Rasittunut terapiaan

Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Pinja » 05.01.2014 01:32

Mulla tulee pian kolme viikkoa täyteen terapialomaa. Loma on mennyt tosi hyvin, enkä ole harrastanut itseterapiaa loman aikana. Terapiaan paluu inhottaa; olisin mieluusti ilman terapiaa niin, että menisin terapiaan vain silloin, kun tuntee tarvetta käsitellä jotakin aihetta. Olen kauhean väsynyt terapiaan. Diagnoosin varjossa olen terapian tarpeessa, mutta kyse on etten jaksaisi enää käydä terapiassa, koen sen liian raskaaksi: tuntuu sotkevan olotilaani masentuneemmaksi.
Pinja
 

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja psykoterapeutti » 09.01.2014 12:22

Kun terapia tuntuu hankalalta ja tekisi mieli jäädä tunnilta pois, on syytä pysähtyä pohtimaan mistä on kysymys. Yleensä ongelman takana on joitain terapeuttiin kohdistuvia tunteita, joiden ilmaiseminen pelottaa. Terapian tarkoitus kuitenkin olisi tiedostaa nuo tunteet, löytää niille sanat ja oppia puhumaan niistä suoraan ja avoimesti terapeutille. Tämä voi vaatia rohkeutta, jos sellaiseen suoruuteen ei ole tottunut, mutta se kannattaa ja nostaa terapiatyön uudelle ja paremmin toimivalle tasolle.

Kokemukseni mukaan tavallisimmat tunteet joita vältetään paljastamasta, ovat suuttumusta, loukkaantumista tai pettymystä. Niitä ei pitäisi sivuuttaa, pikemminkin niiden käsittely on usein kaikkein tärkeintä – eikä vain terapian vaan koko elämän kannalta.
psykoterapeutti
 

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.01.2014 12:46

Tervetuloa, psykoterapeutti!
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Mirri » 09.01.2014 13:25

Noinhan se on. Viisivuotisen tiiviin analyyttisen psykoterapiani ajalta muistan tilanteita, jolloin pintaan nousevat vaikeat asiat aiheuttivat sen, etten millään olisi halunnut jatkaa.

Pitkä ja tiivis psykoterapia vaatii kuitenkin niin paljon panostusta potilaalta, ettei mielestäni ole ihme, jos välillä väsähtää ja sen vuoksi tulee halu elää ilman psykoterapiaa. Kun koko elämä tuntuu pyörivän psykoterapian ympärillä... Psykoterapiatauon aikana pääsee huomaamaan miten paljon vapaammalta elämä voi tuntua ilman jatkuvaa psykoterapiassa ravaamista; siitä voi tulla tunne, ettei millään enää jaksaisi jatkaa tiivistä työskentelyä ja sitoutuneisuutta. Sen vaiheen ylitse kun pääsisi... Mielestäni kannattaisi tsempata itseään jatkamaan.

Pinja, tulee mieleeni, että sinun ihastuttava söpöliinisi on nyt yksi asia, joka kiehtoo ja vie aikaasi niin, että haluaisit heittää työläältä tuntuvan terapian kesken. Mutta jospa sekin hyötyisi siitä, että emäntä jatkaa psykoterapiaansa. Sitä paitsi olisihan sinulla nyt jutun juurtakin, jos muuten tuntuu, ettet jaksaisi enää mennä terapeutin luokse; kertoisit 'vauvastasi' ja sen herättämistä tuntemuksista. Ja olisi tärkeää terapeutinkin kuulla se, mitä kirjoitit tänne - että sinusta tuntuu raskaalta ja väsyttävältä jatkaa psykoterapiaa.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.01.2014 17:05

Yksi "vastarinnan" lähde on kiire sekä myös tärkeämmät asiat ja intressit.

Ihminen ei esimerkiksi voi kustantaa itselleen psykoterapiaa,
koska täytyy ostaa hienoja kostyymeja ja meikkejä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Kahvi » 09.01.2014 21:42

Pinja kirjoitti:Mulla tulee pian kolme viikkoa täyteen terapialomaa. Loma on mennyt tosi hyvin, enkä ole harrastanut itseterapiaa loman aikana. Terapiaan paluu inhottaa; olisin mieluusti ilman terapiaa niin, että menisin terapiaan vain silloin, kun tuntee tarvetta käsitellä jotakin aihetta. Olen kauhean väsynyt terapiaan. Diagnoosin varjossa olen terapian tarpeessa, mutta kyse on etten jaksaisi enää käydä terapiassa, koen sen liian raskaaksi: tuntuu sotkevan olotilaani masentuneemmaksi.

