Miksi muuntogeeninen riisi?

[Psykopatologia]

Ulkolinja: Miksi muuntogeeninen riisi?
JULKAISTU MAANANTAINA 16.09.2013 0 3

TV1 torstaina 19.9.2013 klo 22.00 - 22.50, uusinta keskiviikkona 25.9. klo 23.00
Yle Areenassa 30 päivää

Riisi on geenimuuntelun avulla saatu tuottamaanA-vitamiinia, joka estää sokeutumista.
Tällainen riisi hyödyttäisi erityisesti auttaisi aliravittuja sekä raskaana olevia naisia.

Onko riisissä ratkaisu terveyteen vai aiheuttaako muuntogeeninen riisi entistä suurempia ongelmia?

Kuvausryhmä ei pääse viljelmille

Viljelykasveja manipuloivat tutkijat vaativat enemmän vapauksia, joita ei rajoitettaisi poliittisin perustein.
Suuri yleisö suhtautuu yhä geenitekniikkaan epäluuloisesti, ja heitä harmittaa hankkeen ympärillä leijuva
salaperäisyys.

Tutkijat ovat olleet haluttomia selittämään toimintaansa julkisuudessa. Kriitikoiden mielestä vaikuttaa siltä,
että muuntogeeninen ruoka pitäisi vain hyväksyä kyseenalaistamatta ilman, että suuri yleisö saa tietää,
mitä se on ja kuinka sitä tuotetaan.

Dokumentin (Der Wunderreis - Wie eine Schweizer Gentech-Erfindung Millionen von Kindern retten soll"
keine Sendungsbeschreibung vor) kuvausryhmä ei pääse käymään edes koeviljelmillä.

Rotille kasvaimia

Aiemmat eläinkokeet geenimuuntelun avulla tuotetusta ruuasta eivät ole olleet rohkaisevia. Geenimanipuloituja
maissintähkiä syöneet rotat saivat kasvaimia, ja monet taudit lisääntyivät niin, että koe-eläimet kuolivat paljon
oletettua elinikää aiemmin.

On oletettu, että kasvin kemiallisen rakenteen muuttuessa niitä syövien rottien immuunijärjestelmä heikkeni.

Vastustusta herättänyttä kultaista riisiä ei ole vielä otettu laajamittaiseen käyttöön, mutta sen läpimurtoon uskotaan.
Kun ensimmäinen muuntogeeninen elintarvike sallitaan markkinoille, kuluttajien on helpompi hyväksyä ostoskoriinsa
muitakin muuntogeenisiä tuotteita.

Tuotanto: SRF, Sveitsi.

[Psykopatologia]

Jussi Tammisola kirjoittaa sähköpostissaan (18.9.2013):

TV1 esittää to 19.9. klo 22 ”dokumentin” Ulkolinja: Miksi muuntogeeninen riisi? Selostuksen perusteella näyttää ilmeiseltä,
että jälleen kerran on tulossa ”neljännesvillainen” keitos, jossa tutkijoita haastatellaan sen verran, että syntyy uskottavuutta
maallikoiden silmissä. Sitten keskitytään tieteen ja tutkijoiden tarkoitusperien töhrimiseen niin kuin siinä kokeneet vain osaavat
(Greenpeace ym). Maailman tuhansista biotutkijoista tehtäneen jälleen suurfirmojen kätyreitä, ja sitä rataa. Katsokaapa,
oliko oikein ennustettu... (voin olla väärässäkin, mutta tuskinpa vain)

[Hilppa]

Täytyypä katsoa.

Muuntogeenisten ravintokasvien kehittelytyö on pitkä ja monivaiheinen prosessi, kuten kultariisinkin kohdalla on ollut.

Golden rice humanitarian Board
http://www.goldenrice.org/Content1-Who/who_Ingo.php

Ingo Potrykus is the engine behind the Golden Rice Project and the Humanitarian Board. Together with Peter Beyer he was one of the inventors of the Golden Rice technology. Since his retirement as a professor in 1999, and far from settling down and quietly enjoying his pension, he has devoted enormous and selfless efforts to bring biofortified Golden Rice to those who need it.

