Kirjoittaja untuva » 30.10.2013 05:35
En tiedä mitä tekisin. On niin kauhean pahaolo. Tuskainen, sietämätön olo. Käytän Seroquel 750 mg:aa. En hyväksy itselleni enää lisälääkityksiä, vaikka olen selkeästi sellaisen tarpeessa. Ihan perkelettä, kun ei voi ottaa mitään lisälääkityksiä, kun pelkään sivuvaikutuksia. Vaikka en ole masentunut jokin masennuslääkekin voisi auttaa tai ahdistuslääke. Vihaan lääkkeitä, kun niistä on niin vaikea päästä eroon. Se olisi äidillenikin kauhistus, jos tähän jotakin lisäisin, kun hän on niin lääkevastainen; tämän lääkityksen mikä minulla nyt on niin on hyväksynyt hyvin. Psykiatrille on niin helvetin vaikea saada aikojakin nopeasti. Lähden kaiken lisäksi ensi viikolla lomailemaan. Pitääkö elämän olla kärsimystä, enkö ole jo tarpeeksi kärsinyt. En edes yhtään tiedä mikä olisi oikea lisälääke tähän. Onko jollakin edottaa jotakin itselle toiminutta lääkettä? Mä en halua lihoa, joten jokin sellainen joka ei ala lihottaa. Sekoan kohta SAATANA. Puhuin tänään terapiassa eilen puhumistani itsemurha-ajatuksista, terapeutti sanoi sen johtuvan sietämättömästä olostani, no kysyin sitten että minkä takia se itsemurhafiilis tulee vain silloin, kun olen jollakin korkealla paikalla, mistä pystyy hyppäämään alas niin hän sanoi siihen, että mulla on kokoajan sietämätön olo, mutta en sitä huomaa niin hyvin. Ja nyt se sietämätön olo sitten tullut ihan näkyväksi pitkin päivää. Pitikö hänen mennä paljastamaan se. Terapian jälkeen paljastui vielä toi juttu, kun luulin äidin kuolleen, enkä ole päässyt siitä asiasta vielä terapiaan puhumaan kuin vasta torstaina. Se on liian vaikea asia minulle tämän kaiken päälle, että olo on nyt vielä sietämättömämpi. Pitikin saada se asia palautettua mieleen: ei olisi vielä tässä vaiheessa tarvinnut, kun on ollut muutakin niin vaikeaa käsiteltävää. Olen tällä hetkellä kaiken lisäksi lopettelemassa tätä mun ainoaa lääkitystä, tosin tosi hitaasti. Haluan eroon lääkkeistä.