Järven lumo

[Lette]

-
2. Kurkistus päähenkilöihin
Myös Juhani Ahon vaatimatonta pukeutumista paikkakunnalla ihmeteltiin, koska
se ei ollut ”herraskaista” niin kuin Sibeliuksen.
Aho nautti tavallisista talon töistä kuten halkojen hakkuusta. Hän kalasteli ja
hiihteli Tuusulan metsissä.

Ahojen perheeseen kuului myös Vennyn nuorin sisar Tilly Soldan, jolla oli läpi
elämän kestänyt rakkaussuhde Juhani Ahoon ja yhteinen poika tämän kanssa.
Ahot ja Tilly muodostivat ”ystävyyskolmikon”, jossa kaksi sisarusta jakoi yhteisen
miehen. Hankalasta tilanteesta huolimatta Venny piti Tillyä parhaana ystävänään.

Eero Järnefeltin henkilöä on luonnehdittu kriittiseksi ja teräväsanaiseksi, mutta
hän oli myös hauska seuramies, jolle oma perhe merkitsi paljon. Tulinen ja innostuva
vaimo Saimi ja ironiaan taipuvainen Eero olivat persoonallisuuksina erilaisia, mutta
he tukivat toisiaan. Saimille näyttelijäntyön jättäminen oli vaikea päätös, mutta
esikoisen syntymän jälkeen hän ei enää halunnut jatkaa, vaikka kaipasi useita vuosia
takaisin teatteriin – kaipaus jäi vasta Suvirannan valmistuttua.

[Lette]

-
3. Kurkistus päähenkilöihin

Pekka ja Maija Haloselle koti oli tärkeä. Pekka löysi useimmat aiheensa
lähiympäristöstä, jossa sitkeäluontoisena maalasi kovimmilla pakkasillakin.
Etenkin alkuvuosina perheellä oli taloudellisia vaikeuksia, joten Maija koki
monesti suuren talouden raskaaksi ja pääsi tekemään käännöstöitään vasta
öisin lasten mennessä nukkumaan.

Melko lyhyen aika Erkkolassaan asumaan ehtineen Johan Henrik Erkkolan
henkilökohtainen tragedia oli jäädä poikamieheksi, vaikka hän olisi kaivannut
rinnalleen hyvää ja sivistynyttä vaimoa. Hän otti aktiivisesti osaa Tuusulan
kunnalliseen elämään, toisin kuin muut taiteilijayhteisön jäsenet. Hän oli
luonteeltaan tunteikas ja tulinen eikä sietänyt vääryyksiä.

[Lette]

”Pois pehmeät soffat ja ylellisyydet”

Tuusulanjärven taiteilijahuviloiden rakentamisen taustalla vaikutti ajan
taiteilijoita laajasti koko Euroopassa puhuttanut taidekäsityön uudistusliike
Art & Crafts- liike. Sen johtohahmot John Ruskin ja ja William Morris
tunnettiin hyvin myös Pohjoismaissa.

Porvariston tummiin ja täyteen ahdettuihin asumuksiin tympääntynyt
Ruskin toivoi, että ihmisillä voisi olla yksinkertaisia ja kauniita asuntoja,
jotka soveltuisivat sivistyneille miehille ja naisille - ei tietämättömille
rahoillaan kerskailijoille.
Haluttiin luoda esteettisesti tasapainoisia koteja, joissa arvostettiin käsityötä
ja jotka soveltuivat asukkaidensa - esim. juuri taiteellista työtö tekevien ihmisten
tarpeisiin ja elämäntapaan.

Koska rahaa oli vähän, Pekka Halonen teki itse suuren osan kalusteista.
Hänen ihanteensa oli vaatimaton, toimiva kauneus. Jo kihlausaikana hän
hän esitti morsiamelleen Maijalle asumisen ihanteensa:
”Pois ohjelmasta salit, pehmeät soffat ja kaikki sellaiset ylellisyydet. Ei ole
oikeutta siihen, koska monet meidän kanssa veljemme taistelevat elämästä
jokapäiväisen leivän kanssa.”
Samaan tapaan ajatteli John Ruskin, jonka sisustustaiteen ja käsityön
uudistukseen liittyi sosiaalinen ohjelma.

[Lette]

Visiittejä

Taiteilijakotien sosiaalinen elämä oli vilkasta. Vieraita ja sukulaisia kävi paljon
ja sukujen apu oli ollut merkittävää jo talojen rakennusvaiheessa.

Juhani Ahon kohoavan maineen myötä Aholassa oli vieraita niin tiuhaan, että
vaimo Venny totesi myöhemmin: ”Pahin painajaiseni: olemme muuttaneet
takaisin Aholaan.” Vieraat veivät emännältä omaa työaikaa, mutta vierailut
saattoivat olla antoisia.

Erityisen suosittu vieras Aholassa oli ”vankien ystävä”, Matilda Wrede, jonka
kertomuksia vaiheikkaista kokemuksistaan kuunneltiin innolla. Hän oli Vennyn
että Eero Järnefeltin mielestä ”kertoja Jumalan armosta”.

