Venäjän kirjallisuus -illat.

[Psykopatologia]

Painotetaan. LoppuSOINTU.

[Psykopatologia]

J o u t s e n l a u l u a

Otto Mannisen ensimmäisen runokokoelman Säkeitä I (1905) runossa "Joutsenlaulua" on sovellettu persoonalliseksi myytiksi ikivanha uskomus, että joutsen laulaa vain kuollessaan. Pentti Lylyn mukaan "aineettomana sanamusiikkina soiva 'Joutsenlaulua' on Mannisen ja koko vuosisadan alun suomalaisen symbolismin lajissaan parhaita, ellei paras saavutus, tulkittakoonpa se sitten vertauskuvaksi ihmishengen pyrkimyksen hauraudesta yleensä tai nimenomaan runon synnystä". Viljo Tarkiainen sanoo, että sen "runokuvat juontavat juurensa niistä hämäristä syvyyksistä, joissa tunne liittyy kaikkeustuntoon ja runon kuvallinen kokonaisuus alkaa kunnioittaa myyttiä". Myös Tarkiainen pitää "Joutsenlaulua"-runoa yhtenä suomalaisen lyriikan huippusaavutuksista.

Joutsenlaulua

Ui merta ne unten,
päin utuista rantaa.
Niit' aallot ne kantaa
kuin kuultoa lunten.

Pois, pois yli aavain
on polttava kaipuu.
Mut vain se, ken vaipuu,
se sävelet saa vain.

Mi helinä ikään
yl' ulapan hiipi? -
Vain uupunut siipi,
vain mennyt ei-mikään.

Lähteet:

Lyly, Pentti, "Otto Manninen". Suomen kirjallisuus VI: Otto Mannisesta Pentti Saarikoskeen. Suomen Kirjallisuuden Seura ja Kustannusosakeyhtiö Otava Helsinki. Otava, Keuruu 1967. s. 28.

Manninen, Otto, Runot. 2. painos. WSOY, Porvoo 1961. s. 76.

Tarkiainen, Viljo, O. Manninen runoilijana. WSOY, Porvoo 1933. s. 54-55.

[Psykopatologia]

Maanantaina 16.12.2013 klo 18.15 Porthania 1
Sofi Oksanen: Aleksandr Solženitsyn ”Vankileirien saaristo”

Sarja päättyy.

[Psykopatologia]

Maanantaina 16.12.2013 klo 18.15 Porthania 1
Sofi Oksanen: Aleksandr Solženitsyn ”Vankileirien saaristo”

Sarja päättyy.

Hyvä (mutta Mäkelä oli huippu).

[Psykopatologia]

Venäläisen kirjallisuuden seura https://blogs.helsinki.fi/venalainen-kirjallisuus/

25/15 €/v

[Hermes]

Minulle humanistiystäväni puhui paljon Dostojevskista, ja luin lopulta ainakin kirjat Idiootti, Rikos ja Rangaistus, Kirjoituksia kellarista, jne. Ne olivat todella hienoja teoksia. Jos joku satunnainen nykyihminen kysyy asiasta, niin suosittelen ehkä lukemaan ensimmäisenä kirjan Kirjoituksia kellarista. Jos se "toimii", niin Rikos ja Rangaistus on hyvä seuraava vaihtoehto. Sitten Idiootti, jne muut teokset. Se on tosin vain minun näkemykseni venäläisestä kirjallisuudesta ja niin edelleen, paljon muuta en siitä tiedä.

[Psykopatologia]

Kyllä, Kellari on helppo ja vaikuttava.

[Psykopatologia]

Kaksitoista tuolia: dialogeja venäläisestä kirjallisuudesta
http://www.helsinki.fi/venaja/arkisto/12tuolia.htm

Vetäjä: Pekka Pesonen (pekka.pesonen[at]helsinki.fi)

Aika: Maanantaisin 16.9.– 16.12.2013 klo 18 – 20

Paikka: Helsingin yliopiston Metsätalo (Unioninkatu 40 B), sali 1 [6.12. Porthania 1]

