Lausunto tuli!

[trisse (uusi)]

Lausunto tuli!

"Oppimisvalmiudet

Kielellistä suoriutumisessa arvioitiin sanavaraston laajuutta, kielellistä päättelyä (luetunymmärrys) ja kielellistä tuottamista (ainekirjoitus) vaativilla tehtävillä. Kuntoutujan sanavarasto oli laajuudeltaan keskitasoa (0). Kielellisen päättelyn tehtävä sujui hieman keskitasoa paremmin (+1). Ainekirjoitus oli sujuvaa, kieli asiakieltä ja sisältö vastasi hyvin annettua tehtävää. Kieliopilliset virheet olivat vähäisiä ja satunnaisia.

Matemaattista ja loogista päättelykykyä vaativasta tehtävästä kuntoutuja suoriutui selvästi keskitasoa paremmin (+2) ollen asteikon ylärajalla. Peruslaskutoimitusten hallintaa ja työmuistin prosessointinopeutta mittaavasta päässälaskutehtävästä kuntoutuja suoriutui hieman keskitasoa paremmin (+1) edelleen asteikon ylärajalla.

Avaruudellista hahmottamista vaativa tehtävä sujui kuntoutujalta hieman keskitasoa paremmin (+1). Käden ja silmän yhteistoiminnan sekä havaintokyvyn nopeutta ja tarkkuutta vaativasta tehtävästä kuntoutuja suoriutui lahjakkaan tasoisesti (+3). Visuaalista loogista päättelykykyä mittaava tehtävä sujui hieman keskitasoa paremmin (+1).

Kokonaisuutena arvioiden kuntoutujan kognitiivinen suoriutuminen oli pääsääntöisesti keskitasoa vahvempaa aikuisopiskelijoihin verratessa. Erityisiin oppimisvaikeuksiin viittaavaa ei noussut tässä testauksessa esiin. Kuntoutujalla on hyvät valmiudet perus- ja ammattitutkintotasoiseen koulutukseen ja riittävät oppimisvalmiudet korkeakoulutasoiseen opiskeluun"

(Asteikko tuossa oli siis -3-+3. Olin valvonut koko testausta edeltävän yön enkä saanut ees aamukahvia että ois mennyt varmaan paremmin jos olisin nukkunut ees vähän. )

"Ammatillinen soveltuvuus ja suuntautuminen

Kuntoutuja viihtyy parhaiten vapaassa ja vaihtelevassa työssä ja työympäristössä, jossa saa olla vapaasti itsensä. Kuntoutuja ei pidä rutiineista ja toistotyöstä. Kuntoutuja ei ole erityisen pikkutarkka ja järjestelmällinen vaan enemmän suurpiirteinen ja kokonaisuudet huomioon ottava. Kuntoutujan toimintatyylissä tulee esille impulsiivisuus ja nopeatoimisuus, mikä on tyypillistä luoville, toiminnallisille tai tilanneherkille ihmisille. Toisaalta kuntoutuja on ajattelussaan melko rationaalinen ja loogisuuteen pyrkivä. Ajattelun ja toiminnan jonkinasteinen ristiriitaisuus tekee kuntoutujasta epävarman ja ratkaisuissaan varovaisen ja turvallisuushakuisen.

Kuntoutuja omaa hyvin matalan ambitiotason. Hän ei halua johtaa, kantaa laajempaa vastuuta tai tehdä päätöksiä. Kuntoutujalle riittää vastuu omasta työstään. Kuntoutuja ei viihdy esiintymistilanteissa eikä hän hakeudu huomion keskipisteeksi. Kuntoutuja ei viihdy erityisen suorituspaineisessa työssä, jossa hänelle asetetaan paljon mittavia tavoitteita. Kuntoutuja viihtyy parhaiten työntekijäasemassa ja organisaation tuki- ja taustatehtävissä.

Sosiaaliset tarpeet kuvastuivat hieman matalina. Kuntoutuja ei ole erityisen aktiivinen solmimaan uusia kontakteja, eikä hän viihdy isoissa ihmisjoukoissa. Kuntoutuja ei omaa erityisen suurta halua toisten auttamiseen. Tarvittaessa kuntoutuja pystyy tukeutumaan toisiin ja pyytämään apua itselleen. Vuorovaikutuksessa kuntoutuja on varautunut ja epäilevä. Luottamus toisiin syntyy hitaasti. Kuntoutujalla on taipumusta olla kriittinen ja hän on hyvin omaehtoinen. Kuntoutuja sopii parhaiten itsenäiseen työhön, jossa hänellä on tarvittaessa työyhteisön tuki turvanaan.