[Kahvi]

Geenimuuntelu on käsittääkseni terminä saanut niin pahan klangin korvissamme, että suhtautuminen siihen tuntuu olevan hyvin pitkälle enemmänkin tunnepohjaista kuin järkipohjaista. Mikä on sinänsä harmillista kun sillä tekniikalla voidaan hyvinkin helpottaa maailman ruokapulaa.

Kuulin tässä kuukausi-kaksi sitten jonkin radio-ohjelman, jossa haastateltiin ihan oikeasti geenimuuntelusta perillä olevaa henkilöä. Hän piti geenimuuntelua vahvasti rajoittavaa/kieltävää lainsäädäntöä muistaakseni "ei-tieteellisenä" ratkaisuna, millä viittasi siis siihen, että moiset lait on tehty tunnepohjalta faktat tyylikkäästi unohtaen.

Geenimuuntelu on tiemmä nykyään edullista ja yksinkertaista - toki pitää muistaa että vaaransa siinäkin on.

[Psykopatologia]

Jussi Tammisola kirjoittaa sähköpostissaan (18.9.2013):

TV1 esittää to 19.9. klo 22 ”dokumentin” Ulkolinja: Miksi muuntogeeninen riisi? Selostuksen perusteella näyttää ilmeiseltä,
että jälleen kerran on tulossa ”neljännesvillainen” keitos, jossa tutkijoita haastatellaan sen verran, että syntyy uskottavuutta
maallikoiden silmissä. Sitten keskitytään tieteen ja tutkijoiden tarkoitusperien töhrimiseen niin kuin siinä kokeneet vain osaavat
(Greenpeace ym). Maailman tuhansista biotutkijoista tehtäneen jälleen suurfirmojen kätyreitä, ja sitä rataa. Katsokaapa,
oliko oikein ennustettu... (voin olla väärässäkin, mutta tuskinpa vain)

GMO-kieltokampanja huipentuu tunnetun geenivastustajan, edustaja Anne Kalmarin (Kesk.), vetämään tilaisuuteen 24.9.klo 11-13 Eduskunnan auditoriossa: GMO VAPAUS, MAHDOLLISUUS VAI UHKA SUOMEN ELINTARVIKETUOTANNOLLE (tarkemmat tiedot oheisessa liitetiedostossa). Ilmoittautua voisi enää tänään, 17.9., mutta aina kannatta yrittää vielä huomennakin... Tilaisuudessa vedetään mutkat suoriksi ja houkutellaan teollisuutta laajasti sitoutumaan GMO-vapaaseen Suomeen tuotannossaan (lupaillen suuria kansainvälisiä vientimarkkinoita...)!

- Huomioni: EY-säädännön mukaan Suomea ei voida omalla lainsäädännöllä pakottaa ”GMO-vapaaksi alueeksi”. Siksi tässä nyt yritetään saada Suomen teollisuus perustamaan tulevaisuutensa luulojen ja taikauskon myymiseen ”huippuhinnalla”, jonkinlaisessa monopoliasemassa...
Juuri, kun Nokia opetti meille, että vain tieteen kärjessä pysyvä osaaminen voi pitää tuotantomme kestävästi pinnalla todellisuuden koetuksissa –
hypet eivät kestä kuin hetken.

GMO-kieltokampanja huipentuu tunnetun geenivastustajan, edustaja Anne Kalmarin (Kesk.), vetämään tilaisuuteen 24.9.klo 11-13 Eduskunnan auditoriossa: GMO VAPAUS, MAHDOLLISUUS VAI UHKA SUOMEN ELINTARVIKETUOTANNOLLE (tarkemmat tiedot oheisessa liitetiedostossa). Ilmoittautua voisi enää tänään, 17.9., mutta aina kannatta yrittää vielä huomennakin... Tilaisuudessa vedetään mutkat suoriksi ja houkutellaan teollisuutta laajasti sitoutumaan GMO-vapaaseen Suomeen tuotannossaan (lupaillen suuria kansainvälisiä vientimarkkinoita...)!

Huomioni: EY-säädännön mukaan Suomea ei voida omalla lainsäädännöllä pakottaa ”GMO-vapaaksi alueeksi”. Siksi tässä nyt yritetään saada Suomen teollisuus perustamaan tulevaisuutensa luulojen ja taikauskon myymiseen ”huippuhinnalla”, jonkinlaisessa monopoliasemassa...
Juuri, kun Nokia opetti meille, että vain tieteen kärjessä pysyvä osaaminen voi pitää tuotantomme kestävästi pinnalla todellisuuden koetuksissa – hypet eivät kestä kuin hetken.