Helsingin yliopiston nykykielten laitos, venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaine järjestää ainutlaatuisen ja kaikille avoimen dialogisarjan venäläisestä kirjallisuudesta. Keskustelujen vetäjänä toimii professori Pekka Pesonen. Hänen keskustelukumppaninsa ovat tunnettuja suomalaisia kirjailijoita. Keskustelujen lähtökohtana ovat kirjailijoiden valitsemat venäläisen kirjallisuuden teokset, dialogit käsittelevät venäläistä kirjallisuutta laajemminkin. Dialogien jälkeen myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä.
Kaksitoista tuolia: dialogeja venäläisestä kirjallisuudesta

16.09. Pirkko Saisio: Anton Tšehovin novellit
23.09. Ilpo Tiihonen: Vladimir Majakovskin ”Pilvi housuissa”
30.09. Mikko Rimminen: Vladimir Nabokovin ”Läpinäkyväisiä”
07.10. Pentti Linkola: Valentin Rasputinin ”Jäähyväiset Matjoralle”
14.10. Eeva-Kaarina Aronen: Mihail Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”
21.10. Hannu Väisänen: Nikolai Leskovin ”Tuomiokirkon alttaripalvelijat”
28.10. TAUKO
04.11. Riikka Pelo: Marina Tsvetajevan elämä ja tuotanto
11.11. Hannu Mäkelä: Aleksandr Puškinin elämä ja runous
18.11. Rosa Liksom: Vsevolod Garšin. ”Punainen kukka”
25.11. TAUKO
02.12. Anita Konkka: Fjodor Dostojevskin ”Rikos ja rangaistus”
09.12. Marja-Leena Mikkola: Hopeakauden runoilijat: Anna Ahmatova, Osip Mandelstam, Boris Pasternak, Marina Tsvetajeva
16.12. Sofi Oksanen: Aleksandr Solženitsyn ”Vankileirien saaristo” [Porthania 1]

Sarjan voi myös suorittaa 3 – 5 op laajuisena osana Venäjän kielen ja kirjallisuuden valinnaisia opintoja (kohta 405778 Muut venäläisen kirjallisuuden opinnot, VVY385). Kurssin voi sisällyttää myös yleisen kirjallisuustieteen tai kotimaisen kirjallisuuden opintoihin. Opintojakson suorittajia pyydetään ilmoittautumaan WebOodissa.

YLE on nauhoittanut tilaisuudet, ja ne lähetetään YLE 1:ssä perjantaisin klo 17.20 alkaen Ukonpäivänä 4.?4.2014.

Uutta vastaavaa ohjelmaa vuodelle 2014 on suunnitteilla, ja seura saattaa järjestää myös matkoja Venäjälle ym.

[Rane]

Onko Neuvostoliiton aikana kirjoitettu kirja venäläistä kirjallisuutta? Minä suosittelen lukemaan Ljubov Kabon kirjan "Moskovan koulussa" (Gummerus 1958). Minulle se oli nuorena hyvä lukukokemus.

[Psykopatologia]

On.

[Psykopatologia]

http://blogs.helsinki.fi/venalainen-kirjallisuus/

http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/201 ... ta-tuolia/
_______________________________________

http://areena.yle.fi/?q=kaksitoista+tuolia&media=audio
_______________________________________

Viime syksynä emeritusprofessori Pekka Pesonen kutsui suomalaisia kirjailijoita keskustelemaan kanssaan omista suosikkiklassikoistaan. Keskustelusarja oli valtava yleisömenestys.

Yle nauhoitti dialogit ja nyt Tarleena Sammalkorpi on koostanut niistä 6-osaisen sarjan Yle Radio 1:lle. Ohjelmat lähetetään perjantaisin klo 17.20. Radio 1:n ohjelmakaaviosta johtuen vain muutamalla ohjelmalla on toinen lähetysaika sunnuntaissa. Kaikki ohjelmat ovat kuitenkin kuunneltavissa Areenassa.

Dialogisarja oli nimetty Ilja Ilfin ja Jevgeni Petrovin kuulun satiirin ”Kaksitoista tuolia” mukaan. Nämä kaksitoista keskustelua tiivistyivät kuudeksi koosteeksi, joissa puhutaan niin tunnetuista ja rakastetuista venäläisklassikoista kuin vähemmän tunnetuistakin.

Mukana on runoa ja proosaa, lyhyttä ja pitkää, jokaisessa ohjelmassa kaksi kirjailijavierasta.

