Tutkimus psykoosien syntydynamismeista

[Hilppa]

Voiko psykoosi olla joskus tärkeä psyykkinen prosessi, jota ei kannatakaan estää? Näinkin muistan jostain lukeneeni. Mitä mieltä olette? En löytänyt nyt tieteellisiä artikkeleja aiheesta, mutta tällainen keskustelu aiheesta oli Suomi24 sivulla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9219207

En ehdi nyt perehtyä linkin keskusteluun. Olen sitä mieltä, että aivoja vaurioittava prosessi, jollaisena psykoosiakin pidetään, olisi hyvä saada estettyä. Onneksi kuitenkin ihminen palautuu ja toipuu, mutta toipuminen kuluttaa paljon voimavaroja ja aikaa.

[Mirri]

Voiko psykoosi olla joskus tärkeä psyykkinen prosessi, jota ei kannatakaan estää?

Miten ja mistä voitaisiin ajoissa ja luotettavasti tietää mikä psykoosi on tärkeä psyykkinen prosessi, jota ei kannata estää ja mikä taas elinikäisesti invalidisoiva, jota pitäisi vakavampien vahinkojen välttämiseksi lievittää kiireimmän kaupalla?

Käsittääkseni sellaista asiaa ei tiedetä mistään, joten psykooseja täytyy hoitaa; niitä täytyy yrittää lievittää ja niiden kestoa täytyy yrittää lyhentää. Ei voida jäädä vierestä katsomaan ja pohtimaan, että onko psykoosi tärkeä psyykkinen prosessi, jonka lopputulos on hyvä, vai onko se tuhoa aiheuttava psykoosi, joka vahingoittaa uhriaan sitä enemmän mitä kauemmin se jatkuu ilman hoitoa ja lievitysyrityksiä.

Hilppa sanoi hyvin:

aivoja vaurioittava prosessi, jollaisena psykoosiakin pidetään, olisi hyvä saada estettyä. Onneksi kuitenkin ihminen palautuu ja toipuu, mutta toipuminen kuluttaa paljon voimavaroja ja aikaa.

Tarkennuksena se, että mitä kauemmin psykoosi jatkuu sitä huonommat palautumis- ja toipumismahdollisuudet. Sama juttu uusiutuvien psykoosien kohdalla; jokainen niistä heikentää toipumiskykyä.

[Rane]

Jotkut ovat sitä mieltä, että psykoosi pitäisi käydä läpi. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

[Kuutar]

Psykopatologia, tiedätkö sinä enemmän tuosta lukemastani näkökulmasta? Tiedätkö mihin se perustuu?

[Kuutar]

Minun suvussani ei ole psykoosia.
Lääkäri on kuitenkin todennut että, ahdistukseni on
psykoottistasoista.

En vieläkään oikein ymmärrä mitä hän sillä tarkoitti.
Vaikean masennuksenkin kanssa olen elänyt.

Minä en myöskään ymmärrä tuota " psykoottistasoinen", mielestäni kuulostaa sanahelinältä. Ihminen jolla on realiteettitaju tallella, ei ole psykoottinen. Lisäksi olen sitä mieltä, että ahdistus on subjektiivinen kokemus, jota ulkopuoliset eivät voi määrittää toisen puolesta, ainakaan sivuuttamalla hänen oman mielipiteensä.

[Psykopatologia]

Psykopatologia, tiedätkö sinä enemmän tuosta lukemastani näkökulmasta? Tiedätkö mihin se perustuu?

"tuosta lukemastani" ? "se"?

[Mirri]

Jotkut ovat sitä mieltä, että psykoosi pitäisi käydä läpi. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Niinpä.
Ei psykoosi ole mikään hallittavissa ja kontrolloitavissa oleva prosessi, vaan vakava sairaus, joka 'elää omaa elämäänsä'. Psykoosi voi olla helppo ja ikään kuin läpi käytävä prosessi - tai sitten ei. Mistään ei varmasti tiedetä milloin psykoosisairaus ilmenee vakavana ja pitkittyvänä, ja milloin se on lyhyt episodi, josta toipuminenkin on helppoa ja tapahtuu vaurioita jättämättä.