[Psykopatologia]

http://www.geenimanipulaatio.fi/

[Psykopatologia]

Olikin erittäin hyvä dokkari!

[Kuutar]

En katsonut dokumenttia, mutta kommentoin aloitusviestin tekstiä.

Viljelykasveja manipuloivat tutkijat vaativat enemmän vapauksia, joita ei rajoitettaisi poliittisin perustein.
Suuri yleisö suhtautuu yhä geenitekniikkaan epäluuloisesti, ja heitä harmittaa hankkeen ympärillä leijuva
salaperäisyys.

Kysymys on kansalaisten ja kuluttajien oikeuksista. Kuluttajilla on oikeus päättää millaista ruokaa he haluavat ostaa. Tutkijat voivat tehdä tutkimuksia, mutta jokaisella ihmisellä oin oikeus itse päättää mitä syö. Tämä kuuluu markkinatalouteen. Kuluttajilla on myös oikeus saada riittävästi tietoa kuluttamistaan tuotteista, siksi esim. GM tuotteet pitää merkitä. Vaihtoehtoisesti, jos tuote on GM vapaa, on tuottajalla oikeus mainita tämä tieto. Epäluuloisuus on ymmärrettävää näin ison asian kohdalla, kyse on terveydestä, myös tulevien sukupolvien. Jos geenimanipuloidut kasvit yleistyvät ja päätyvät luonnon kiertokulkuun, vaikutukset voivat olla pysyviä. GM-tekniikan turvallisuudesta on olemassa ristiriitaista tietoa, mm. eläinkokeissa muuntogeeniset kasvit ovat mahdollisesti aiheuttaneet syöpää http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Rap ... 5266792715

Tutkijat havaitsivat glyfosaattia kestävän geenimuunnellun viljan aiheuttavan keskenmenoja maatilojen eläimille. Viljan oheen on kytkeytynyt aiemmin tuntematon taudinaiheuttaja, jonka elinolot kasvimyrkky mahdollistaa. Tätä viljalajiketta on kutsuttu nimellä "Roundup Ready Crops" eli suoja-myrkkyvalmiiksi viljaksi.

tai lisänneet syöpäriskiä.

Vastustusta herättänyttä kultaista riisiä ei ole vielä otettu laajamittaiseen käyttöön, mutta sen läpimurtoon uskotaan.
Kun ensimmäinen muuntogeeninen elintarvike sallitaan markkinoille, kuluttajien on helpompi hyväksyä ostoskoriinsa
muitakin muuntogeenisiä tuotteita.

Miten niin ensimmäinen? Onhan GM-tuotteita nytkin jo markkinoilla mm. maissia. Kehitysmaat eivät halua viljellä kultaista riisiä, koska maissa epäillään sen olevan huono vientituote.

YLE uutiset, 16.7.2013 http://yle.fi/uutiset/kommentoijat_halu ... aa/6735172 :

Liha, jonka kasvatuksessa on käytetty geenimuunneltua rehua, pitäisi merkitä pakkauksessa kaupan hyllyllä näkyvästi. Tätä mieltä on valtaosa Suoran linjan verkkokeskustelijoista.

Olen myös tätä mieltä, ihan periaatteesta. Samoin luomu pitäisi mielestäni merkitä. Nämä merkinnät ovat kaikkien kuluttajien kannalta hyvä asia, riippumatta siitä millaista ruokaa kukin tahtoo syödä.

[Psykopatologia]

Merkinnät pitäisi tietysti olla.

Luomu on suurta huijausta.

[Kuutar]

Kommentoin vielä tuota Ylen uutista. http://yle.fi/uutiset/kommentoijat_halu ... aa/6735172
Tässä erään verkkokeskustelijan kommentti:

Geenimuuntelusta on tehty hirveä peikko. Riskejä tietysti on, mutta ovatko ne oikeasti suurempia kuin perinteisillä menetelmillä? Tuskin. Jos geenimuunneltu sianruoka pitää merkitä, samalla logiikalla pitäisi vaatia tieto kaikista pelloilla käytetyistä lannotteista, hyönteis- ja kasvimyrkyistä, kommentoi Juha.