Sosiaalisuutta enemmän kuntoutujan ulospäin suuntautuneisuus tulee esille elämyshakuisuutena. Kuntoutuja kiinnittää huomiota itsen ulkopuolisiin aistielämyksiin, jotka ruokkivat hänen luovuuttaan ja tarvetta itsen ilmaisuun.

Emotionaalisesti kuntoutuja tuo esille herkyyttään kuormittua, stressaantua ja ahdistua. Hänen minäkäsityksensä on hieman negatiivisesti värittynyt.


Ammatillisesti kuntoutuja on suuntautunut älyllis-tieteelliseen, taiteelliseen ja järjestelmälliseen työhön. Kuntoutujan ammatti-intresseissä heijastuu kiinnostus itsen ilmaisuun kielellisin keinoin, mikä on myös kuntoutujan taidollinen vahvuus.

(tuossa on kieltämättä pieni ristiriita)

Johtopäätökset

Kuntoutujan psyykkinen tilanne ei vielä mahdollistanut konkreettisten ja aikataulutettujen suunnitelmien laatimista. Ammatillisessa suunnittelussa kuntoutujan kannattaa hyödyntää kielellistä lahjakkuuttaan ja pyrkiä kehittämään mm. verkkoviestinnän osaamistaan. Kuntoutujan psyykkisen työkyvyn parantamiseksi hänelle suositellaan ensisijassa psykoterapiaan hakeutumista.

[trisse (uusi)]

Ammatillinen kehitys ja nykyvaihe

Kuntoutuja on suorittanut peruskoulun K:n koulussa Lappeenrannassa vuonna 1990. Hän kertoo olleensa hyvä matematiikassa ja äidinkielessä, jotka olivat lempiaineita. Päättötodistuksessa lukuaineiden keskiarvo oli 8,8. Kaikkien aineiden keskiarvon kuntoutuja muistelee olleen 8,2. Kuntoutuja kirjoitti ylioppilaaksi K:n lukiosta vuonna 1993 yleisarvosanalla magna.

Lukion jälkeen kuntoutuja aloitti matematiikan opinnot Joensuun yliopistossa. Hän oli hakenut myös opiskelemaan filosofiaa Helsingin yliopistoon muttei tullut valituksi. Hän opiskeli Joensuussa vuoden suorittaen tilastotieteestä ja filosofiasta perusopinnot, 15 opintoviikkoa molemmista aineista. Tämän jälkeen kuntoutuja haki Helsingin yliopistoon opiskelemaan filosofiaa uudestaan ja tuli tällä kertaa valituksi. Hän opiskeli lukuvuoden 1994-1995 sekä filosofiaa että kirjallisuustiedettä. Lisäksi kuntoutuja haki opiskelemaan psykologiaa vuonna 1995 Helsingin yliopistoon ja tuli myöskin valituksi. Kuntoutujan suunnitelma oli, että psykologian avulla löytyisi päivätyötä valmistumisen jälkeen. Kuntoutuja kertoo että vuonna 1999 molemmat pääaineet olivat suurinpiirtein lopputyötä vaille valmiita. Keväällä 2000 hän oli vielä graduseminaarissa ja vuonna 2003 opiskeli filosofian syventävät seminaarit. Opinnoissa hän kertoo tehneensä paljon kirjatenttejä koska luennoilla oli hankala keskittyä ja aamut olivat hänelle hankalia. Lisäksi sosiaalinen jännitys oli kova esiintymistilanteissa. Kaikkiaan hän on opiskellut Helsingin yliopistossa yli 200 opintoviikkoa.

[trisse (uusi)]

Yliopisto-opiskelun koki aopineen itselleen, koska pystyi tekemään paljon opintoja itsenäisesti. Ei juurikaan osallistunut luennoille, vaan otti muistiinpanot toisilta. Koki luennoilla keskittymisen ja kuuntelemisen vaikeana eikä omat muistiinpanot olleet hyviä.

DDK on yllättäen vasemmalla puolella hidasta, samoin hienomotoriikka vasemmalla puolella jotenkin takkuista koko ajan, sorminaputtelu ei meinaa sujua samalla vauhdilla kuin oikealla. Saksiliike ja oppomensliike sujuvat, mutta nekin ovat vasemmalla puolella jotenkin hakusessa. (..) Jostain syystä vasemman yläraajan hienomotoriikka on kömpelömpää kuin oikean puolen. Selitettä tälle ei ole, mutta se kannattaa muistaa työtehtävíä pohdittaessa.