Monissa somaattisen puolen sairauksissa on sama juttu: yksi selviytyy influenssasta 'pelkällä säikähdyksellä', toinen kuolee siihen... On aika vähän keinoja etukäteen arvioida miten kukin tautiin sairastunut selviytyy, joten tautia pidetään vakavana; se voi tappaa tai sitten ei.

[Psykopatologia]

Psykoosia ei pitäisi pitäisi käydä läpi vaan hoitaa lääkkeillä pikaisesti.

[Mirri]

Psykoosia ei pitäisi pitäisi käydä läpi vaan hoitaa lääkkeillä pikaisesti.

Siinäpä se; suora ja selkeä - järkevä - vastaus näihin 'läpikäymis'höpinöihin, joita aina välillä kuullaan ja joihin jopa uskotaan.

[Pinja]

Olen sairastanut akuutin psykoosin, onko siitä minulle jotakin haittaa?

[Rane]

Psykoosia ei pitäisi pitäisi käydä läpi vaan hoitaa lääkkeillä pikaisesti.

Lääkkeistä ei ole kaikille apua, ei pikaisesti eikä pitempäänkään käytettynä.

Siinäpä se; suora ja selkeä - järkevä - vastaus näihin 'läpikäymis'höpinöihin, joita aina välillä kuullaan ja joihin jopa uskotaan.

Et voi kuitenkaan kieltää niiden ihmisten kokemuksia, jotka ovat käyneet läpi psykoosin ja parantuneet.

[Mirri]

Pinja kirjoitti:
Olen sairastanut akuutin psykoosin, onko siitä minulle jotakin haittaa?

Ei välttämättä. Käsittääkseni läheskään kaikki psykoosit eivät aiheuta pysyvää vahinkoa, vaan niistä toivutaan ihan hyvin ja entiselleen. Mitä lyhyempi psykoosi, joka paranee nopeasti sitä vähemmän vaurioita. Ja toisinpäin: mitä vaikeahoitoisempi psykoosi ja mitä kauemmin se kestää sitä enemmän vahinkoa.
Uusiutuvat psykoosit ovat kaikkein hankalimpia ja aiheuttavat eniten pysyviä vaurioita; siksi psykoosin uusiutumisen ehkäisyä pidetään niin tärkeänä asiana.

Rane, en toki. En edes yritä.

[Rane]

Neuroleptitkin voivat vaurioittaa aivoja. Ei voi mitään. Psykoterapia voi auttaa myös psykoosiin sairastunutta. Hoito vaatii aikaa. Psykoosi voi tietääkseni parantua myös ihan itsestään. Psykoosisairauksista ei ole riittävästi tietoa, joten hyvä, jos tutkimuksia tehdään.

[Mirri]

Noin on.
Psykoosit ovat yksilöllisiä sairauksia, mutta yhteistä niille on se, että ilman hoitoa on vaarana kroonistuminen. Niinpä 'läpi elämistä' ei voida odotella pitkiä aikoja, ei edes (pelkän) psykoterapian turvin. Sen verran iso riski on, että potilas jää psykoosiinsa enemmän ja vähemmän pysyvästi. Muttei kai nykyisin aloiteta neuroleptihoitoa ensipsykoosissa heti, vaan muutamia päiviä mennään ilman lääkitystä, tai rauhoittavien turvin, jos psykoosioireet ovat kovasti hankalia. Osataan ottaa huomioon sellainen mahdollisuus, että pahaltakin näyttävä (ensi)psykoosi voi alkaa hellittää otettaan itsekseen.

Uusiutuvat psykoosit ovat toinen asia; niiden kanssa ei odotella, koska jokainen uusi psykoosi voi olla edellistä pahempi ja pitkäaikaisempi.

[Psykopatologia]

Psykoottisten psykoterapeutteja ei kasva joka oksalla.
Psykoosin tullessa ei tiedetä, riittääkö terapia, jolloin lääkityksen aloittaminen viivästyä liikaa.

[Kuutar]

Psykoosia ei pitäisi pitäisi käydä läpi vaan hoitaa lääkkeillä pikaisesti.

Psykoosin hoidosta ilman lääkkeitä on kuitenkin myös olemassa tutkimuksia, joiden mukaan se on mahdollista.