Sarja alkaa Pirkko Saision ja Mikko Rimmisen valinnoilla. Saision kirjailija on Anton Tšehov ja hänen kertomuksensa, Mikko Rimminen taas puhuu Vladimir Nabokovin pienoisromaanista ”Läpinäkyväisiä”.

Pe 4.4. klo 17.20 (uusinta su 6.4. klo 8.05)
Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Pirkko Saisio ja Mikko Rimminen

Pe 11.4. klo 17.20
Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Ilpo Tiihonen ja Hannu Mäkelä

Pe 18.4. klo 17.20
Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Eeva-Kaarina Aronen ja Hannu Väisänen

Pe 25.4 klo 17.20
Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Rosa Liksom ja Anita Konkka

Pe 2.5. klo 17.20 (uusinta su 4.5. klo 8.05)
Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Marja-Leena Mikkola ja Riikka Pelo

Pe 9.5. klo 17.20
Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Sofi Oksanen ja Pentti Linkola

Ks. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/01 ... jailijoita

[Psykopatologia]

Vietä ANTON TŠEHOV -helmikuu Helsingin yliopiston Metsätalossa. Venäläisen kirjallisuuden seuran ja Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen uusi luentosarja johdattaa venäläisen kirjallisuuden rakastettuun prosaistiin ja näytelmäkirjailijaan eri näkökulmista. Vietä ANTON TŠEHOV -helmikuu Helsingin yliopiston Metsätalossa. Venäläisen kirjallisuuden seuran ja Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen uusi luentosarja johdattaa venäläisen kirjallisuuden rakastettuun prosaistiin ja näytelmäkirjailijaan eri näkökulmista.

Maanantaisin klo 18 - 20 Metsätalon salissa № 1.

1.2. Akateemikko Ralf Långbacka luennoi otsikolla "Heikkohermoisesta samovaarista maailmanmenestykseksi. Tšehov maailman näyttämöillä muutosten markkinoilla"
FT, dosentti Liisa Byckling luennoi aiheenaan Tšehovin vastaanotto Suomessa

8.2. ”Vanja-enon grillausbileet”, teatterikokkeina näyttelijä Krista Kosonen ja ohjaaja Kristian Smeds

15.2. Kirjailija, suomentaja Martti Anhava puhuu Tšehovin Hämärissä-novellikokoelmasta vuodelta 1887
FT, tutkija Tintti Klapuri puhuu Tšehovin proosan päättymättömyydestä

22.2. Kirjailija, toimittaja, kolulmnisti Tuula-Liina Varis puhuu aiheesta Nainen ja Tšehov
Jatko-opiskelija Ksenija Shagalin aiheena on Tšehovin Sahalin

29.2. Teatterin ammattilaiset Katariina Numminen ja Elli Salo johdattavat aiheeseen Kolme sisarta, aika ja ääni
Näyttelijä Taisto Oksanen varoittaa Tupakoinnin haitoista

Venäläisen kirjallisuuden seura http://blogs.helsinki.fi/venalainen-kirjallisuus/

[Psykopatologia]

1.2. 2016
Akateemikko Ralf Långbacka luennoi otsikolla "Heikkohermoisesta samovaarista maailmanmenestykseksi. Tšehov maailman näyttämöillä muutosten markkinoilla"
FT, dosentti Liisa Byckling luennoi aiheenaan Tšehovin vastaanotto Suomessa

Långbackan esitys oli tuntuvan kiintoisa. Tšehovin (1860 - 1904) nousu alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen niin, että nykyään hän on Shakespearin jälkeen toiseksi esitetyin näytelmäkirjailija. (Myös Shaw on (ollut) suosittu.)

Tiettynä ajanjaksona Moskovassa? näyteltiin Kirsikkapuistoa 1 270, Kolmea sisarta 903, Vanja-enoa 554 ja Lokkia 68 kertaa.

