla omasta ja muiden paikallaolijoiden turvallisuudesta. Vasta kun virta on turvallisesti katkaistu, aloitetaan ensiaputoimenpiteet.
- Pienjännitetapaturmassa katkaise sähkö joko irrottamalla pistoke tai katkaisemalla päävirta sähkötaulusta. Ellei tämä ole mahdollista, yritä saada loukkaantunut irti jännitteisestä osasta sähköä johtamattomalla apuvälineellä, mutta vain, jos tiedät hallitsevasi menetelmät. Käytä kuivaa lautaa tai köyttä. Kumisaappaat tai kumikäsineet lisäävät turvallisuutta.
– Selvitä sen jälkeen autettavan tila ja anna ensiapua. Sydämenpysähdysvaaran lisäksi autettavalla voi olla vakavia palovammoja (ks. «Peruselvytys»2, Peruselvytys ja «Palovammat»7, Palovammat).
- Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka, ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
- Toimita sähköiskun saanut aina jatkohoitoon, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=spr00004

[Kyllästynyt]

Naureskele sinä minkä jaksat, mutta koska puhe oli lapsesta, nopein tapa saada lapsi irrotettua virtapiiristä on kiskaista hänet vaatteesta (olettaen, ettei lapsi ole aivan alaston).
Kuiva vaate ei johda sähköä siinä määrin, että vetäjä olisi suuressa vaarassa - ainakaan silloin jos kyse on tavallisesta verkkojännitteestä.

Sivumennen sanoen, jos lapsi on kiinni verkkojännitteessä, en jäisi pohtimaan saanko itse sähköiskun vai ei, vaan vaatteista vetämällä lapsen irti kiskoisin.

Lapsikaan ei tule pelastetuksi sillä, että pelastaja altistaa itsensä vaaralle. Milläs kiskot, jos järjestät itsellesi sähköiskun?..

Puhun koko ajan verkkovirrasta ja omasta kokemuksesta tiedän miltä verkkovirta kehon läpi tuntuu. Senkin tiedän, ettei kuivasta vaatteesta vetämällä saa itselleen sähköiskua, ei ainakaan silloin jos ei itse seiso vesilätäkössä tai pidä kiinni esimerkiksi lämpöpatterista.

... Sama juttu kuin avannosta pelastamisessa; kannattaisi miettiä miten pelastaa niin, ettei pelastajastakin tule pelastettava...

En ole puhunut avannosta pelastamisesta vaan verkkovirrassa kiinni olevasta lapsesta.

... Kyllä niin on, että jotakin sähköä johtamatonta kättä pitempää tarvitaan lapsenkin kohdalla irrotettaessa häntä virtapiiristä. Ei lapsi verkkovirran jatkeena ole yhtään vähemmän sähköinen kuin aikuinen...

Vaikka aikuisen vaate johtaa yhtä hyvin tai huonosti sähköä kuin lapsen vaatetuskin, ei kyse ole iästä vaan vedettävän koosta ja painosta.

... Tämä ensiapuohje sopii silloinkin, kun sähkötapaturman uhri on lapsi:

Toimi näin sähkötapaturmissa

- Soita hätänumeroon 112.
- Jos kyseessä on suurjännitetapaturma, kerro siitä soittaessasi, sillä sähkön voi katkaista vain sähkölaitos. Jää varoittamaan muita vaaratilanteesta. Huolehdi samalla omasta ja muiden paikallaolijoiden turvallisuudesta. Vasta kun virta on turvallisesti katkaistu, aloitetaan ensiaputoimenpiteet.
- Pienjännitetapaturmassa katkaise sähkö joko irrottamalla pistoke tai katkaisemalla päävirta sähkötaulusta. Ellei tämä ole mahdollista, yritä saada loukkaantunut irti jännitteisestä osasta sähköä johtamattomalla apuvälineellä, mutta vain, jos tiedät hallitsevasi menetelmät. Käytä kuivaa lautaa tai köyttä. Kumisaappaat tai kumikäsineet lisäävät turvallisuutta.
– Selvitä sen jälkeen autettavan tila ja anna ensiapua. Sydämenpysähdysvaaran lisäksi autettavalla voi olla vakavia palovammoja (ks. «Peruselvytys»2, Peruselvytys ja «Palovammat»7, Palovammat).
- Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka, ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
- Toimita sähköiskun saanut aina jatkohoitoon, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=spr00004

Hyviä ohjeita, mutta noista huolimatta tarttuisin verkkovirrassa kiinni olevaa lasta vaatteesta ja vetäisin.

"Jumala sä varjele ihmislasta, insinöörin muijaksi (ja toisen äidiksi) joutumasta...."