Minun mielestäni noin pitäisikin tehdä, mitä enemmän kuluttaja saa tietoa, sen parempi.
Perinteinen jalostukseen kuuluu myös haittapuolia, kuten viljelykasvien yksipuolistuminen ja ruokavalion yksipuolistuminen, kun ainoastaan kaupallisesti kannattavimpia kasveja viljellään. Perinteisiin hyönteis- ja kasvimyrkkyihin liittyy etenkin ongelmia.
Hyönteismyrkyt liittyvät tähän GM-kysymykseen myös siten, että geenimuunneltua viljaa on kehitetty juuri kestämään paremmin hyönteismyrkkyä, glyfosaattia. Tämä kasvien geenimuuntelu ei tarkoita sitä, että ihmisen elimistö sitten sietäisi jotenkin paremmin glyfosaattia.

Lyhytaikaisessa altistumisessa aine ärsyttää voimakkaasti silmiä ja lievästi ihoa.

Ranskalaiset tutkijat ovat tehneet ensimmäistä kertaa tutkimuksen rikkakasvien torjunnassa käytettävien neljän eri Roundup-tuotteen myrkyllisyydestä ihmissoluille. Solut eristettiin napanuorasta tai solulinjoista, joita käytetään toksisuuden tutkimiseen. Roundup-yhdisteet kuuluvat maailman käytettyimpiin rikkakasvien torjunta-aineisiin, myös muuntogeenisten kasvien ollessa kyseessä. Roundup Ready-soija, jonka tuonti EU:hun on sallittu, sisältää jäämiä Roundup‑torjunta-aineista. Tutkimuksissa minimiannoksina käytetty valmiste aiheutti solukuolemaa ja DNA-vaurioita ja esti soluhengitystä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Glyfosaatti

[Kuutar]

Maailman Kuvalehden lehden artikkelissa yksi näkökulma kultaiseen riisiin:

Biotekniikkafirmat tarvitsevat nyt maailman köyhiä mainostamaan parannettua versiotaan A-vitamiinipitoisesta "kultaisesta riisistä".

Edes toinen kultaisen riisin kehittäjistä, Ingo Potrykus, ei ole osoittanut kokeilla, että ihminen todella pystyisi hyödyntämään riisiin ympättyä vitamiinin esiastetta. Asiasta ei siis ole tieteellistä näyttöä.

Ilman kokeitakin näyttää kuitenkin hyvin epätodennäköiseltä, että kultainen riisi voisi koskaan auttaa kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä heidän tosiasiallisissa elinoloissaan.

Vitamiininpuutoksista kärsivillä ihmisillä on tyypillisesti myös paljon muita puutostiloja, eikä tällaisten aliravittujen ihmisten keho pysty hyödyntämään riisistä mahdollisesti saatavaa A-vitamiinia.

Yhdysvaltalaisen Institute for Responsible Technologyn johtaja Jeffrey M. Smith uskoo, että Yhdysvaltain johdolla viljelykasvien perimä halutaan saastuttaa maailmanlaajuisesti niin pahasti, ettei jäljellä enää ole muita kuin geneettisesti manipuloituja lajikkeita.

Siementen tuonnin jälkeen maan omien lajikkeiden saastumista on mahdoton välttää: lajikkeet risteytyvät, viljelijät kylvävät geenisiemeniä tietämättään tai tahallisesti ja kuljetuksista pudonneet siemenet itävät ja leviävät. Esimerkkinä on Meksikon maissin paha saastuminen yhdysvaltalaisesta geenimaissista.

http://www.maailmankuvalehti.fi/node/1507

Kuinkahan hyvin kultaisen riisin vaikutukset väestön terveyteen tunnetaan ennalta?
Kasvi on tulossa jo tänä vuonna viljelyyn, mutta testit ovat kesken.

Kansainvälinen riisintutkimuslaitos IRRI on vihdoin tuomassa viljelyyn niin sanotun kultaisen riisin.