Ehkä kannattaisi ottaa terapeutin kanssa puheeksi tämä jaksamattomuus? Tuli vaan mieleen, että joskus se pidemmänkin tauon pitäminen voi olla paikallaan; tähän oikeastaan vain terapeuttisi voi ottaa kantaa.

Kannattaa huomioida myös nuo esitetyt näkemykset siitä, että terapian "tökkiminen" voi hyvinkin johtua juuri siitä, että jokin tärkeä (mutta käsiteltäväksi epämiellyttävä) asia on nousemassa esiin piilotajunnasta. Nähdäkseni tällöin on "tulta päin" - metodi se kaikkein kannattavin.
Kahvi
 

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Kahvi » 09.01.2014 21:43

Psykopatologia kirjoitti:Yksi "vastarinnan" lähde on kiire sekä myös tärkeämmät asiat ja intressit.

Ihminen ei esimerkiksi voi kustantaa itselleen psykoterapiaa,
koska täytyy ostaa hienoja kostyymeja ja meikkejä.

Tarjoan defenssiä tähänkin selittämään moisen käytöksen.
Kahvi
 

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Pinja » 09.01.2014 22:54

Pidettiin ehdotuksestani tänään puhelinterapia, koska en jaksanut mennä paikan päälle ja silmä oli tulehtunut ja olin niin stressaantunut hoitotukihakemuksen teosta, että ehdin tekemään sitten sinä aikana hakemusta, kun olisi mennyt matkoihin aikaan. Onko tämäkin vastarintaa?
Pinja
 

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Mirri » 09.01.2014 23:03

Defenssi kuulostaa hyvältä selitykseltä, mutta kyllä pitkä ja tiivis psykoterapia voi oikeasti olla niin raskasta, että vuosikausia jatkuessaan se uuvuttaa sillä seurauksella, ettei millään enää haluaisi jatkaa.
Jos psykoterapiatapaamiset toistuvat vuodesta toiseen pari kolme kertaa viikossa, niihin sitoutuminen vaatii voimia ja tahdonlujuutta - sekä elämän rytmittämistä psykoterapia-aikataulun mukaiseksi. Silloin voi jossakin vaiheessa tulla eteen tilanne, jolloin muutaman viikon tauon jälkeen tuntuu hankalalta jatkaa; tauko on tarjonnut mahdollisuuden maistaa 'vapautta' ja elämää ilman tiivistä psykoterapiaa.

Olen ollut viiden vuoden tiiviissä psykoterapiassa, ja jopa sain sen täysin maksutta; yhteiskunta maksoi. Silti en olisi enää valmis moiseen uuvuttavaan sitoutumiseen - en, vaikka taas saisin ilmaiseksi. Ainakin miettisin tarkkaan, että jaksaisinko ryhtyä työhön, jonka pitkä ja tiivis psykoterapia teettää.

Jos pitkä ja tiivis psykoterapia on kesken, olisi kuitenkin tosi hyvä, jos potilas pääsisi 'terapiaväsymyksensä' ylitse ja jaksaisi jatkaa. Pitäisi voida miettiä yhdessä oman psykoterapeuttinsa kanssa mitä olisi tehtävissä väsähtämisen iskiessä. Ja työnsä osaava psykoterapeutti tietysti ymmärtää olla syyllistämättä potilasta, joka haikailee vapaata elämää psykoterapian ulkopuolella ja psykoterapiaansa käyttämiään rahoja muuhun käyttöön.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Rasittunut terapiaan

ViestiKirjoittaja Rane » 15.01.2014 11:49

Eihän terapiassa ole pakko käydä, ellei olo ole niin huono, että vaihtoehtoa ei ole, jos aikoo elää edes joten kuten säädyllisesti. Voihan siitä silti olla hyötyä, vaikka ei sillä hetkellä uskoisikaan. Minä kertoisin ajatuksistani terapeutille ja kuuntelisin hänen mielipidettään, mitä hän suosittelisi. Terapeutti on kuitenkin ammatti-ihminen tekemään sellaisia arvioita, tai pitäisi olla ainakin.
Rane
 


Paluu Vertaistuki ja lääkkeet



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron