En tiedä mitä tekisin

[Trisse]

Oletko käynyt ammatinvalinnanohjaajalla?

Olen käynyt kolmellakin mutten hyötynyt niistä mitenkään. Viimeisin teetti joitain psykologisia testejä joiden perusteella minä olen hyvin hanakka kertomaan negatiivisista piirteistäni ja työskentelytavaltani olen autoritäärinen johtaja. Lisäksi hän nosti suureksi ongelmaksi sen että olen kiinnostunut sosiaali-terveysalasta mutta haluan kuitenkin tehdä töitä joissa ollaan lähinnä yksin. Sanoin että onhan noillakin aloilla sellaisia työnkuvia joissa ollaan esim. tutkijoita, journalisteja jne. mutta hän vain jankutti tuota yhtä ja samaa asiaa...

[Rane]

Minullekaan ei ole ollut hyötyä ammatinvalintapsykologien luona käynneistä. Minulle oli kerran varattu käyntejä useammalle päivälle, kun olisi pitänyt tehdä testejä, mutta en mennyt. En usko, että asiat olisivat selvinneet, vaikka kuinka olisi testailtu. Peruin käynnit syitä selittelemättä.

Sinulla nuo unelma-ammatit edellyttävät yliopistotutkintoa, luulen. Tutkijat eivät taida ansaita kovin hyvin. En taitaisi minäkään tietää sinuna, mitä pitäisi tehdä. Johonkin päiväkouluun voisi mennä, mutta kun muut opiskelijat ovat ihan nuoria, niin sitä voisi syrjäytyä. Semmoinen ei ole kivaa. Yritä hakea työharjoitteluun semmoiselle alalle, mikä kiinnostaa. Ehkä sinulle voisi syntyä uusia polkuja, joita voisit edetä saadaksesi ammattipätevyyden ja työtä.

[Kuutar]

Eihän diagnoosit mistään taivaasta tule kuvaten oikein kaikkia asioita. Minulla on monimutkainen ja epätyypillinen tilanne joka ei ole niin yleinen ihmisille että siihen olisi kehitetty omaa diagnoosiluokkaa...

Itse koen samoin omalla kohdallani. Olen saanut mielestäni sekä oikean että väärän diagnoosin, mutta koen että diagnoosit eivät kuvaa eksaktisti juuri minun tilannettani. En kyllä ymmärrä, miksi et ole saanut edes määräaikaista kuntoutustukea? Olen luullut että sitä saisi kaikki joilla ei ole työkykyä. Oletko mielestäsi työkykyinen?

[Trisse]

En minä tutkijaksi halua. Kunhan mainitsin esimerkkinä. Olen kiinnostunut vain ihmisistä ja kirjoista. En oikein osaa sanoa missä mättää nykysellään eniten. Olen myös etsinyt töitä hyvin vähän - kirjoittanut vuoden 2010 jälkeen ehkä viisi työhakemusta. Se mikä mättää hyvin paljon on tietty se että viihdyn ilman työtä aika hyvin. Unelma ammatti on enemmän sellainen jossa on lyhyt työaika kuin arvostettu ja vaativa työ jossa olisi pitkät työpäivät.

[Trisse]

Eihän diagnoosit mistään taivaasta tule kuvaten oikein kaikkia asioita. Minulla on monimutkainen ja epätyypillinen tilanne joka ei ole niin yleinen ihmisille että siihen olisi kehitetty omaa diagnoosiluokkaa...

Itse koen samoin omalla kohdallani. Olen saanut mielestäni sekä oikean että väärän diagnoosin,mutta koen että diagnoosit eivät kuvaa eksaktisti juuri minun tilannettani. En kyllä ymmärrä, miksi et ole saanut edes määräaikaista kuntoutustukea? Olen luullut että sitä saisi kaikki joilla ei ole työkykyä. Oletko mielestäsi työkykyinen?

Toistan itseäni mutta en tiedä.