A-vitamiinipitoista riisiä on koeviljelty nyt kahden kauden ajan Filippiineillä viidellä eri viljelmällä. Testien tarkoitus on selvittää, voiko kultaista riisiä viljellä samaan tapaan kuin muita riisilajikkeita ja alentaako se todella A-vitamiinin puutostilaa. Tosin näitä asioita on testattu jo ainakin 12 vuotta.

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaati ... le/a887941

On vähän ennenaikaista väittää, että kultaisen riisin puute olisi syypää kehitysmaiden nälänhätään. Muutenkin kyseenalainen väite, eihän köyhyys johdu tämän viljakasvin puutteesta.

[Kuutar]

Vähemmälle huomiolle GM -keskustelussa jää usein se, millaisia mahdollisia vaikutuksia GM-maataloudella on luonnonvaraiseen luontoon. Risteytymistä voisi tapahtua GM-viljelykasvien ja luonnonkasvien välillä.

[Hilppa]

- -
On vähän ennenaikaista väittää, että kultaisen riisin puute olisi syypää kehitysmaiden nälänhätään. Muutenkin kyseenalainen väite, eihän köyhyys johdu tämän viljakasvin puutteesta.

Ei noin ole missään sanottukaan. Sen sijaan kultariisistä on odotettu pelastajaa köyhien maiden A-vitamiinin puutteen aiheuttamaan sokeuteen. Dokumentissa kävi ilmi, että Manilan slummialueiden lapsille oli alettu syöttää A-vitavitamiinilisää jo noin 10 vuotta sitten, minkä vuoksi A-vitamiinin puute ei ollut enää vaikein köyhyyden aiheuttamista lieveilmiöistä. Sen sijaan Filippiinien hallitus oli kiinnostunut kultariisistä, koska noin se voisi säästää A-vitamiiniin käyttämänsä rahat ja saada köyhyyttä torjutuksi halvemmalla. Minä pidän eettisesti vähintäänkin arveluttavana sitä ohjelmassa esitettyä tapaa, jolla kultariisin vaikutuskokeet oli järjestetty lapsilla.

Yleensä GMO-tutkimuksen ja GM-menetelmien käyttöönoton vastustajat vetoavat roundup ready tuotteisiin, joita pidetään epäonnistunena GMO-katastrofina yleisesti.

Monsanto's Roundup And Roundup-Resistant Corn Found To Be Toxic In Rats
Read more: http://www.businessinsider.com/monsanto ... xic-2012-9

On osoittautunut, että GM-tuotteiden kehittely on hyvin vaikea ja monivaiheinen prosessi, josta vain harvoin jos ollenkaan on ratkaisuksi maapallon vaikeisiin ongelmiin. Sen sijaan paperi- ja energiateollisuus sekä erityisesti lääketeollisuus tarvitsevat kyseisiä menetelmiä ratkaistakseen ongelmia.

[Obelix2]

Sanoisin, että pottu on parempaa kuin mikään riisi.

[Psykopatologia]

Onko pelkona se, että (mahdollisesti huono) kulta-riisi leviäisi
vieraille pelloille ja syrjättäisi vanhat (hyvät) lajikkeet?

[Kuutar]

Onko pelkona se, että (mahdollisesti huono) kulta-riisi leviäisi
vieraille pelloille ja syrjättäisi vanhat (hyvät) lajikkeet?

Kyllä, nimenomaan. Tahatonta risteytymistä on jo tapahtunut GM maissin ja muiden maissilajikkeiden kanssa.

[Hilppa]

Onko pelkona se, että (mahdollisesti huono) kulta-riisi leviäisi
vieraille pelloille ja syrjättäisi vanhat (hyvät) lajikkeet?

Kyllä, nimenomaan. Tahatonta risteytymistä on jo tapahtunut GM maissin ja muiden maissilajikkeiden kanssa.

GM-maissi on risteytynyt villin lajikkeen kanssa ja muodostunut rikkaruohoksi, joka kasvaa joka tuvan nurkalla Etelä-Amerikassa. Rikkamaissi on kookas ja "komea", minkä vuoksi ihmiset ovat jopa suosineet sitä pihoillaan. Siinä ei kuitenkaan ole syötävää tähkää, vaan jyvät puuttuvat.

