Professori Pekka Pesonen kutsui kirjailijat puhumaan Venäjästä.
TEEMAT >> ELÄMÄ & TYYLI >> IHMISET
K I L A U T I M M E http://www.hs.fi/ihmiset/Professori+ott ... 1031891283 (B 9)
Professori otti riskin venäläisten kirjaklassikoiden kanssa
Pekka Pesosen ja kotimaisten kirjailijoiden vuoropuheluista tuli yleisömenestys.
7.10.2013 2:00 | 0 | Touko Kauppinen
Suuri luentosali on täyttynyt jo kolme kertaa, kun Venäjän kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen on vetänyt Helsingin yliopiston Metsätalossa dialogeja suomalaisten eturivin kirjailijoiden kanssa.
Kirjailijavieras saa valita venäläisen teoksen, jonka pohjalta keskustellaan.
Joulukuulle kestävän keskustelusarjan nimi on 12 tuolia. Nimi viittaa Pesosen mukaan sekä dialogien määrään että Ilja Ilfin ja Jevgeni Petrovin klassikkoteokseen.
Mikä on kiinnostavinta mitä dialogisarjassa on sanottu?
"Dialogit ovat olleet niin intensiivisiä ja arvaamattomia, etteivät yksittäiset lauseet ole jääneet mieleen. Yksi kiinnostavimmista hetkistä oli, kun runoilija Ilpo Tiihonen alkoi kertoa, kuinka valtavan tärkeää Vladimir Majakovskin lyriikka on hänelle. Runoilija korosti, että hänen koko mittava runotuotantonsa lähti liikkeelle Arvo Turtiaisen Majakovski-suomennosten ihailusta. Esimerkiksi rytmisesti Tiihonen kokee olevansa ratkaisevasti velkaa venäläiselle. Monelle Tiihosen ja Majakovskin kohtalonyhteys oli yllätys."
Miksi haluat käydä dialogeja kirjailijoiden kanssa?
"Kun minulta pyydettiin luentosarjaa venäläisestä kirjallisuudesta, halusin kokeilla, mitä elävä tilanne voisi tuoda tullessaan. Jatkuvana riskinä on aiheiden karkailu ja mahdollisuutena puhua kerrankin vapaasti. Kolme dialogia ovat olleet hyvin erilaisia: Mikko Rimminen vastaili ytimekkäästi kysymyksiin, Pirkko Saisio piti valmiintuntuisia pienoisesitelmiä ja Ilpo Tiihonen pyrki ehkä eniten vuoropuheluun. Tarkoituksena on aina lähteä liikkeelle venäläisestä teoksesta ja puhua ainakin sen antamista vaikutteista."
Tänään vieraanasi on Pentti Linkola. Mitä kysyt häneltä? [ma 7.10.]
"Linkola on valinnut Valentin Rasputinin ekokatastrofikuvauksen Jäähyväiset Matjoralle. Se saa varmasti Linkolan miettimään luonnon kohtelua, jota höystänen. Teos on loistava valinta, koska se on turhaan unohdettu, vaikka se oli hyvin merkittävä kirja ilmestyttyään 1970-luvulla. Venäjällä kirjailijat pitivät tuolloin enemmän ääntä kuin ketkään muut ympäristöasioista. Nyt teos on tärkeää taas kaivaa esiin."
Mihin venäläisessä kirjallisuudessa tulisi vähintään paneutua?
"Nikolai Gogolin teoksissa tulee persoonallisesti esiin venäläisen kirjallisuuden tapaa ymmärtää rankkoja asioita mustan huumorin kautta. Toinen tärkeä piirre ovat suuret moraaliset kysymykset, joita esimerkiksi kaikkien tuntema Fjodor Dostojevski käsittelee tuotannossaan. Kolmas keskeisin piirre on ehkä sanomisen taito, joka voi olla vaikkapa tšehovilaista selkeän kirkasta ja painavaa ilmaisua tai keikarimaista kieliakrobatiaa kaikkein vakavimmistakin asioista. Olen vakaasti sitä mieltä, että venäläisyyttäkään ei voi ymmärtää ilman kirjallisuuden tuntemusta."
Sinua kutsutaan Venäjä-entusiastiksi, pitääkö se paikkansa?
"Ihastuin kyllä 16-vuotiaana Dostojevskin teoksiin ja sillä tiellä olen. Työurakin on jo takana, mutta innostus pysyy. Kirjallisuus avaa venäläisyyteen ja elämään paljon ihmeellisiä tasoja, joita ei muuten tavoita."
Dialogeja venäläisestä kirjallisuudesta maanantaisin klo 18 – 20 16. joulukuuta saakka Kaisaniemessä
Helsingin yliopiston Metsätalossa (Unioninkatu 40).
[Sarjan viimeinen tilaisuus on Porthania I:sä Yliopistokadulla.]