[Psykopatologia]

Venäläisen kirjallisuuden seura | Ryska litteratursällskapet i Finland | Общество русской литературы в Финляндии
http://blogs.helsinki.fi/venalainen-kir ... ussuhteet/


Venäläis-suomalaiset kirjallisuussuhteet 1917 - 2017
Luentosarja Helsingin yliopistossa 2.10.– 20.11.2017

Paikka: Metsätalon sali 1 (Unioninkatu 40), maanantaisin klo 18.15 - n.19.45+
Venäläis-suomalaiset kirjallisuussuhteet 1917 - 2017 ohjelma (PDF-tiedosto)

VENÄLÄIS-SUOMALAISET KIRJALLISUUSSUHTEET 1917 – 2017

2.10. Heiluriliikettä – venäläisen kirjallisuuden suomennokset 1917–2017 (Marja Jänis)
- Venäläinen kirjallisuus suomalaisen kirjallisuuden suuressa kertomuksessa (Sanna Turoma)

9.10. Stepan Trofimovitšin tieteelliset saavutukset (Markku Kivinen)
- Södergran ja Severjanin eli miten venäläinen avantgarde saapui Suomeen (Tintti Klapuri)

16.10. Venäläisten kirjailijoiden vierailut Suomessa 1920- ja 1930-luvulla (Ben Hellman)
- Neuvostokirjailija Suomessa 1950 – 1980-luvulla (Pekka Pesonen)

23.10. Olavi Paavolaisen matkat Neuvostoliittoon (Ville Laamanen)
- Olavi Paavolaisen Venäjä-kirjoitukset (Hannu Riikonen)

30.10. Talvisota neuvostovenäläisessä kaunokirjallisuudessa (Anna Ruha)
- Neljännen nikaman mies – Martti Larnin elämä ja tuotanto (Martti Anhava)

6.11. Solženitsyn ja Suomi (Erkki Vettenniemi)
- Kahden dandyn kohtaaminen: Henry Parland ja Anatoli Mariengof (Tomi Huttunen)

13.11. Eduard Uspenski ja Suomi (Hannu Mäkelä)
- Metarealisteista katakombiundergroundiin: kirjailijatapaamisia vuodesta 1978 (Jukka Mallinen)

20.11. Suomenvenäläiset kirjailijat nykypäivän Suomessa (Marja Sorvari)

[Psykopatologia]

23.10.2017 Olavi Paavolaisen matkat Neuvostoliittoon (Ville Laamanen)
- Olavi Paavolaisen Venäjä-kirjoitukset (Hannu Riikonen)

LECTIO PRAECURSORIA http://www.ennenjanyt.net/2014/03/ville ... -1-2-2014/
VILLE LAAMANEN: ”SUURI LEVOTTOMUUS – OLAVI PAAVOLAISEN KULTTUURINEN KATSE JA MATKAT 1936 - 1939”. LECTIO PRAECURSORIA 1.2.2014
(10.3.2014 VILLE LAAMANEN)

VTL Ville Laamasen poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Suuri levottomuus – Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936 - 1939” tarkastettiin 1.2.2014 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Mikko Majander (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Timo Soikkanen.

Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat.
(- -)

[Psykopatologia]

13.11.2017 Eduard Uspenski ja Suomi (Hannu Mäkelä)

Eduard Nikolajevitš Uspenski (s. 1937) https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduard_Uspenski
Akateemikko Hannu Mäkelän luento oli (jälleen) omaa luokkaansa. Hänellä on rikkaan elämänkokemuksen ja tietomäärän lisäksi esityksissään vahva draaman taju.
https://www.hannumakela.com/curriculum-vitae/ - Nyt Mäkelä toi luentonsa yhteydessä lakonisesti esiin vaimonsa kuoleman.

Viimeinen viesti (Mäkelän Blogi 29.8.2017 https://www.hannumakela.com/2017/08/28/ ... en-viesti/)