Tarkistin asian. Vastaus:
Ennakkovarotoimena kannattaa hankkia 20 euron vikavirtasuoja nousujohtoon, mutta jos tilanne on akuutti (lapsi on kiinni verkkovirrassa), lapsen vaatteet kuivia ja matka pääkatkaisijalle kestää kauemmin kuin lapsen luo, kuivasta vaatteesta voi kiskaista lapsen irti verkkovirrasta.
Lapsen irrottaminen verkosta onnistuu aikuista uhria paremmin, koska lapsen puristusvoima on pienempi kuin aikuisen; lapsi ei takerru verkkoon niin suurella voimalla kuin aikuinen.

[Kahvi]

Mikä sinulle on tärkeintä asumisessa?

Tässä asumis-asiaa voisi olla hedelmällistä tarkastella vastinpareina,
esimerkiksi sijainti vs. koko; liikenneyhteydet vs. luonnonrauha; yms.

Minulle on tärkeintä se, että koti tuntuu kodilta. Omaan kotiin on aina hyvä tulla ja siellä on ikäänkuin turvassa maailman pauhuilta yms.

Sitä en osaa sanoa, että mistä kaikista tuollainen oman kodin fiilis sitten voi syntyä. Piloille se voi mennä esim riitaisan parisuhteen takia, öykkäröivien naapurien takia yms.

Käytännön syistä sijainti on tietysti merkittävä asia. Lähinnä liikenneyhteydet (bussi jne). Itse arvostan sitä, että luonto on lähellä edes jossain muodossa. Joskus voi löytää sellaisiakin asuntoja, että luontoa on tarjolla ja samalla liikenneyhteydet on kunnossa.

[Kahvi]

.44
Se, mikä on nopeinta, voi olla parasta.

Kaikilla ei myöskään ole fikkareita käsillä
(ainakaan silloin kun tarvitsisi).

Yleensä tosiaan se, mikä on nopeinta, on myös parasta.

[Mirri]

Ennakkovarotoimena kannattaa hankkia 20 euron vikavirtasuoja nousujohtoon, mutta jos tilanne on akuutti (lapsi on kiinni verkkovirrassa), lapsen vaatteet kuivia ja matka pääkatkaisijalle kestää kauemmin kuin lapsen luo, kuivasta vaatteesta voi kiskaista lapsen irti verkkovirrasta.
Lapsen irrottaminen verkosta onnistuu aikuista uhria paremmin, koska lapsen puristusvoima on pienempi kuin aikuisen; lapsi ei takerru verkkoon niin suurella voimalla kuin aikuinen.

Mikäpä takaa sen, että uhrin vaatteet ovat pysyneet kuivina sähköiskun jäljiltä.

[Joiku]

Kas ette ole vielä pankkikortista puhuneet?

[Hilppa]

Asumisessa tärkeintä on, että ei osallistu tähän ketjuun ja että asuu kotonaan.

[trisse (uusi)]

Asunnottomat voisivat tulla asumaan tähän ketjuun.

[Kyllästynyt]

Ennakkovarotoimena kannattaa hankkia 20 euron vikavirtasuoja nousujohtoon, mutta jos tilanne on akuutti (lapsi on kiinni verkkovirrassa), lapsen vaatteet kuivia ja matka pääkatkaisijalle kestää kauemmin kuin lapsen luo, kuivasta vaatteesta voi kiskaista lapsen irti verkkovirrasta.
Lapsen irrottaminen verkosta onnistuu aikuista uhria paremmin, koska lapsen puristusvoima on pienempi kuin aikuisen; lapsi ei takerru verkkoon niin suurella voimalla kuin aikuinen.

Mikäpä takaa sen, että uhrin vaatteet ovat pysyneet kuivina sähköiskun jäljiltä.

"Vaikka sähkö onkin sinistä ja sattuu, ei se silti ole märkää".
Tupsulakkilapseni

[Mirri]

Ennakkovarotoimena kannattaa hankkia 20 euron vikavirtasuoja nousujohtoon, mutta jos tilanne on akuutti (lapsi on kiinni verkkovirrassa), lapsen vaatteet kuivia ja matka pääkatkaisijalle kestää kauemmin kuin lapsen luo, kuivasta vaatteesta voi kiskaista lapsen irti verkkovirrasta.
Lapsen irrottaminen verkosta onnistuu aikuista uhria paremmin, koska lapsen puristusvoima on pienempi kuin aikuisen; lapsi ei takerru verkkoon niin suurella voimalla kuin aikuinen.

Mikäpä takaa sen, että uhrin vaatteet ovat pysyneet kuivina sähköiskun jäljiltä.

"Vaikka sähkö onkin sinistä ja sattuu, ei se silti ole märkää".
Tupsulakkilapseni

Sähköiskun saavan pidätyskyky voi pettää.

[Kyllästynyt]

... Sähköiskun saavan pidätyskyky voi pettää.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että sähköiskussa käy päinvastoin; lihakset kramppaavat.