Arkipäivän huomio mielisairaaloista on, että osa potilaista hyötyy lääkkeistä, osalle ei ole juurikaan hyötyä ja osalle niistä on vain haittaa.

Suomessa on tehty Stakesin johdolla neljässä psykiatrisessa sairaalassa tutkimus ”Akuutin psykoosien integroitu hoito”. Siinä huomattiin, että jopa 40 prosenttia uusista psykoositapauksista toipuu ilman neuroleptejä. Suomesta löytyy ainakin yksi sairaala, Tornion Keroputaa, jossa niiden käyttöä varotaan alussa. Kyseessähän on vahva lääke, joka latistaa tunteita ja voi aiheuttaa neurologisia haittoja Siellä on myös huomattu, että nopea psykoosilääkitys johtaa helposti siihen, että potilas jää lääkkeen ja hoitosysteemin varaan eikä hae omia voimavarojaan elämänmuutosten tekemiseksi.

http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/ark ... 0204_b.htm

[Kuutar]

Noin on.
Psykoosit ovat yksilöllisiä sairauksia, mutta yhteistä niille on se, että ilman hoitoa on vaarana kroonistuminen. Niinpä 'läpi elämistä' ei voida odotella pitkiä aikoja, ei edes (pelkän) psykoterapian turvin. Sen verran iso riski on, että potilas jää psykoosiinsa enemmän ja vähemmän pysyvästi. Muttei kai nykyisin aloiteta neuroleptihoitoa ensipsykoosissa heti, vaan muutamia päiviä mennään ilman lääkitystä, tai rauhoittavien turvin, jos psykoosioireet ovat kovasti hankalia. Osataan ottaa huomioon sellainen mahdollisuus, että pahaltakin näyttävä (ensi)psykoosi voi alkaa hellittää otettaan itsekseen.

Uusiutuvat psykoosit ovat toinen asia; niiden kanssa ei odotella, koska jokainen uusi psykoosi voi olla edellistä pahempi ja pitkäaikaisempi.

En tiedä onko hoitolinjauksissa eroja eri paikkakunnilla, mutta ainakin siellä missä itse aikoinaan kävin, neurolepteja ehdotettiin " ennaltaehkäisevästi", vaikka en ollut eläissäni sairastanut yhtäkään psykoosia, eikä minulla ollut perinnöllistä riskiä siihen. Psykoosiriskin ajateltiin olevan olemassa projektiivisten testien perusteella, vaikka Perttikin on todennut, ettei niillä voi tehdä tarkkaa ennustetta.

[Psykopatologia]

Tutkimus puoltaa lääkitystä vähentävää psykoosin hoitoa

julkaistu 29.01.2001/Stakes http://www.duodecim.fi/terveysportti/uu ... _hakusana=

Stakes koordinoi vuosina 1992 - 1998 laajaa tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka kohteena olivat ensi kertaa elämässään vakavan mielenterveydenhäiriön eli psykoosin takia hoitoon tulleet henkilöt. Hankkeen tavoitteena oli testata ns. integratiivisen hoitomallin toimivuutta kuudella alueella Suomessa. Malli perustuu erilaisten psykososiaalisten hoitokeinojen laajaan käyttöön, eri hoitomuotojen tarkoituksenmukaiseen yhdistämiseen, hoitohenkilökunnan ryhmätyöhön, potilaan ja hänen perheensä vahvaan osallistumiseen hoitotapahtumaan sekä tiettyyn pidättyvyyteen psykoosilääkkeiden käytössä.

Hankkeessa oli mukana 136 potilasta. Kolmessa hoitokeskuksessa noudatettiin hyvin pidättyväistä lääkityskäytäntöä, kun taas kolmessa keskuksessa lääkkeitä käytettiin varsin säännönmukaisesti. Lisäksi hoitokeskuksissa kerättiin runsaasti potilaiden hoitoon liittyvää kokemuksellista tietoa. Potilaiden vointia seurattiin tiiviisti usean vuoden ajan.