Tällä hetkellä kuntoutuja tuo esille RBDI-kyselyssä keskivaikeaa depressiivistä oireilua ja keskivaikeaa ahdistusoireilua. Itsemurha-ajatuksia ei ole enää esiintynyt. Suurin ongelma lienee kuntoutujan kääntynyt uni-valverytmi johon hän on elämänsä sopeuttanut eikä koe motivaatiota sen muuttamiseen. Ainoastaan jos hänellä on jokin tärkeä meno, hän pystyy unilääkkeiden avulla nukahtamaan illalla ja heräämään ajoissa aamulla. Rytmi ei kuitenkaan jää päälle. Yleensä kuntoutuja menee nukkumaan klo 4 ja herää vasta puolenpäivän jälkeen. Tällöinkin nukahtaminen tapahtuu usein unilääkkeen avulla.

..

Kaikenkaikkiaan kuntoutuja kuvasi 20 vuoden aikaisia psykiatrisessa hoidossa käyntejään vaikeina. Hän kokee istunnot kiusallisina, mikäli häneltä odotetaan tuottavan koko ajan puhumista. Passiivisen terapeutin kanssa työskentely ei sovi kuntoutujalle, vaan hän tarvitsee vastavuoroisen ja aktiivisen työskentelytyylin.

[Joiku]

Eipä kiinnosta lukea koko stooria.
Sano vaan lyhyesti saatko jatkaa löhöämistä?

[trisse (uusi)]

Kuka sen kieltäisi?

"Myöhemmin kuntoutustutkimuksen edetessä kuntoutuja oli kuitenkin ilmoittanut, ettei ole halukas työkokeiluun tai työhönvalmennukseen, ainoastaan opiskeluun"

[Pinja]

Tarkkaan analysoitua, en usko ihan kaikkiin yhteenvetoihin. Mitkä sun pääaineet yliopistossa oli?

[trisse (uusi)]

Kyllä se lukee lausunnossa selvästi. En ala toistamaan.

Miksen saa Kyllästyneeltä ja PP:ltä mitään kommentteja?

[Pinja]

Kyllä se lukee lausunnossa selvästi. En ala toistamaan.

Miksen saa Kyllästyneeltä ja PP:ltä mitään kommentteja?

Ei se mitenkään selvästi lue, sen ymmärrän, että olet opiskellut toisena pääaineena filosofiaa, mutta kun tuossa lausunnossasi sanotaan, että filosofian ja kirjallisuustieteen lisäksi psykologia. Onko pääaineesi ollut siis filosofia ja kirjallisuustiede vai filosofia ja psykologia?

[trisse (uusi)]

"Tämän jälkeen kuntoutuja haki Helsingin yliopistoon opiskelemaan filosofiaa uudestaan ja tuli tällä kertaa valituksi" "Lisäksi kuntoutuja haki opiskelemaan psykologiaa vuonna 1995 Helsingin yliopistoon ja tuli myöskin valituksi"

[Psykopatologia]

Re: Helena Chmura Kraemer
ViestiKirjoittaja trisse (uusi) » 28.02.2014 21:32

Mikset voisi kommentoida saamaani lausuntoa jotenkin (vaikket tykkääkään ruokkia narsistisia yllykkeitäni)?
_______________

Painopiste on siinä, että en voi laittaa riittävästi aikaa kunnolliseen ja vastuulliseen kommentointiin.

[Pinja]

Re: Helena Chmura Kraemer
ViestiKirjoittaja trisse (uusi) » 28.02.2014 21:32

Mikset voisi kommentoida saamaani lausuntoa jotenkin (vaikket tykkääkään ruokkia narsistisia yllykkeitäni)?
_______________

Painopiste on siinä, että en voi laittaa riittävästi aikaa kunnolliseen ja vastuulliseen kommentointiin.

Toisekseen PP:ia ei tunne sinua henkilökohtaisesti, jotta vastauksesta tulisi kunnollinen ja vastuullinen.

[trisse (uusi)]

Tuntee riittävästi vuosien ajalta. Enkä mitään lausuntoa odottanut vaan pientä kommentin hitusta.

[Pinja]

Tuntee riittävästi vuosien ajalta. Enkä mitään lausuntoa odottanut vaan pientä kommentin hitusta.

Olisi hän voinut jotakin kommentoida.

[trisse (uusi)]

aivan