[Hilppa]

Kun vastustetaan GM-kasvien kehittelytyötä ja tutkimusta olisi syytä perehtyä, mitä ja millaisia ovat Roundup Ready -kasvit. Roundup Ready on niin järjetön tehotalouden menetelmä ja tuote, etten usko sellaisen idean toteuttamiseen yhdenkään biologisen pohjakoulutuksen saaneen henkilön ryhtyvän.

Monsanto, Roundup Ready systeemin tuottaja
http://www.monsanto.com/weedmanagement/ ... ystem.aspx

Roundup Ready System
Overview

Developed in 1974, Roundup® brand agricultural herbicides continue to be a perfect fit with the vision of sustainable agriculture and environmental protection. In fact, their use on Roundup Ready® crops has allowed farmers to conserve fuel and decrease the overall amount of agricultural herbicides used.

Roundup Ready® Soybeans were commercialized in 1996, followed by alfalfa, corn, cotton, spring canola, sugarbeets and winter canola, which contain in-plant tolerance to Roundup® agricultural herbicides. This means you can spray Roundup agricultural herbicides in-crop from emergence through flowering for unsurpassed weed control, proven crop safety and maximum yield potential.

Features & Benefits

Maximum profit opportunity with no-till and the Roundup Ready System.
Efficiency—with reduced tillage and the system's unmatched weed control and flexibility, you get more time to spend where you need it most.
Convenience—the system's simple, unsurpassed weed control takes the worry out of crop production.

On täysin päivänselvää, että tuontyyppinen tehotalouden prosessi on ympäristölle ja ihmisille haitallinen ja jopa vaarallinen.

[Kuutar]

Onko pelkona se, että (mahdollisesti huono) kulta-riisi leviäisi
vieraille pelloille ja syrjättäisi vanhat (hyvät) lajikkeet?

Kyllä, nimenomaan. Tahatonta risteytymistä on jo tapahtunut GM maissin ja muiden maissilajikkeiden kanssa.

GM-maissi on risteytynyt villin lajikkeen kanssa ja muodostunut rikkaruohoksi, joka kasvaa joka tuvan nurkalla Etelä-Amerikassa. Rikkamaissi on kookas ja "komea", minkä vuoksi ihmiset ovat jopa suosineet sitä pihoillaan. Siinä ei kuitenkaan ole syötävää tähkää, vaan jyvät puuttuvat.

Ongelma on ennen kaikkea se, että GM-yhtiö voi vaatia korvauksia viljelijältä, jonka peltoon GM-kasvit ovat tahattomasti levinneet. Näin Monsanto on ainakin toiminut, eikä mikään estä muitakaan GM-yhtiöitä toimimasta samoin, jos tilanteesta voi syyttää viljelijää.

Kepan uutisissa kerrotaan eräästä oikeustaistelusta:

Maanviljelijä Percy Schmeiserin, 72, viisivuotinen taistelu geenimuunteluun erikoistunutta Monsanto-suuryhtiötä vastaan on loppusuoralla. Kanadan korkein oikeus käsittelee tammikuussa kiistaa, jolla voi olla maailmanlaajuista merkitystä.

Viisi vuotta sitten poliisi takavarikoi Schmeiserin koko rapsisadon tämän Brunossa, Kanadan Saskatchewanissa sijaitsevalta tilalta. Syynä oli Monsanton tekemä valitus. Yhtiö kuuluu maailman suurimpiin maatalouden ja biotekniikan alalla.

Hän kiistää tienneensä, että vuonna 1997 kerättyjen siemenien joukossa oli Monsanton patentoimaa lajiketta.

Todisteeksi Schmeiser vetoaa siihen, että hän ei ruiskuttanut kesällä 1998 pelloilleen Monsanton tuholaistentorjunta-ainetta, jota kestämään yhtiön gm-lajike on kehitetty.

"Tilanne on järjetön. Se on sama kuin joku kaataisi jätteensä toisen maalle ja syyttäisi sitten tätä sen varastamisesta", Washingtonissa toimivan Worldwatch-instituutin maatalousasiantuntija Brian Helweil sanoo.

http://www.kepa.fi/uutiset/3090

[Psykopatologia]

Toivottavasti geenimuunneltu ruoka saadaan mahdollisimman nopeasti ihmiskunnan käyttöön.