Kahden vuoden seuranta osoitti, että potilaiden tilanne oli verrattain hyvä; esimerkiksi yli 60 prosentilla elämänote oli säilynyt hyvänä. Edelleen havaittiin, että se ryhmä, jonka hoidossa oli sovellettu pidättyvää lääkityskäytäntöä, voi vähintään yhtä hyvin ja osin jopa paremmin kuin se ryhmä, joka oli saanut lääkkeitä rutiininomaisesti. Tämän mukaan siis ensikertalainen psykoosipotilas voi tulla toimeen myös vähemmällä lääkityksellä tai jopa ilman lääkitystä, jos hänen hoidossaan keskitytään riittävän voimakkaasti psykososiaalisiin hoitoihin.

Hankkeessa todettiin tärkeäksi, että tutkimuksen ja hoidon kohteena on potilaan ja hänen perheensä lisäksi koko hoitoympäristö, myös esimerkiksi hoitohenkilökunnan omat kokemukset. Työntekijät tarvitsevat jatkuvaa hoitotyön tarpeista nousevaa koulutusta ja työnohjausta. Tärkeää on myös hoitoyksikön johdon tuki hoidon kehittämistyölle, koska psykoosi ilmiönä aiheuttaa työryhmien toimintaan helposti epävarmuuden ilmapiiriä.

Löydösten pohjalta esitetään kahta uutta psykoosien hoitomallin periaatetta: 1. Horisontaalinen asiantuntijuus, jossa pyritään tietoisesti ammattireviirien purkamiseen ja asiantuntijuuden välisten rajojen ylittämiseen. Painopiste on itseohjautuvissa työryhmissä. 2. Rituaalien purkaantuminen ja avoin vuoropuhelu: hoito ei ole aikaan ja paikkaan jäykästi sidottua, vaan asiantuntijuus voi parhaiten toteutua ympäristössä, jossa hoitojärjestelmän valta on vähäisimmillään ja potilaan valinnanvapaus suurimmillaan.

Lähteet:
Lehtinen V, Aaltonen J, Koffert T, Rakkolainen V, Syvalahti E. Two-year outcome in first-episode psychosis treated according to an integrated model. Is immediate neuroleptisation always needed? European Psychiatry 2000 Aug;15(5): 312-320.

Jukka Aaltonen, Tarja Koffert, Juha Ahonen ja Ville Lehtinen. Skitsofrenian hoito on ryhmätyötä. Raportti Akuutin psykoosin integroitu hoito -projektin tuottamista hoitoperiaatteista. Stakes, Raportteja 257. Helsinki 2001.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Ville Lehtinen, Stakes, puh. (02) 250 1570 tai 0400 708 407; ville.lehtinen@stakes.fi

[Psykopatologia]

Tulee tehdä myös ero erilaisten psykoosien välillä.

Aloitusviestissä fukus on sch:ssa.

[Kuutar]

Psykopatologia, tiedätkö sinä enemmän tuosta lukemastani näkökulmasta? Tiedätkö mihin se perustuu?

"tuosta lukemastani" ? "se"?

Siis psykologiassa on joskus esitetty näkökulma, että psykoosi voi olla tärkeä prosessi läpikäydä, jotta ihminen esim. kohtaisi omat pelkonsa tai traumansa. Näin olen lukenut, tiedätkö enemmän, mikä koulukunta näin ajattelee? Linkittämässäni Suomi24 keskustelussa oli kertomus aiheesta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9219207

- Mikäli pystyisimmme ennustamaan, kenellä tauti mahdollisesti hoitamattomana puhkeaa, voisimme keskittää kaiken mahdollisen hoidon tällaiseen ihmiseen ja mahdollisesti ehkäisemään psykoosin, sanoo emeritusprofessori Raimo K. R. Salokangas Turun yliopistosta.

http://yle.fi/uutiset/turkulaiset_mukan ... ia/7031315
Eikö muut sitten yhtälailla tarvitse hoitoa?
Eikö psykoosi voi olla myös äärimmäinen defenssi? Ajattellaanko niin, että muut mt-sairaudet kumpuaisivat ihmisen elämänkokemuksista ja elämäntilanteesta, mutta psykoosi olisi jotain, joka vain ilmestyy tyhjästä, eikä sillä olisi syy-yhteyttä mihinkään?