A-talk: kuntien pakkoliitokset

[Psykopatologia]

TV1 21:05 - 22

[Kahvi]

Illan TV-elämystä varten tässä hieman jotain pohjustusta aiheeseen:

Intiaanit Esplanadilla
(--)

Päivän puheenaihe kuntauudistus on jo kuukausia pyörinyt arvovaltaan ja taktisiin asemiin pureutuvan kinastelun merkeissä. Ei kukaan halua kuunnella, että myös kunta on väline, ei itse tarkoitus. Yksittäinen kunta, esimerkiksi Kirkkonummi, on ”laitos” eli instituutio, jonka mielestäni pitäisi toimia tehokkaasti eli ”tuottaa” enemmän kuin kuluttaa. Lainausmerkit tarkoittavat, ettei kunnan ”tuotto” ole vain rahassa mitattavia palveluja.

(--)

http://kemppinen.blogspot.fi/2014/01/in ... dilla.html

[Kahvi]

Ja tuon Kemppisen bloggauksen kommenteista voinee poimia nämä:

"myös kunta on väline, ei itse tarkoitus"

Sillä lisäyksellä, että huomioon ottaen perustuslain kansalaisille takaama oikeus kunnalliseen itsehallintoon (= lähellä tapahtuvaan vallankäyttöön) kunnalla ja sen rajoilla on myös tietty itseisarvo.

Koko ongelma lähti liikkeelle 1960-70, jolloin valtio valitsi tavaksi velvoittaa kuntia järjestestämään hyvinvointipalveluita ja jakaa niille vastaavasti valtionosuuksia.

Jos lähdettäisiin perustuslain ståhlbergilaisesta hengestä eli kunta on kuntalaislaisten itsehallintoyksikkö, joka määräämällään kunnallisveroilla järjestää kuntalaisilleen sen tasoiset palvelut, jotka sen demokraattisesti valittu kunnanvaltuusto hyväksi havaitsee, ja valtiovalta järjestää itse, omilla orgaaneillaan (kihlakunnat?) ne lisäpalvelut, jotka se katsoo hyväksi järjestää, koko ongelma olisi ratkaistu.

Siihen, että valtio antaa kunnille velvollisuuksia, on useita syitä. Tärkein näistä on ollut raha. Pitää muistaa, millainen valtion paikallishallinto oli. Kihlakunnassa oli nimismies ja muutama poliisi. Ei sillä hallintorakenteella voinut hoitaa mitään laajempia, jokaista kansalaista käsittäviä tehtäviä.

Sen sijaan kunnilla oli valmis hallintomalli: demokraattisesti valittu lautakunta, jossa pitäjän napamiehet saattoivat päättää tuttujensa ja vihamiestensä asioista. Jos tuli lisää tehtäviä, perustettiin lisää lautakuntia. Virkamiehiä pienissä kunnissa ei paljoa palkattu, jollei siihen nimenomaisesti annettu valtionapua.

Kunnallishallinnon laillisuusvalvonta perustuu juuri tähän ajatukseen siitä, että kunnassa toimitaan maan tavan mukaan. Valittaa voi vain kuntalainen. Jos kukaan ei viitsi valittaa, voi kunta tehdä ihan mitä haluaa. Ja valituksia oli entisaikaan helppo suitsia, kum samat miehet istuivat kunnallishallinnossa ja pankkien isännistöissä, valvojakunnissa tai valtuustoissa.