Taiteilijakodeissa usein nähtyjä vieraita olivat myös Juho Rissanen ja
Frans Emil Sillanpää, joista jälkimmäinen sai kunnian toimia useiden
henkilöiden mallina Eero Järnefeltin maalatessa Helsingin yliopiston juhlasalin
Auroraseura-seinämaalausta.

[Lette]

-
"Pyhä paikka" ja takkatuli

Saunoilla oli oma vetovoimansa, ja etenkin Halosenniemen
saunaillat olivat kuuluisia. Pekan ”pyhässä paikassa” kylvetettiin
niin usein yhteisön väkeä kuin muita taiteilijatuttavia.

Ahkerimpiin saunaveljiin kuului runoilija Eino Leino.
Halosenniemessä saunotettiin myös mm. säveltäjä Toivo Kuulaa,
kapellimestari Robert Kajanusta, taidemaalariystävää Akseli
Gallen-Kallelaa, taidekriitikko Edvart Richteriä, Maija Halosen
serkkua lehtimies Matti Kivekästä ja Pekan viulistiveljeä Heikki Halosta.

Illanvietot keskittyivät usein takkatulen ääreen, missä puhuttiin taiteesta,
kirjallisuudesta ja politiikasta. Juhani Aho saattoi hiihtää jään yli
Halosenniemeen käsikirjoituksineen ja juttunurkassa käytiin läpi hänen
tekstejään.

[Lette]

Pekka Halonen Pyykki kuivuu
http://www.amusa.fi/cache/resizedConten ... d085b4.jpg

Taiteilijayhteisöllä oli oli Tuusulanjärven tienoile muuttaessaan jo pikälti yhteistä
historiaa takanaan. He olivat liikkuneet samoissa taiteellisissa ja kirjallisissa piireissä
Helsingissä, monet myös Pariisissa, ja jakoivat nuorsuomalaisen, "vanhojen fennojen"
myöntyväisyyspolitiikkaa arvostelevan kannan.

He kuuluivat 1890-luvulla Nuorena Suomena tunnettuun ryhmittymään, joka on nimetty
nuorsuomalaisten äänitorveksi 1889 perustetun Päivälehden joulualbumin mukaan.
Siinä julkaistiin muun muassa Johan Henrik Erkon runoja, Juhani Ahon lastuja ja
ajankohtaisiin kysymyksiin kantaa ottavia kirjoituksia. Albumissa kaikki sulautuivat osaksi
kansallista aatteellisuutta.

[Lette]

Löysin lisää Pekka Halosen teoksia

Pekka halonen Istuva tyttö 1890
https://www.finna.fi/thumbnail.php?id=m ... size=large

Pekka Halonen Anni 1918
https://www.finna.fi/thumbnail.php?id=m ... size=large

Pekka Halonen Kanteleensoittaja ja tyttö 1895
https://www.finna.fi/thumbnail.php?id=m ... size=large

Pekka Halonen Kaksi naista puistossa 1915
https://www.finna.fi/thumbnail.php?id=m ... size=large

Pekka Halonen Jääsken puvussa 1903 - 1907
https://www.finna.fi/thumbnail.php?id=m ... size=large

Peka Halonen Tuonelan joella 1900
https://www.finna.fi/thumbnail.php?id=m ... size=large

[Lette]

Eero Järnefeltistä

Kansallistaiteilijoihimme kuuluvan Eero Järnefeltin (1863-1937) toive oli ryhtyä kansakoulunopettajaksi.
Isän yllytyksestä poika ryhtyi kuitenkin opiskelemaan kuvataidetta. Isä rahoitti Eeron opinnot Pariisissa.
Hän halusi poikansa ajavan taiteilijana isänmaan asiaa, kaikkinainen taiteellinen itsensä ilmaisu oli
toisarvoista. Vasta myöhemmin 1900-luvun puolella Järnefeltin taiteessa alkaa näkyä hänen oma persoonansa
ja maailmankuvansa.

Eero Järnefelt oli itsekin sisäistänyt lapsuuden kulttuurikotinsa eetoksen sivistyneistön tehtävästä luoda oma
kansallisen kulttuurin perusta. Yhdessä muiden kuvataiteemme kultakauden – muun muassa Albert Edelfelt,
Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen- kanssa Järnefelt koki nostaa kansallisen taiteemme kansainväliselle tasolle.

Pieni on kaunista
Järnefeltille maisemanäkemyksessä pieni on kaunista. Hän huomioi ympäristöstään rentukkaa, haukea,
sammakkoaja silkkiuikkua, eikä kaivannut niinkään mahtavia kurkilaumoja tai komeita lentäviä joutsenia.

Kauneutta arjessa ja lapsissa
Muotokuvamaalarina Järnefelt oli mestari. Hän maalasi lukemattomia virallisia muotokuvia. Persoonallisimpia
ovat kuitenkin hänen omasta perheestään tekemät kuvat. Niissä Järnefeltin taiteelle tyypillinen lämpö ja hellyys,
sekä hänen terävä havaintokykynsä, tulevat parhaiten esille.