Aina uskoin että toki lähden ennen sinua
ja sitten sinä itse katosit.
Keskellä yötä tulee puhelu
kaukaa Mustanmeren rannalta.
Sen pienestä kylästä soittaa anoppi
joka pystyy vain sanomaan:
“Sveta umerla. Vsjo. –
Sveta on kuollut. Tässä kaikki.”
Ja siihen puhelu loppuu.
Eikä mikään äkkiä auta,
vaikka se tuntuu ensin unennäöltä.
Katson sähköpostin, vielä olet
hengissä ja kirjoitat kello 21.16
kun vastaat hyvänyön viestiini.
Olen siinä sanonut,
että vaikka välillämme on matkaa,
rakkaus pyyhkii kilometrit pois.
Mutta näin kirjoitat sinä:
“Kolmetuhatta kilometriä –
se on kauheaa.”
Kuitenkin jo minuutin päästä
olet vielä halunnut lisätä
yhden ainoan lauseen:
“Kun sydämet ovat yhtä
ei kilometreistä ole väliä.”
Se on viimeinen viestisi,
sitten oma sydämesi
vähän sen jälkeen petti.
Yhdessä ja yhtä yhä olemme
vaikka tiedän jo etten saa sinua
koskaan enää takaisin.
Parempaa ihmistä kuin sinä
en usko tavanneeni ennen,
kerrankin itse tahdoin käsittää,
mitä tarkoittaa, kun rakastaa.
Ehkä myös sinulla oli hyvä olla
kanssani tässäkin maailmassa,
näin haluan uskoa, olihan?
Pysy vierellä vielä hetki,
älä lähde, älä lähde koskaan.
Ole minun lähelläni, olisit nyt,
sillä kuten ennenkin,
minä olen sinun kokonaan
ja aina.
(Svetlana Aksjonova 20.11.1962 – 28.8.2017)

[Psykopatologia]

14.11.2017 Hannu Mäkelän blogi https://www.hannumakela.com/2017/11/14/eduard-uspenski/

Eduard Uspenski

Suurimman osan ihmisistä joista tulee merkittäviä omalle elämälle tapaa sattumalta, sokkona. Uspenskiin törmäsin juuri niin. Olen tuntenut miehen nyt yli 40 vuoden ajan. Yhä me kummatkin sinnittelemme hengissä. Jo sitä voi kaiketi pitää saavutuksena. Ja myös sitä, että Eduard, suomeksi vain Eetu, jonka hän sai lempinimekseen hieman Rymy-Eetumaisesta käytöksestään jolloinkin nuoruusvuosina, on vähintään kahden kuolemattomalta tuntuvan sankarin: niin Krokotiili Genan ja häneen ystävystyvän, tieteelle tuntemattoman pehmoeläimen eli Tsheburashkan sekä Fedja-sedän ja koko Prostokvashinon sakin kruunattu ja kruunamaton isä.
(- -)

[Psykopatologia]

Konnia ja korvapuusteja kirsikkapuistossa https://blogs.helsinki.fi/venalainen-ki ... puistossa/
Venäläisen kirjallisuuden seura esittää: Konnia ja korvapuusteja kirsikkapuistossa: suomalaisen ja venäläisen draaman kosketuspintoja
Maanantaisin 24.2.‒ 23.3. 2020 klo 18‒20 Oodi-kirjaston Kino Reginassa

24.2. Jukka Voutilainen: Malyin oma Saša – teatterintekijä Aleksandr Ostrovski
Juha Hurme: Andrei Platonov teatterissa

2.3. Liisa Byckling ja Marja Jänis: Venäläisiä näytelmiä Suomen teattereissa – ”Reviisorista” ”Toveri K:n elämään ja kuolemaan”
Elli Salo: Ekologinen dramaturgia ‒ Tšehovin ”Kirsikkapuiston” jälleenrakennus

9.3. Helena Autio-Meloni: Erotiikkaa vai politiikkaa? Georgi Tovstonogovin tulkinta Ostrovskin ”Konnan muistiinpanoista” 1970-luvun Suomessa
Raija-Sinikka Rantala: Klovni eli kuinka sain korvapuustin – Leonid Andrejevin näytelmä Moskovan Taiteellisessa Teatterissa 2002

16.3. Tilaisuuden aluksi Markus Järvenpää esittää katkelman monologinäytelmästä ”Riivaajat”
Paneelikeskustelu: Dostojevski suomalaisella näyttämöllä - Vetäjinä Kirsikka Moring & Pekka Pesonen
Keskustelemassa näyttelijät Hannu-Pekka Björkman ja Markus Järvenpää sekä ohjaajat Tuomo Rämö ja Kristian Smeds

23.3. Paneelikeskustelu: Tšehov suomalaisella näyttämöllä - Vetäjinä Kirsikka Moring & Pekka Pesonen
Keskustelemassa näyttelijät Alma Pöysti ja Taisto Reimaluoto sekä ohjaajat Anne Rautiainen ja Paavo Westerberg