Taiteilijan poika
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=zHNx0csL

Taitelijan tytär
http://media-cache-ak0.pinimg.com/736x/ ... e09d94.jpg

Pyykkärit
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... aundry.jpg

Ranskalainen viinikapakka
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=RVNUmN8a

Kesäyön kuu
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=NxzV-NtC

Vesileinikki
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... i_1895.jpg

[Lette]

Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945)

Soldan-Brofeldtia arvostetaan kansankuvaajana. Hänen aiheenaan oli kaksi erilaista Suomea.
Nuorempana hän maalasi tummasävyisiä maalauksia sisäsuomalaisesta herännäiskansasta,
vanhempana värikkäitä kuvauksia rannikon kalastajista. Kiinnostavimmillaan hän oli vuosisadan
vaihteessa, jolloin syntyivät molempien kausien parhaat teokset.

Vuonna 1898 maalatulla teoksella Herännäisiä hän sai pari vuotta myöhemmin
Pariisin maailmanäyttelyssä pronssimitalin.


Venny Soldan-Brofeldt Oma muotokuva
http://4.bp.blogspot.com/-TRTNW7w4gbs/U ... IMG_2376.J

Venny Soldan-Brofeldt Oma muotokuva Madonna
https://lh5.googleusercontent.com/-NPKy ... 2%25BB.jpg

Venny Soldan-Brofeldt Istuva poika
https://lh5.googleusercontent.com/-TyxM ... B_mini.jpg

Venny Soldan-Brofeldt Poika ranallla
https://lh3.googleusercontent.com/-jwIg ... 520Soldan-

Venny Soldan-Brofeldt Koti puutarha
https://lh3.googleusercontent.com/-7NZ_ ... 201943.jpg

Venny Soldan-Brofel Kalanperkuu
http://lh5.ggpht.com/_zHHJRoNKOlg/TUJL9 ... 30/Soldan-

Venny Soldan-Brofeldt Kesän kukkia
https://lh3.googleusercontent.com/-EAFD ... 520Soldan-

Venny Soldan-Brofeldt: Sininen meri
http://hs13.snstatic.fi/webkuva/taysi/9 ... 16?ts=1000

Venny Soldan-Brofeldt Pietistit
https://lh6.googleusercontent.com/-p_j5 ... 2%25BB.jpg

[Lette]

Pekka Halonen (1865 - 1933)

Pekka Halosen taiteilijakuvaan on liitetty suomalaisuus yksimielisemmin kuin keneenkään muuhun
taidemaalariin. Halosen talonpoikainen syntyperä, suomenkielisyys ja uskonnollisia aiheita lukuun
ottamatta yksinomaan kansasta ja luonnosta ammennetut teosaiheet ovat antaneet otollisen taustan
tälle määrittelylle.
Muutamista kansallisromanttisista ja Kalevala-aiheisista teoksista huolimatta Halosta ei ole haluttu
luokitella Suomen kansan myyttisen alkuperän tai maineikkaan muinaisuuden etsijäksi niin kuin
Akseli Gallen-Kallelaa.

Halosen suomalaisuus onkin yhdistetty toisenlaisiin ominaisuuksiin – milloin realismiin, milloin
idealismiin, mutta aina rehellisyyteen, aitouteen ja myönteisessä mielessä yksinkertaisuuteen.
Jo 1892 Päivälehden taidekriitikkona toiminut Kasimir Leino luonnehti Pekka Halosta
todellakin "suomalaiseksi taiteilijaksi".
Käsitystä Halosesta suomalaistakin suomalaisempana taiteilijana ovat vahvistaneet hänen
kirjeensä taiteilijatovereille, muun muassa Akseli Gallen-Kallelalle ja Eero Järnefeltille.

Pekka Halonen Poika
http://www.amusa.fi/cache/resizedConten ... 6d9f6b.jpg

Pekka Halonen Kevät
http://akustiikka-shop.com/images/Pekka ... MALLER.jpg

Pekka Halonen Pihlaja
http://www.ateneum.fi/sites/ateneum.fi/ ... k=j6WROvi0


Pekka Halonen Koira ulvoo
http://www.tuusula.fi/attachments/image_gallery/173.jpg

Taiteilijayhteisön jäseniä yhdisti kansallismielinen poliittisuus. Tämä pieni öljymaalaus
"Koira ulvoo" on omistettu koirien ystävälle Juhani Aholle. Tarinan mukaan se liittyy Ahojen
saapumiseen uuteen kotiinsa Tuusulaan. Seurue oli ajanut räntäsateessa hevoskärryillään
kuolleen koiran yli.
Maalaukseen merkitty päivä ei kuitenkaan ole Ahojen muuttopäivä ja kuvalle on annettu'
vertauskuvallisempikin merkitys: se on tehty samana vuonna kuin Helmikuun manifesti,
jonka pelättiin vähentävän Suomen itsemääräämisoikeutta Venäjän kanssa.
Tässä tulkinnassa koira voisi ilmentää kokonaista kansakuntaan ja sen hätää.

[Lette]

Mikä on taiteen merkitys ihmiselle?
Koen, että taide avaa tietoisuutta ja sitä kautta lisää ihmisen henkisyyttä.